Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Savon ja Pohjanmaan koivikot ovat patvineet rajusti, perustettiinha aikoinaan Savon sellukin hyödyntämään mittavia koivikoita.
Lielahteen Tampereelle rakennettiin myös koivusellutehdas ja junat rahtasivat pohjanmaan ojikoilta hieskoivua miljoonia kuutioita.
Paikat, joissa on vesi ollut kiusana ja ojat kaivettu avuksi, ovat melko puhtaan koivikon vallassa.Minkähän takia pohjois-suomessa rekat ajavat venäjän koivua poikki suomen ruotsiin? Metsäliiton autot ovat vetureina.
Siellä taitaa olla koivupula vielä kovempi kuin suomessa.Laatuharvennus on eri asia, kuin on raaka yläharvennus eli harsinta.
Laatuharvennusta tehdään jo taimikonhoidossa, jokaisessa harvennuksessa jne.
Männikössä on tärkeää ”tasoittaa” latvusten korkeus, eli siinä ei välipuut pärjää, eikä etukasvuisia kannata pitää, koska ne vievät monen muun puun kasvutilan.JK onnistuu parhaiten oikein hyvällä pohjalla kuusikossa.
Mutta silti sen jatkumo pitää olla lyhyt, korkeintaan harsitaan /poimitaan kaksi kertaa suurimpia puita.
Käytännössä homma kannattaa vain omatoimisen puunkorjaajan hankintatyönä. (Tienvarsihinta!!!!)Tuota terän kokoa on taidettu pähkäillä täällä. Moni on ilmaissut mielipiteenään, että isommalle puulle isompi terä ja pienelle risulle pieni terä.
Tuo kanta on jotenkin yksioikoinen, enkä ole samaa mieltä.
Isommalle puulle isompi kone ja jos pienempi kone painaa yhtä paljon, sitä ei lainkaan.Isompi terä on minun mielestäni parempi nimenomaa pienessä risukossa, koska sillä osuu siihen risuun selvästi helpommin ja tehokkaammin.
Jos lähtisin ajamaan sähkölinjojen alusia, niin laittaisin 300 millisen terän, sektorisuojan teettäisin, ellen itse saisi tehtyä riittävän hyvää.
Ja sahaksi iso Husse parhailla valjaillaan.Tienvarret ovat täynnä myös koivukuitupinoja, jotka on ostettu halvalla. Metsissä on mittavat pystyvarastot koivua, mutta ei osta MG, eikä osta Enso -G – Ei osta kukaan, mutta junat tuovat rajan takaa ja laivalasteittain tulee hakkeena myös länsirannikon tehtaisiin.
Suomen vientiteollisuus kompuroi kalliiden laivakuljetusten kustannuksissa, mutta tuonti onnistuu halvalla, kun tulee lehtipuuhaketta etelä – amerikasta.
Jos nyt on hakattu aarniometsät LÖYLY-saunan rakennusvärkeiksi, miin on kyllä munaus tehty.
Kestää varmasti ainakin 150 vuotta, ennenkuin uusi aarniometsä on saatu kasvatettua tuhotun tilalle.Pari seikkaa kuitenkin voisi mainita lievennyksiksi: Oli hyvä, että sitä viimeistä aarniometsää ei hakattu polttopuuksi, eikä salama päässyt sitä tuhoamaan. Ja toisekseen, nythän ne puut ovat arvorakennuksessa, jossa ne oikein käsiteltyinä säilyvät hamaan tulevaisuuteen asti.
M-real A ja B ovat pörssiyhtiöitä, niillä viisas sijoittaja tekee rahaa enemmän kuin puukaupoilla.
Metsä Group jakaantuu eri osioihin:
– Metsä Forest
– Metsä Wood
– Metsä Fibree
– Metsä Tissue
– Metsä BoardOsuuskunta Metsäliitto taas antaa jäsenilleen 5-6 % tuottoa sijoittajilleen.
Mielestäni Metsäliitto kaikkineen on lähinnä suomalaista metsänomistajaa.
Lähetetty: 3 h, 18 min sitten
Lähettäjä: harrastelijaTietenkin on: Onhan se metsänomistajien perustama. Siitä huolimatta se törkeällä tavalla kusee omistajiaan silmään.
Metsäliitto tuo huomattavan paljon raakapuuta venäjältä, vaikka saisi jäseniltään halvemmalla samaa tavaraa. MIKSI????
Metsäliitto oli mukana kartellissa – MIKSI????Aikoinaan oli Metsäliiton teollisuus – Oikea nimi olisi pitänyt olla ”Metsäteollisuuden liitto”, koska suurimmat omistajat olivat suurpuunjalostusyhtiöt!!!
KYLLÄ! On edullisempaa omistaa metsäteollisuutta kuin metsää.
Minä en viitsi kanniskella liikaa kuormaa. Kombikannustakin olen pudottanut öljysäiliön pois. Minulla on muuten siinä bensakärsässä korokerengas, jolla saa tankit täytettyä helposti piripintaan.
Teriä otan reppuun kolme kpl. Jos saha on 225-terälle, niin ne on niitä.
Nyrkkisääntö on, että ilman varaterää ei lähdetä metsään.Moottorisahan kanssa aina teräketju ja laippa, sekä vetorissa, Koska käytän kaikkein pienintä rissaa.
Meillä oli kerran melko laaja-alainen ensiharvennus, johon ei silloin ostajat tunteneet mielenkiintoa.
Minulla oli kuitenkin hyvät suhteet toisen piirin (naapuri) – päällikköön, jonka luona kävin juttelemassa ”ihan muuten vaan”.
Johan soi puhelin muutaman päivän kuluttua ja ihan säällinen tarjouskin tuli.Nämä on niitä Jees-miehen konsteja, vaikka jäsenyydellä ei olekaan mitään tekemistä tämän kanssa.
Jatkuvaa kasvatusta voi myös kuvailla sanoilla: Jatkuvasti vajaatuottoinen.
Jos vajaatuottoisuudesta pääsisi eroon, olisi menetelmä toki lähes vertaansa vailla.
Kun metsästä rassataan aina suurimmat ja nopeimmin kasvavat puut pois, sen kehityskaari johtaa väistämättä huonompaan ja huonompaan.
Kun Lappalaiset ovat vuosisatoja tappaneet ja syöneet suurimmat poronsa, on siellä porot jo kuin ajokoiria. Venäjällä on Siperiassa lajia kehitetty lahtaamalla pienemmät porot pataan ja niinpä siellä porot ovat ainakin kaksi kertaa suomalaisia isompia.
sama seuraus on metsien harsinnalla.
