Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Löytyikö Portimon sahasta syy käymättömyyteen?
Sinulla onkin niinpitkä paskanjauhanta”kommentti” tuolla edellä, että piti lyhentää 90 % kuraa pois siitä.
Se on niin, että kun et asiasta mitään tiedä, niin joka sana on aivan tyhjää lörinää.
”RE: Kiinnostaako Viro?
Viro sai vapauden takaisin 25 v sitten.
Ensimmäisen kerran kävin Virossa 1979, näki mitä on reaali sosialismi.
Oikea realiteetti paljastui 2000-luvun alussa, entisen 100 ha yksityistilan metsälöstä oli harsittu parhaat puut pois. Omistajat oli kuljetettu Siperiaan jonne myös jäivät.
Se mitä Virossa oli harjoitettu 50. vuoden aikana paljastui pikku hiljaa.Kotimaassa sinä aikana maksettiin sota velat, siirryttiin TEHO-metsätalouteen. Sen jälkeen työ sosialisoitiin joka on realisoitunut valtavina hoitorästeinä.
90-luvulla siirryttiin markkina talouteen, hoitorästit vain lisääntyivät.
Näiden vierailujen aikana Viroon halukkuus hoitaa kotimaan metsiä lisääntyi 110%.”– Ei se tainnut ihan noinkaan olla. Kävimme viran puolesta Viron Maa – ja metsätalousoppilaitoksella vierailulla ja samalla reissulla ammattitaitokilpailemassa.
Se oli itsenäistymisen kynnyksellä ja Gorba oli silloin vielä presidenttinä.
Isäntämme kertoi melko suoraan kaikista niistä seikoista, jotka heitä olivat kalvaneet vuosikymmenet.
Silloin ihastelimme todella puisevia metsiä, joista virolaiset kertoivat, että kun kaikki tulot puista menivät Moskovaan, he eivät mitenkään ”pystyneet hakkaamaan” metsäsuunnitelmien mukaisia määriä puuta, vaan aina jäätiin noin puoleen tavoitteista.
Niinpä itsenäisen ajan koittaessa hakkuusäästöt olivat melkoiset.
Koulutila oli melkoinen: – 9000 ha, josta puolet erinomaista peltoa.Kurulaiset aloittivat metsäkoneopetuksen koululla ja sinne rakennettiin saha, jossa opetettiin puiden sahausta ja puutalojen rakentamista mm. Norjaan vientiä varten.
Virossa puutavara on melkoisissa hinnoissa ja he hankkivat sitä lisää myös venäjältä.
Ei sieltä Siperiaan viedä ketään – enään, taitaa vanhatkin uhrit palata, jos ovat elossa.Taisi molemmat olla maailmanennätysluokkaa ruostumisen suhteen. Ainakin, jos ei jälkihoitoa tehty. Pahimmillaan Fiat ei mennyt ensimmäisestä katsastuksesta läpi, kun pohja oli mädäntynyt.
Siinä ei auttanut, vaikka jotkut laittoivat moottoriöljyä mattojen alle.Olen matkannut paljon Fiatilla, jossa oli laudanpätkät etuistuimen alla, muuten olisi penkki mennyt lattiasta läpi.
Jos uutta autoa on ostamassa, niin ranskalaiset ja italialaiset autot kannattaa kiertää kaukaa.
Fiat 600:n ja Neckarin erottajana toisistaan oli lähinnä kokoonpanotehtaat, jotka olivat eri maissa.
mielestäni ”pompannappia” käytettiin molemmista versioista, vaikka Neckarissa olikin kyljissään tyylitellyt N-kirjaimet.Sanottiin sen olevan laadultaan parempi kuin Fiiatin, mikä merkitsisi sitä, että joitakin osia oli tehty Saksassa ja ne olivat parempia kuin italialaiset, mikä sinänsä ei ole ihme.
Se on semmoista, kun nuukaillaan sekä osien hinnoissa, eli laakerien laadusta välittämättä sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saadaan. samoin kokoonpanoa varten on säästetty niin, että petilaakerien sisäkoolit ovat väljät akseliin nähden. Sen tuntee käteen, kun kampiakselin päistä hetkuttaa akselia,
En väitä, että näin olisi kaikissa ammattisahoiksi tehdyissä malleissa, mutta juuri tällä viikolla yhtä sellaista kokeilin käsissäni.
Surkeaa työtä, kun vielä kuitenkin jotkut metsurit ovat leipää hankkimassa jopa perheelleen metsästä ja tuollaista paskaa myydään täydellä hinnalla.
Ensioire on tuosta kampiakselin laakerivirheestä se, että tyhjäkäynti muuttuu, terä saattaa alkaa pyörimään tyhjäkäynnillä, vaikka koneeseen ei ole satuttu.
Eipä tosiaan ole hehkutettu sen ensi-innostuksen jälkeen.
Epäilen vahvasti, että joukon työhalut kuitenkin osoittautuivat vähäisiksi, kun huomasivat, että lupaukset ammattilaisten saavutuksista ja ansioista eivät täyttyneet edes kolmasosaksi.
Lisäksi suomalainen luonto ja sääolot saattavat olla ylipääsemätön vaikeusaste.Kaverit olivat Tansaniassa kehitysavun puitteissa opettamassa paikallisille metsätöitä. Vesureilla tehdyn työn määrä ei päivittäin riemastuttanut ja joka aamu piti pomon käydä ostamassa vesurit takaisin paikalliselta jobbarilta, jolle äijät olivat ne myyneet saadakseen olutta baarissa.
RE: Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota
Meillä päin taas aivan erilailla toimittaan. Tiedän jotain kun tein leimikoita 1 talven ja kilpailutin samalla. jokaisen ostofirman mies näki ne jutut. Heitti tarjouksen. Eli sitä rataa mentiin.
Lähetetty: 2 h, 1 min sitten
Lähettäjä: artoTällä vuosituhannella vielä touhuttiin.
Veikeää oli, että naapurikaupungissa oli aivan eri meininki.
Siellä tuli myynnissä olevat leimikot MHY:n ilmoitustaululle, josta kaikki ostajat saivat niitä ottaa ja ottivat kanssa.Nyt näkyy M-real tehneen pesäeron ja avannut toimiston ihan omaan paikkaan. UPM: llä ja Ensolla ja Keiteleellä on kaikilla omat toimistonsa.
Pohjanmaalla MHY:n toimihenkilöt olivat aikoinaan kantavia voimia Metsäliittoa perustettaessa ja myöhemmin tehtaiden rahoituksia hankittaessa. Ilman heitä ei olisi Metsäliittoa ja ehkä Serla olisi vielä voimissaan. Kuitenkin pohjanmaalla puun hinta SILLOIN nousi metsäliiton ansiosta.
Niin minäkin luulin, mutta kun teimme sitä oikeassa järjestyksessä, niin jäi tosi siisti jälki.
Olen ollut männyn siemenpuita poistamassa varmaan ainakin sadalta hehtaarilta, tosin silloin oli lunta, se auttaa valtavasti.On täälläkinpäin pari metsätyöpalvelua, jotka hoitavat savotan kannolta ainakin tienvarteen ja tilitys sopimuksen mukaan.
Yksi yrittäjä tekee ihan moottorisahalla hakkuun ja koulutusta on ja kokemusta vaikka muille jakaa.
Hänellä oli, kun viimeksi juteltiin, sopimus, että kaikki ostetaan, mitä tekee.