Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kaatokiiloja on ollut tarjolla ja käytössä useita erilaisia.
Todella hyvin on toiminut nykyaikainen muovikiila, jonka pituus on jopa yli 20 senttiä ja max paksuus yli kolme senttiä.Muovikin kestää hyvin lyödäkiilaa syvemmälle. En ymmärrä tarvetta sahata kiilaa, koska eritasosahauskin on keksitty.
On myös komeita alumiinikiiloja, joiden lappeessa oleva hammastus pitää sen sahausraossa.
Kaatokiilaa tarvitaan ylen harvoin, kun on käytössä Fiskarsin vänkäri, jonka avulla esim tukin pyöräyttäminenkin tapahtuu tarvittaessa hyvin kätevästi.
Itse hankkisin kiilan, jos vänkäri ei riitä. Ja kiila saisi olla pitemmän puoleinen. Periaatteessa sama, alumiini – tai muovi !
Ajatteluun kannattaisi kuitenkin käyttää yläpäätään, eikä – niin kuin näyttää – alapäätään.
Valtakunnallinen puuhuolto on kuitenkin niin valtava kuvio, että sen pyörittäminen vaaiti jo korkeampaa matematiikkaa ja tuhansia ihmisiä.
Kuten kaikki tietävät, mutta osa ei tunnusta, on tämän ajan vaatimus lähes aina kasvutuore puu.
Kasvutuoreusvaatimus on jo siinä muodossa, että on vaikeuksia metsäoppilaitoksien puun saamisessa tuoreena tehtaalle, koska opetusmetsissä puunkorjuu edistyy sellaisella tahdilla, että kahden viikon syklien järjestäminen sulan puun aikana on työlästä ja vaikeaa.Kuitenkin koneiden pitäisi pyöriä muulloinkin kuin jäätyneen puun aikaan.
Nykyisen opetuskaluston – ja oppilasmäärän puitteissa, harjoitusten pitäisi pyöriä läpi vuoden.
Jos kuvitellaan, että kaikki yksityismetsien puu hakattaisiin smalla tahdilla, olisi logistiset murheet sitä luokkaa, että teollisuuden hankintapäälliköt eivät nukkuisi öisin, eivätkä päivisinkään.
Onneks olokoon, ootta keksinneet harvennushakkuut uuvelleen mutta iliman harvennustuloja.
Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
Lähettäjä: PetkelesNäyttää esitykset toden totta siltä, että ennestään kannattava metsänkasvatus on saatu suunniteltua tappiolliseksi.
Jos taimikonhoidot on tehty ajallaan ja nuori metsä säästynyt tuhoilta, niin raivaussahalla tehty tyä on melkolailla lopussa siinä vaiheessa, kun jäävä runkoluku on n1800 – 2000 / ha.
Kun puusto on kehittynyt ensiharvennusvaiheeseen, sen poistuvien runkojen hyötytilavuus voisi olla n. 100 l. Poistuma n. 800 r/ ha = 80 kiintoa / ha.
Kantorahatulo ei päätä huimaa, mutta olisihan se kuitenkin yli tuhat € /ha.
Jos toinen vaihtoehto on pyörittää vekseliä, niin voisihan tuosta laskea jopa korkotuloa.
Toinen harvennus tuottaisi jo tukkiakin ja silloin poistettaisiin puolet runkoluvusta. hehtaarilta kertyisi selkeästi isompi pino – ja
arvokkaampaa puuta.
Lopuksi päätehakkuu, jossa otettaisiin tarkan valinnan jälkeen hyviä, jopa virheettömiä tukkirunkoja.Hoitohakkuilla metsästä saataisiin sen kiertoajan kuluessa ainakin paljon enemmän kuutioita ja parempaa laatua, kuin pelkillä raivaussahan kierroksilla.
Unohtamatta koskaan kantokäsittelyä.Kun alueilla, joissa juurikääpää esiintyy, kaadetaan kuuusia – isoja tai pieniä, on edesvastuutonta tehdä sitä ilman kantokäsittelyä kiellettynä aikana.
Touhusta pitäisi pistää ankarat sanktiot, koska tauti on nyt jo levinnyt aivan liian pitkälle ja sen kuriin saamiseksi pitää tehdä kaikki voitava.Torjunta-aineisiin olisi syytä pistää selkeästi näkyvä väriaine, jonka perusteella voitaisiin puunkaatajat jakaa maksumiehiin ja rehellisiin.
Aika olematon ääni lähtee ilmalämpöpumpusta, vaikka itselläni on
jo yli 10 vuotta vanha Sanyo. Luulisi että ei sen kovaäänisempiä ole
kunnolliset pumput nykyäänkään.
Kovimmilla pakkasillahan niitä ei kannatakaan pitää päällä.
Lähetetty: 54 min sitten
Lähettäjä: PuukiMinulla on myös Sanyon pumppu tuossa vierastalossa. Kukaan ei ole sen tuhinasta valittanut, vaikka sen teline on pultattu hirsiseinään kiinni.
Koska kyseessä on vierastalo, sen käyttö on ollut lähinnä satunnaista, joten se ei oleollut kovilla.Talvipakkasilla lämmitys on lähes kokonaan puiden varassa ja niitähän riittää ja ne ovat kuivia.
Asuintalossa on tällä hetkellä alle vuoden ikäinen Oikeasta rautakaupasta ostettu pumppu – japanilainen sekin
Eipä nuo laitteet mitään melua pidä, sen enempää kuin ilmanvaihtokojeetkaan. Jesse vaan ei ymmärrä yhtään mitään.
Aivan puuntakusen linjoilla eikä todella jyristele Hitachi nyt juuri asennettuna mökin seinustalla. Maateline on siihen varma sijoituspaikka eikä tuo kyllä varmasti jyrise seinätelineasennuksessakaan. Senverran hiljainen tuntui olevan.
Jätkä paahtaa täällä täysillä niin asiaatuntevana vanhojen ja sekunda-asennettujen ilppiensä kaas että oikein häjyä tekee.Koska ette ymmärrä lukemaanne, niin toistan:
-Ilmalämpöpumppu oikein asennettuna pitää samanlaista jyrinää (= ääntä) kuin koneellinen ilmanvaihtokoje.
Mikä kohta teillä jäi ymmärtämättä?
Minulla on oma kuulo heikentynyt niin, että korvantauskonetta käyttäen kuulen kyllä.
Emäntä moitti ensimmäisessä asennuksessa lautaseinään asennetun ulkoyksikön ääntä, mutta se muutettiin maatelineelle, jolloin humina loppui.
Minua se ei häirinnyt, koska nukun ilman kuulokojetta.Risupatja vastaa hyvinkin suodatinkangasta.
Pehmeiden soiden yli tehtiin alle noin 6-metrisistä pölleistä / riu` uista poikittain kansi. Joukossa oli reilun kokoista mäntyä, jopa kahden tukin rungoista.
Siihen päälle ajettiin metsätraktorilla oksia, latvuksia, katajapensaita, mitä tahansa risua, jota tielinjalta kerääntyi.Kaivukone kaivoi kummallekin puolelle reilut ojat ja peitti suoturpeella kaiken hyvin huolellisesti. Penkka tuli noin puoli metriä paksuksi ja kuivuttuaan sitä pitkin olisi voinut ajaa henkilöautolla, koska se tasoitettiin pullukaksi.
Suodatinkangas sen päälle ja kantava sorakerros omasta montusta n. 30 senttiä paksu.
Päälle noin 10 sentin kulutuskerros murskeesta.Jos metsätiehen tulee raiteet, jotka ovat yli kymmenen senttiä syvät, ovat ne rungossa asti, eli se tien osa on osittain pilalla.
Siinä ei auta, että lanataan tie tasaiseksi, eikä auta, vaikka ajetaan lisää mursketta. Runko on painunut raiteille ja vesi painuu niihin.Lauri Vaaran väitöskirjassa kerrotaan metsänvuokrauksesta, samoin tuotantokoneiston vuokrauksesta, kuin myös puukaupan muutostarpeesta.
Lähtökohta on, että noudatettaisiin yhtä ja samaa kauppa- ja mittaustapaa, niin että ei käytettäisi metsänomistajille omaansa ja teollisuudelle omaansa, vaan voitaisiin harmonisoida ne yhdeksi kauppa- ja mittaustavaksi, niin kuin Ruotsissa tiettävästi on ja siellä noudatetaan ainakin mittauksen osalta.
Jää sitten myyjän harkintaan, kenelle myy ja ketä käyttää puun toimittajana, vai toimittaako itse. Näinhän se toimii tälläkin hetkellä.
Työjohto, aikatauluttaminen, logistiikan ohjaus mm. on jo tänä päivänä yhä enemmän siirtyneet puun toimittajien tehtäväksi.
Menee oston kautta ja puun toimittajina toimivat motoyrittäjät/yhteenliittymät, metsänomistajien yhteenliittymät, yhtiöt yhteisöt yksityiset, mitä vaan.
Lähetetty: 8 h, 44 min sitten
Lähettäjä: JovainMutta kertokaa nyt te Lahjomattomat meille lahjattomille, kuka maksaa korruptiota ja kenelle.
Jos sitä ette pysty luotettavasti toteennäyttämään, niin kaikki aiheeseen liittyvä voidaan kuitata paskapuheeksiOjankaivuu sinällään on niin halpaa, että siitä ei oikein kannattaisi pihistellä.
Ainoa miinus niissä on, että niihinkin hukkuu muutaman metrin kaista ehkä tuottavaakin metsää.Lähes joka kohdalla voi ojista kertyvän maan sijoittaa tien runkoon.
Kun tien pinta saadaan koholle ja selkeästi ojien pohjien yläpuolelle, sen kantavuus on paras.Pehmeille paikoille kannattaisi vieläkin tehdä risulava, se jakaa kuormaa paljon paremmin kuin suodatinkangas.