Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos haluaa HVA:n ja sahan pitää olla kokoisekseen hyvä, niin vertaa hintaa. Kalliimpi on selkeästi parempi AINA.
Joku pölvästi kauppias voi tyrkyttää jotain ”karvalakkiversiota” painottaen, että kuutiotilavuus on suunnilleen sama,painoeroakaan ei juuri ole, huippukierrokset ovat alhaisemmat, eli ”vääntää paremmin” ja uskomatonta – on 150 euroa halvempi!
Älä usko – Älä osta.
Se ammattikäyttöön valmistettu HVA on ainakin viisi kertaa parempi, kestävämpi ja mukavampi käyttää kuin se halpa ”Isäntälinjan” taikka ”Mökkisaha”.
Siis jos tarvitset sahaa vielä vuosienkin päästä ja sinulla on sille käyttöä.
Hirsitalotehtaalla ”Matriisia” olisi rukattava koko ajan, kun talot ovat erilaisia.
Lisäksi usein tehdään vain yksi talo asiakaskohtaisin piirustuksin. Ainoa vaihtoehto on katkoa hirret piirustusten mukaan.
Jos maksimipituutena tukeille on 55 dm, rajoittaisi se melko tavalla rakennuksen kokoa, muotoa ja tiloja, jos ja kun jatkoksia ei saa tulla näkyviin.
Normaalissa vientisahauksessa sahaillaan yleensä vain muutamia pituuksia, joten niitähän se kone pätkii – apteerauksesta viis` , eikä siinä paskaakaan välitetä siitä, että tukkia joutuu kuitupinoon.Laurivaari ja nimimerkki Jovain ovat niin hukassa tuon korruption kanssa, että en käsitä, miten he vielä kirjoittelevat vapaalta jalalta.
Lapsellista kohkaamista täysin ilman perusteita. On vaikea mieltää, mikä heillä pyörii pään sisällä, muuta ehkä heillä jokin tavoite on, kunhan saisivat sen kerrottua. Tähän asti ei kyllä ole tullut muuta kuin syyttelyä joka suuntaan.
Kaikissa bensakoneissa on omat tekijät, joiden perusteella niihin on valittu sytytystulppa.
Silti on olemassa erilaista käyttötapaa, joka asettaa omat vaatimuksensa ja normaali keskiarvotulppa ei toimikkaan oikein.
Moottorin kammalta vaarallisinta on, jos tulppa on liian kuuma, eli sen lämpöarvo on liian korkea. Silloin saattaa kireässä vedätyksessä jopa tulpan keskielektroidi sulaa ja kun männän päähän putoaa sulaa terästä vaikka kuinka vähän, palaa mäntään silmänräpäyksessä reikä.
Myös tulpan posliinieristeestä saattaa lohjeta palanen, joka rikkoo mäntää.
Männän pään reunojen ja sylinterinkannen väli on minimissään vain millimetrin osia.Jos tulppa nokeentuu, se on liian kylmä, jos se on hyvin vaakea, se on käynyt hyvin kuumana. Joihinkin vehkeisiin sopii toinen tulppamerkki paremmin kuin toinen.
Pian 3v tulee ikää mun 543xp:lle ja ei ainuttakaan vikaa eikä rikkoontumista, no vanhalla miehellä käyttö kevyttä ja päivät lyhyitä mutta talvella lähes päivittäistä käyttöä. Laipan ja vetorissan olen uusinut parikertaa ja jos haluaa nauttia sahan kevytkäynnistyksestä niin sytytystulppa kannattaa uusia riittävän usein.
Siitä kyllä hyvä etten muista että ois ollut ainuttakaan käyntihäiriotä.
Kaasuttajan säätö aikatarkka, pitää varoa ettei ainakaan liika laihalla jolloin voima loppuu yllättävän äkkiä.
Kaasuttajan säädöt kun saa mieluisekseen niin sen jäkeen niihin ei tarvi koskea.
Lähetetty: 3 h, 40 min sitten
Lähettäjä: LasseLöytyihän sentään joku, joka on huoltanutkin sahaansa. Täällä kun jossain vaiheessa monet julistivat, että vetorissaakaan eivät vaihda koskaan.
Sytytystulpalle on elämän kaareksi laskettu ja usein todettukin 100 poltettua bensalitraa taikka on mainittu Kuukautishuollossa tehtävä temppu.
Ostin tällä viikolla uuden NGK:n tulpan ja nylkivät siitä 4 euroa. Ei se ainakaan pitäisi olla rahasta kiinni tulpan vaihtaminen.Hyväkin saha voi olla korkeintaan niin hyvä, kuin sen käyttäjä sen järjestää.
Sellaista vehjettä ei ole, joka ei tarvitse huoltoa, jos sitä tosissaan käytetään.Suomen metsistä ”kaikki” ovat palaneet vuorollaan ja se palo pn yleensä tapahtunut alle 150 vuoden välein.
Näin ollen kovapäisimmänkin jatkuvakasvattajan on luovutettava ja myönnettävä, että avohakkuu on luonnonmenetelmä.Tiettävästi peräpohjolassa on pienehkö alue, josta on löytynyt jopa yli tuhat vuotta vanhoja puita elossa, eli sen alueen metsäpalosta on joko kulunut niin kauan, taikka kyse on kilpikaarnaisista männyistä, joita aina on jäänyt eloon metsäpalostakin.
Henkilökohtaisesti olen kaatanut sellaisia mäntyjä, joiden tyvellä on ollut kolmekin eri aikaan sijoittuvaa palokoroa.
Metsähallituksella oli tukin tyviä varten ns. ”Natsamenetelmä”, jossa Tyvestä voitiin vähentää jopa 12 dm palokorojen takia, mutta pätkän annettiin olla tukin jatkeena, siitä maksettiin kuidun hinta, eikä se saanut pidentää tukkia yli maksimipituuden.Metsäpalo syttyi esim salamasta ja se levisi tehokkaasti vanhemmissa kuusikoissa. = Luonnonmenetelmä.
Katkonta vasta sahalla merkitsee sitä, että ostaja saa jokaisesta puusta omiin tarpeisiinsa parhaat aihiot. Tukiksi kelpaamattomat osat voivat olla siinä tapauksessa vaikka kymmenen sentin pätkiä puolirungosta, mutta ne menevät selluhakkeeksi, josta sahaaja saa lähes saman hinnan kuin laadukkaasta tukista.
Kalevalassa eräs pöpi ”Näki kauhut kaikkialla” ja nyt näyttää noita kauhukuvien maalaajia olevan niin paljon, että onkohan hoitolaitoksissa kaikille vapaita paikkoja?.
