Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 14,861 - 14,870 (kaikkiaan 15,483)
  • Jätkä Jätkä

    ”Meillähän on syntynyt uusi messias! ”Jätkä”. Varmaan provosoit, niin minäkin.
    Alappa meille konsultiksi että saataisiin pohjoisen mettiin petäjään yks tukinmitta lissää pituutta! Samaten poroille pitemmät jalat….ei onnistu…kas ku tunturipuro olosuhteiden vuoksi pienempi ja Färsaarten poro muistuttaa lähinnä sikaa jalkoineen.
    Vertauksesi poron ja metsänhoitoa toisiinsa osoittaa sinut korpiifilosofiksi jonka kirjoitukset on , niinku isäni sano,”niinku lammas tuohelle paskantas”. Mulla on molempia, metsää ja poroja jonku verran .
    Asiaan, jos on enempi ku hameenala mettää ni joillakin palstoilla jatkuva kasvatus puoltaa paikkansa. Muutoin kaikki irti mitä saa mahdollisimman tehokkaalla metsänhoidolla.
    Lähetetty: 2 h, 12 min sitten
    Lähettäjä: wanhajätkä ”

    Lapissa on varmaan satoja vuosia harjoitettu ”harsintaa” niin metsissä, porotaloudessa.
    Kairoilla liikkuessa ei voi olla huomaamatta maapuita, jotka ovat olleet selkeästi pitempiä ja järeämpiä kuin mitä metsät sataan vuoteen ovat pystyneet tuottamaan.
    Niistä maapuista, jotka on kaadettu – on tempaistu tyvitukki pois ja metsään on jätetty kahden tukin aineet.
    = Parhaat puut on hävitetty.

    Jätkä Jätkä

    Kauppa, jossa tukkiosasta maksetaan tukin hinta, on ainoa oikea tapa, mutta se pitää tehdä Koskisen OY:n tyylillä.
    Runko katkaistaan tyveltä ja karsitaan minimiläpimittaan, josta katkaisu. Loput tehdään kuiduksi.
    Tukkiosa kuljetetaan yksimittaisena tehtaalle, jossa se katkotaan tarpeen mukaan.
    Sekä ostaja, että myyjä hyötyvät menetelmästä – Sehän ei kaikille sovi lainkaan. Onhan tavatonta, että ostaja hyötyy!!!!!

    Noin tehden myyjä saisi täydellisen hinnan myös puolentoista tukin puista.

    Jätkä Jätkä

    Jovain siis väittää, tai ainakin koittaa antaa ymmärtää, että koneurakoitsijat vetävät pystykaupoissa firmaan päin.

    Muuten en voi noita väitteitä ymmärtää. Elikkäs että: – Hankintakauppaa hakatessaan urakoitsijat mittaavat ihan oikein puumäärät, mutta pystykaupoissa mittaustulos olisi tuntuvasti pienempi.

    Muutenhan tuo väite olisi tyhjän huutamista.

    Nyt herra Jovainille jää todistamisen taakka.

    Jätkä Jätkä

    ”Hakkaajan ja metsänomistajan intressit tulisi olla samansuuntaisia, eikä pystykaupassa niin ole. Työn suorittaja ei hyödy mitään kokonaisuuden kannalta parhaasta lopputuloksesta – päinvastoin.
    Lähetetty: 35 min sitten
    Lähettäjä: Reima Ranta ”

    Joskus hakattiin avohakkuita ja tukkileimikoita moottorisahalla. Monellakin firmalla – ja myös Metsähallituksella oli käytössä pystymittaus. Rungot kuutioitiin koepuiden ja tarkistusmittausten perusteella niin, että tukkiosa maksettiin myyjälle tukkina ja kuituosa kuituna.
    Hakkuutaksa oli laskettu koko puussa samaksi, eli palkka oli sama teki kuitua tai tukkia.
    Kuitenkin silloin kuitu katkottiin noin kolmoseksi tai kakkoseksi, jotka piti pinota kasoihin palstalla.
    Kyllä silloin metsurilla oli vahva motiivi tehdä tukkia minimiläpimittaan asti, jos se suinkin oli mahdollista, koska tukkeja ei tarvinnut kasata.

    Jätkä Jätkä

    ”Fiatit, ainakin Ducato on aivan hyvä paketteeri ja on tämänkin talon käytössä ehdoton korkeimpana umpipakeettina. Kaikki muut ovatkin tavaratilaltaan kelvottomia, esim. uusi Transit ja Transportterikin.
    Lähetetty: 22.08.2016
    Lähettäjä: jees h-valta ”

    Vaikuttaa vahvasti yksisilmäiseltä mielipiteeltä.
    Fiatin pakettiautot ovat samassa kastissa ranskalaisten pakujen kanssa.
    Väite korin korkeudesta, leveydestä la pituudesta on repäisty hilseestä.
    Esim Mersulla on Volkkarin kanssa sama kori, jota on Volkkarina myyty LT- mallina. Ainoa ero on se, että Mersu ruostuu puhki n. kymmenen kertaa nopeammin.
    Transitista on ainakin meilläpäin niin kookkaita versioita, että siellä menisi ruumassa Fiatin kottero kevyesti.
    Nuo isommat pakut ovat jo sarjassa: Voidaan rekisteröidä myös kuorma-autoksi ja silloin niissä usein on paripyörät.

    Jätkä Jätkä

    Kuinka ”kuusessa ollaan” on saanut tukkeja kasvamaan lakkasuolla?
    Nehän ovat liian märkiä kasvamaan oikeastaan mitään.

    Lapissa on siemenen tuleentumisen kanssa ollut ongelmia (Siis puiden siementen).
    Kun kelvollinen siemenvuosi männylle tulee vain joka seitsemäs vuosi, niin jos silloin on kylmä tai lyhyt kesä, ei siemen tuleennu.
    Siksi minäkin olen ollut istuttamassa peräpohjolan oksankärjillä vartettuja männyntaimia lähinnä peltomaahan.
    Täällä on joka vuosi lämpösumma riittävä, pitää vaan odottaa hyvää käpyvuotta ja sitten siemenet taimitarhalle, taimet siellä ja kyörätään ne lappiin. Ne pitää kärrätä suunnilleen sinne, mistä oksankärjet ovat peräisin.

    Jätkä Jätkä

    Olen joskus urani alkuaikoina ollut metsässä ilman varaterää. Kun M-sahasta katkeaa teräketju aamupäivällä, niin se päivä on pilalla.
    Kun kärkipyörä halkeaa, on sama tilanne.
    Jos lähdet RS_hommiin ilman varaterää, vara-terämutteria tms. niin ennemmin tai myöhemmin tulet sitä katumaan.
    Se on tuo Murphyn laki, joka toimii…

    Uskon kyllä, että artolla ei ole työreissulla mukana edes viilaa…
    Eväänäkin on muovikassissa vain leipäsiivu, ylähuuli sen päälle, niin hyvin jaksaa.

    Jätkä Jätkä

    Metsäliitolla on ollut ohjenuorana, että ostetaan vain osuuskunnan osakkailta. On jopa taattu, että ostetaan aina, kun jäsen tarjoaa ostettavaksi.

    Tuosta jalosta periaatteesta joutui sittemmin luopumaan ja ostaa ainakin valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta, joilla kaikilla on todella isoista kaupoista kyse.

    Vanhaan hyvään aikaan, jos täysi osuusmaksu ei ollut vielä kertynyt, (sitä kerättiin puukaupan yhteydessä) – metsäliiton ostomies tarjosi juuri sen verran enemmän, että sillä ylimäärällä sai katettua tuon perittävän osuusmaksun.

    Metsäliiton vaikeudet johtuivat muutama vuosi sitten todella osaamattomasta johdosta. Heti kun johto vaihdettiin, nousu alkoi ja nyt osuuskunta porskuttaa, vaikkakaan ei ihan reilusti.

    Jätkä Jätkä

    Jatkuvan kasvatuksen onnistuminen ja vielä suomänniköllä, ei liene taloudellisessa mielessä kannattavaa.
    Kun mahdollisesti isokin mäntytukkirunko poistetaan nuoren metsikön seasta, jää paikalle reikä, jonka taimettuminen on tosihidasta. Mänty, jos mikä, kärsii valonpuutteesta, joten ne reijät jäävät pitkiksi ajoiksi tekemään alasta vajaatuottoisen.

    Ainoa lääke tuollaiseen on pistää vesitalous kuntoon ja antaa hieskoivun täyttää vajaat kohdat. Koivu olisi varmasti kasvukyvyltään ja maanparannusvaikutukseltaan paras vaihtoehto.

    Suomänniköstä hakatuista tukkirungoista en maksaisi kuitupuun hintaa enempää, koska niissä lylyn sijainti on yleensä päältäpäin arvaamaton, eikä sellaisella sahatavaralla ole käytännössä arvoa lainkaan.
    Tuollaiset puuhat sopivat lähinnä Metsänharsijalle, joka muutenkin touhuaa älyttömyyksiä.

    Jätkä Jätkä

    Tulihan se jälkeenjäänyt Metsänharsijakin esiin alikasvuskuusen alta.
    Ollut varmaan koko päivän mättämässä metrisiä koivupöllejä kontista toiseen konttiin.

Esillä 10 vastausta, 14,861 - 14,870 (kaikkiaan 15,483)