Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Muu porukkako teitä piiskasi? Eikö siinä olisi ollut mukavampi käyttää niitä nahkavöitä, että olisitte pystyneet hakkaamaan edes vähän enemmän.
Vanhat ja laiskat jätkät olisi pitänyt pieksää oikein karahkoilla, eikä piiskoilla.
En ole varsinaisesti katkonut luitani, mutta kylkiluita on murtunut, en kyllä kerro missä. Jalkapöydästä on myös murtunut luita, enkä siitäkään ala muistelmia tekemään. Pari sorminiveltä on jäykistynyt tapaturman johdosta.
Mutta niinhän sanotaan, että jos ei mitään tee, niin ei mitään satukkaan.
Jos vertaillaan ns Tapion normien mukaisen tien kustannuksia omakustanteisen – lähes yhtä hyvän tien kustannuksiin, ne ovat suorastaan järkyttävät.
Metsähallituksen aikoina olin mukana muutamissa tiehankkeissa, joissa tie tehtiin täysin omalle maalle ja omilla varoilla.
MH:lla oli oma osasto, joka teki vaativammat kohteet, eli tiet, joiden tuli kestää raskaampikin liikenne läpi vuoden.Niissä savotoissa kustannukset olivat n. 2 / 3 : osaa Tapion tien hinnasta.
Kun oli helppo kohde ja hoitoalue teki tien omatoimisesti, hinta putosi noin puoleen.
Kuitenkin tiestä tehtiin rekoillekin sopiva ja siinä oli kaikki kerrokset oikeaoppisesti. Rumput ja kääntöpaikat mitoitettiin riittävän väljiksi.
Suurin ero oli, että noilla ihan omatoimisilla teillä esim kuormatraktori sai tulla kuorman kanssa tielle ja siitä tehdä pinoa, kun taas kalliimmilla teillä ei koskaan saa tulla tielle kuormalla.
Kieroutta ei ole määritelty sahapuun laatuvaatimuksissa sanallakaan.
Kierous ei vaikuta sahaustulokseen, eikä puu kasva kieroon istutusvirheen tai kasvupaikan takia, eikä myöskään aurauksen takia.Voin opastaa kenet tahansa paikkaan, jossa -70 luvulla vedettiin ”syväaurauksella” piennaraurausta ja jossa puista on kehittynyt jopa parempia kuin äestysjälkeen tai kuokkalaikkuihin istutetuista männyistä.
Siihen aikaan iskettiin mäntyä joka paikkaan, vaikka tiedettiin niiden suuret laatuvirheet, koska luonto täydensi kuusella ja koivulla alueet jopa niin, että laatuharvennuksella saatiin männyt lähes kokonaan poistettua jo taimikkovaiheessa ja kasvatettua tervettä sekametsää.Ei silti, hakkasimme opetusmetsässä kymmeniä hehtaareita kylvämällä perustettuja männiköitä MT:llä. Kakkosharvennuksella 70 % tukkikokoisesta männystä meni laadun takia kuiduksi.
Yhtäkään pölliä ei raakattu kierouden takia. Lenkouden, mutkaisuuden, monivääryyden, oksien tai korojen takia kyllä.Ottamatta kantaa politiikkaan millään tavalla, surullista luettavaa on moton mittalistat kun on korjattu aurapalteeseen 50-vuotta sitten istutettua metsää. Tukkimäärää syö oksaiset, kierot ja moniväärät rungot ja nämähän ovat avohakkuuun tuottamaa puuta.Ei riitä että taimikon perustaminen on maksanut maltaita, tappiota lisää tukin huono kertymä.Jo pelkästään tässä valossa asiaa katseltuna niin kyllähän Saarikko asiasta jyvällä on.
Hyvälaatuista puuta ei istuttamalla ainakaan männystä saada ja jos
luullaan että Suomi on metsänhoidon mallimaa, sehän ei pidä paikkaansa.
Lähetetty: 7 h, 5 min sitten
Lähettäjä: antinpoikaNoin 50 vuotta sitten otettiin taimitarhoilla käyttöön konekoulinta ja sen seurauksena tuli metsänviljelyyn mutkatyvisiä taimia, jotka istutettiin vanhan tavan mukaan latva ylöspäin.
Väite, että kierous söisi tukkimäärää, osoittaa, että sen esittäjä ei ainakaan sitä ymmärrä.
Kaikki puut ovat enemmän tai vähemmän kieroja alkuperästään riippumatta.
Syyt Huonoihin istutusmänniköihin ovat: Kelvottomat taimet, huonosti istutettu, liian rehevä pohja.
Nyt, kun Kuusen ja koivun taimia isketään uudistusalueisiin aina, kun pohja on riittävän rehevä, jää mäntyjen käyttöpaikoiksi puolukkatyypin – ja karummat kankaat ja kun taimet ovat mainioita paakkutaimia ja istutetaan hyvin pottiputkella, en näe tulevaisuutta ihan mustana.Kerran olen ”listinyt” käytännössä kaikki istutetut männyntaimet ja jättänyt yhtä pitkiksi kehittyneet luonnontaimet kasvamaan.
En ymmärrä, mistä yhdistys oli niin kehnoja = suurta oksaa pukkaavia taimia ja huonot istuttajat – löytänytkään.
Alue oli kapea ja hienosti taimettunut luonnon taimilla.Jos muuten tasaisessa männyntaimikossa on yksi, joka on yli metriä pidempi, niin armotta nurin.
Yleensähän taimikossa korkeus aaltoilee, mutta se ei ole haitta.
Jos yritetään tehdä jatkuvaa kasvatusta niin, että siellä käydään vain kahdenkymmenen vuoden välein ja silloin työstetään isoilla koneilla, niin sieltä hakkuun yhteydessä viedään suurimmat puut.
On moto sitten millainen tahansa, se kiskoo kaadettua puuta maata pitkin, jolloin ne kuusentaimet, joista pitäisi jatkuvasti kasvaa uusia suuria puita, lahmaantuvat ja vaurioituvat niin, että lahon puun syntyminen lienee varmaa.Ainoa mahdollisuus olisi karsia ja katkoa puut siinä, mihin ne kaatuvat.
Vain kuusi uudistuu ison puuston alle, jos kenttäkerros on riittävän ohut.
Ajelu raskailla koneilla rikkoo juuristoa laajalti, kuten myös pikkukoneillakin.Olen kyllä nähnyt onnistuneitakin harsintahakkuita, mutta ne on tehty taidolla ja varovasti. Kuitenkin ne ovat olleet hakkuun jälkeen vajaatuottoisia, kun on mitattu pohjapinta-aloja.
Suurin ongelma Jatkuvassa kasvatuksessa lienee korjuuvauriot, joiden välttäminen lienee lähes mahdotonta ainakin kuusikon kesäsavotoinnissa.
Kun jatkuvassa käydään metsässä alvariinsa, tulee sinne pyörän – ketjujen – tai telojen jälkiä väistämättä.
Jos lisäksi korjuuta tehdään superkevyellä kalustolla, pitää metsässä ajella joka puunvälistä. Sellaisessa puunkorjuussa voidaankin puhua metsänraiskauksesta, jossa on aika kovat rangaistukset.
Männyntaimikossa tulisi mäntyjen latvusten olla suunnilleen samalla korkeudella.
Käytännössä metrin pituusero mäntyjen kesken on merkittävä.
Koivun taimille on männikössä ollut suositus jättää vain metriä lyhempiä koivuja, koska ne nousevat nopeammin.Kyllä siinä tulee mieleen, että mitä järkeä on suosia hidaskasvuista mäntyä nopeamman koivun kustannuksella. Jos kyse on MT:stä ja rauduskoivusta, niin ”Mitä järkeä on suosia mäntyä”?
Laadukas männikkö tarvitsee sen verran kilpailua, että se pyrkii ylöspäin, eikä levittämään oksiaan sivuille, mutta se onnistuu vain VT:llä tai karummalla pohjalla.
