Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Pitkä, suora runko on aina ihan pystyssä, ainoa, mikä voi sen painopistettä siirtää, on tuuli tai toispuoleiset oksat.
Lähetetty: 38 min sitten
Lähettäjä: Jätkä ”Juu, on ennen kuin otat purun pois puun toiselta laidalta. Kun vänkärin lippa on hiukan ohuempi kuin sahausrako, puu väkisinkin nitkahtaa hieman taaksepäin, eli metsuritermillä istuu… Kaikella kunnioituksella tarkennuksena.
Lähetetty: 1 h, 52 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaanKun Keskieuroopan jätkät kaatelevat niitä puita, ei heillä ole vänkäriä lainkaan, pelkkiä kiiloja.
Jos isoja puita menen kaatelemaan, otan vanhan vänkärin mukaan. Siinä on lippa kiilamainen, eli se täytyy joko potkia rakoon, tehdä terällä hiukan lisätilaa, tai naputella sillä kirveen hamaralla / lekalla se syvemmälle. Näin siis, jos ei ole kaatokiilaa mukana, sen kanssa ei puu istahda, ellei vahvasti nojaa taaksepäin.Keski-Euroopan rinteillä kasvaa yli 40 metrisiä havupuita. jotka nykäistään ylämäkeen kokorunkoina.
Siellä tarkka kaato on perusedellytys puunkorjuun onnistumiselle.
Metsureilla on aika usein neljä kiilaa ja leka puunkaatoa varten.Pitkässä puussa on jännää nähdä, kuinka lekan iskut kiilaan näkyvät rungossa. Isku menee lyhyenä – ikäänkuin valoilmiönä tai varjona – runkoa ylöspäin, eikä lekaa pidä paukuttaa kovin tiheällä tahdilla.
Pitkä, suora runko on aina ihan pystyssä, ainoa, mikä voi sen painopistettä siirtää, on tuuli tai toispuoleiset oksat.
En ollenkaan ymmärrä mitä iloa metsänomistajalle tästä roskapuun (kuitu- ja energiapuun) tuottamisesta näille kartelliyhtiöille on, jos ja kun siitä ei kyetä maksamaan järkeviä tuotantokustannuksia. Kenenkään ei tulisi myydä mottiakaan kuitupuuta, ellei siitä kyetä maksamaa nykyisellä pystykaupalla vähintään 30 euroa/m3. Sellaisiin tehtaisiin, joiden pitää saada puu halvemmalla, ei pitäisi investoida euroakaan.
Kestävää myös ilmastomuutoksen torjumisen näkökulmasta olisi panostaa laatupuun tuottamiseen, jossa hiili sitoutuu huomattavasti pidemmäksi aikaa ja josta myös metsänomistajalle on taloudellista hyötyä.
Suomi kulkee kohti metsätalouden takapajulaa. Toiveajattelu on vailla kestäviä perusteita.
Lähetetty: 24 min sitten
Lähettäjä: Reima RantaOlet siis sitä mieltä, että kuitu – ja energiapuu pitää kaataa maahan mätänemään, jos siitä ei saa vähintään 30 € / kuutio kantohintana?
Sekö olisi kannattavaa ja järkevää?Laatupuun tuottaminenki on välillä aika kinkkistä. 90 luvulla ostamani palsta on siitä hyvä, eiku paha esimerkki. Taimikot on juuri kehittymässä kakkos kehitysluokkaan. Ylitiheänä. Raivauksen paikka….muttamutta, Ilmeisesti huono taimiaines ja ehkä väärä puulaji valinta aikanaan rehevään maaperään on tehnyt kyllä niin ruman ja oksaisen metsän (mänty).Pakko kai tuo on antaaylitiheänä vähän karsiutua koska kasvu on kuitenki erinomainen vieläkin.Tuiskin saisin jos harventaisin se 1800 hehtaarille nyt, edes pystykarsinnalla siitä laatumetsää.
Pikkusen ohi aiheesta mutta onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta.
Lähetetty: 1 h, 9 min sitten
Lähettäjä: wanhajätkäLaatupuun (männyn) – tuottaminen hyvällä pohjalla vaatii kyllä myös työtä.
Ylitiheä kasvatus saa aikaan ohuemmat oksat ja ne myös kuolevat nopeammin, mutta ne eivät kylläkään oikeasti karsiudu.
Jos oksa kuolee parin sentin paksuisena, niin kyllä se tynkänä näkyy vielä kaksikymmentä vuotta. Tulos on sahatavarassa kuiva – taikka laho oksa tai oksanreikä.Kun oksat ovat kuolleet noin viiteen metriin asti, voisi olla harvennuksen paikka. Laatuharvennuksella paksuoksaiset (isommat) puut kasaan ja tienvarteen. Ohuet – kuivat oksat alkavat tippumaan vuoden sisään ja pari elossa ollutta kiehkuraakin kuivuu ”liikaan valoon”.
Vaarana ylitiheälle metsälle on harvennuksen jälkeen aina tuuli – ja lumituho, mutta sekin riski pitää ottaa ja onhan mahdollista vakuuttaa metsä niiden varalle.
Puilla on yleensä aina luontainen kaatumis-suunta. Sen painopiste on usein selvästi näkyvissä.
Siihen suuntaan puu kaatuu tyynellä ilmalla yleensä itsestään, kunhan sen lähestulkoon katkaisee.
Noin kolmekymmentä astetta kummallekin puolelle on varaa kääntää kaatosuuntaa lähes samoilla eväillä.
Kasvatushakkuissa joutuu joskus kaatamaan puun vastoin sen luontaista kaatumissuuntaa, taikka vastatuuleen.
Silloin tarvitaan apuvälinettä puun pakottamiseen ja yleensä se on kaatovänkäri.
Myös vänkärin käyttötekniikka on tärkeä osata, eikä jotkut opi sitä millään, he raahaavatkin kaadonsuuntajaa jo 15 senttisiä puita varten.Kun aikoinaan mitattiin jalkojen nostovoimia, väänsin toistuvasti mittariin yli 600 kilon nostovoiman. Kun vänkäri kymmenkertaistaan nostovoman, pitää vastuksen olla aika kova, jos puu ei kaadu.
Koneyrittäjien ja teollisuuden välisissä sopimuksissa on OLLUT joskus pykälä, jossa on määritelty korjattavan puun määrä / vuodessa.
Myös hinta on ollut kokolailla läpihinta, eli yrittäjä on voinut luottaa siihen, että rahnaa tulee sopimuskaudella niin ja niin paljon.
Jos tehdas joudutaan pysäyttämään tai muuten sen puuntarve vähenee, joutuu yhtiö maksamaan yrittäjälle sopimuksen mukaan.
Sillä perusteella saattoi ennen pystykaupassa hinta olla paljonkin parempi kuin hankintana, koska ”Konetyö oli jo maksettu”.
Tämänhetkistä tilannetta en tunne, mutta aikanaan se oli jotenkin näin.
On kuitenkin selvää, että kun teollisuus saa raaka-aineensa hyvin läheltä, sen kiinnostus kaukokohteisiin pysyy vähäisenä. Se taas ilmenee helposti puun hinnassa.
Omituista on se, että ruotsin teollisuus ostaa paremmalla hinnalla täältä puuta, vaikka niillä omat kantohinnat ovat huomattavasti halvempia.
Vaikka sama omituisuus esiintyy myös venäjän puun ostokuvioissa.Pohjois-suomessa on teollisuus ajettu siihen malliin, että siellä puuta käyttävät laitokset ovat sietämättömän pitkän autokuljetusmatkan takana.
Kun etelämmässä on pidetty kuljetuksien ”nollarajaa” 150 kilometrin mittaisena ja tehtaiden väliset etäisyydet ovat aina alle 300 kilometriä, tuntuu se aivan varmasti ostohaluissa.
Lapissa on jopa rautatieverkko niin kehno, ettei siihenkään voi kunnolla turvautua, vaikkakin VR on hinnoitellut kuljetustaksansa niin korkeiksi, että sekään ei tunnu kannattavan.
Kuitenkin – jos lasti on pakattu rautatievaunuun, niin minusta täysi juna vie sen lähes samoilla kustannuksilla sata – taikka tuhat kilometriä.Yksittäiset mielipiteet – on ne sitten poliitikon, tai kenen tahansa ulostamia – on aivan kuin hevonen veteen paskantaisi.
Niihin takertuvat vain sellaiset, joilla ei itsellä ole mitään rakentavaa annettavana.
Kansanedustajat edustavat kansaa, eli jos he ovat vieraantuneet tosielämästä ja pöljiä, niin….
Tuo avohakkuun arvostelu on vain jatkuvan kasvatuksen vouhottajien aikaansaamaa ja sellaisia tyyppejähän on myös täällä keskusteluissa esiintynyt.
Mikanderille vastaisin, että normaali metsäsavotassa ei ole tullut tarvetta ”kaadonsuuntaajalle”, enkä sellaista ruhjoa viitsisi raahata leimikolla.
Sähkö – ja puhelinlinjojen , sekä pellonreunojen kuin myös tienvarren ja pihapuiden kaatoon olen ottanut kaatotunkin.Kuitenkin kunnolliset alumiiniset kaatokiilat ovat kahdeksanpyöräisen metsätraktorin ja sen kymmenmetrisen puomin jälkeen vahvin puunkaataj. Tietenkin pitää olla myös vähintään kirves, jolla sitä takoo sahausrakoon.
On väännetty kahdella kaatotunkilla niin paljon, kuin pystyy, mutta kiiloilla on vasta lähtenyt.
Huom! Kokemusta on ehtinyt kertyä kymmenistätuhansista vähintään kolmen tukin ja monista yli kymmenen kuution puista.
Normaali savotassa on aivan turha kanniskella kaatotunkkia.
