Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pikkuruisen tiekunnan ei kannata edes paljoakaan pankkeja käytellä, vaan satsata kyä ja vihko – kirjanpitoon ja kassalipas-pankkiin.
Meillä on nyt tiekunnan puheenjohtajana entinen pankkiiri ja hänellä on myös koulutus tienhoitoon.
Tuloksia on näkynyt: – Siltaremontti tehtiin erittäin hyvien avustusten turvin, Talkooporukka ehersi muutaman päivän ”omavastuuta”, Asfalttia tempaistiin aika matka ja vielä jäi rahaa 1000 kuution murskeen vetämiseen pinnoitteiksi.
Jos pankkiiri (tunnetusti tosinuuka mies) – hieman vetäisi välistä, en pitäisi sitäkään pahana.Rahanpesuhan onnistuu kivuttomasti Lottoamalla. Lototaan miljoonalla ja voitot – 300 000 ovat sitten päivänvalon kestävää rahaa.
Ilman muuta kannattaa – jos vain on mahdollista, tehdä sellainen puukauppa, jossa puunmyyjä huolehtii kaikista kustannuksista, jotka puunkorjuusta koituvat.
Kustannuksiin pitää huomioida myös kaukokuljetus ja yleiskustannukset aina toimistokuluja myöten.
Näin voidaan ainakin ensiharvennusten kohdalla unohtaa kantohintatulot, päinvastoin metsänomistajan lompakkoakin kevennetään kustannusten kattamiseksi.Mutta saahan siitä toki vähennyksiä verottajaa varten, seikka mikä näyttää olevan joillekin se autuaaksi tekevä pointti.
Minä en kyllä moista maniaa ymmärrä, mutta ei kai sen väliä.Maatalouden verotusviidakossa ovat muutamat tollot innostuneet uusimaan kalustoaan hirmuisella tahdilla.
He perustelevat sen haluttomuudella maksaa veroja, mutta totuus on, että verottaja vie kolmasosan, konekauppias vie kaiken.Voimakkaasti korkeaa heinää ym. kasvavat uudistusalat kannattaa heinätä vaikka viikatteella 2-3 kertaa kesässä. Työ tulisi tehdä aina silloin, kun taimia ei vielä tarvitse etsiä heinän seasta. Silloin heinäys on nopeampaa ja taimen tulevan kesän kasvua ajatellen palkitsevinta.
Esim. kesän valossa kasvanut havupuun taimi kehittää voimakkaan latvasilmun, josta riippuu seuraavan kesän vuosikasvun pituus. Hyvä tulos edellyttää tietenkin, että taimien ei anneta hautaantua pitkän heinän alle tulevanakaan kesänä. Näin taimet pääsevät rehevilläkin aloilla nopeasti heinikosta eroon.
Lähetetty: 11.08.2016Ennen kuin hankkii noin työllistävän savotan itselleen, kannattaisi tosimielessä harkita Jalohaapaa (hybridihaapaa) uudistusalan puupäälajiksi.
Istutus on työläämpää ja taimet kalliimpia, mutta kun jo istutusvaiheessa taimet ovat yli kaksimetrisiä ja kasvavat saman verran ensimmäisenä kesänä, ei heinän kanssa tarvitse taistella.
Muutaman vuoden kuluttua aluskasvillisuutta ei enää ole, eikä metsää tarvitse ensimmäisen kierroksen aikana hoitaa mitenkään.
Parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuu ja itsestään uudistuminen, jossa vesaa syntyy vähintään satatuhatta hehtaarille.
Halusit tai et.
Niistä sitten valitaan jäävät rungot ja luonto hoitaa taas kasvatuksen.Timppa:
”Kirjoittajan mukaan metsäojia on yhtä tiheässä kuin pelto-ojia. Mitä lienee sitten tarkoittanut, sillä pellothan ovat yleensä salaojitettuja. Keväisin kuulemma kaikki ojat tulvivat metsistä tulevaa kuravettä. Tunnustatteko syyllistyvänne tällaisiin ympäristörikoksiin?”-Tuoreen metsäojan kuljettaman veden mukana on kiistatta humusta ja ravinteitakin, koska ojan luiskat ovat paljaat ja ne osittain luhistuvatki. Samoin ojamaista huuhtoutuu osa veden mukaan.
Tilanne kuitenkin rauhoittuu muutamassa vuodessa, ellei hakkuiden aikana ja jälkeen maata rikota sellaisissa paikoissa, joista se lähtee veden mukaan.Kaivukatkoilla ja laskeutumisaltailla on kylläkin vähennetty tuota kulkeumaa.
Turvesuot ovat pilannet monet vesistöt ja järvet.
Peltojen salaojituksista sen verran, että perinteinen, salaojitettu pelto on maailman tappiin asti kuin vasta ojitettu, koska siinä ei ojat ruohotu eikä sammaloidu.
Ojat ovat pellolla tuntuvasti tiheämmässä kuin metsäojat, joten niiden vaikutus on suhteellisesti paljon suurempi kuin metsäojituksen.Metsäojituksen jälkeen Hirvet polkevat ojiin jopa patoja, joista liestyy maata vesistöihin, samoin ne kulkevat ojis pitkin ja pitävät pohjan avoimena liestymiselle.
Viimeisimpien tutkimusten mukaan pehmeäkärkisillä luodeilla ammutusta hirvestä menee syömäkelvottomaksi jopa kymmenen kiloa lihaa / luoti.
Kun hyvä laukaus osoitetaan lavoille. menee siinä pilalle lähes koko etupää.
Jos joku hosuja ampuu persuksille, niin takapään paistit ovat terveydelle vaarallista kamaa lyijypitoisuutensa takia. Koirillekaan ei saisi syöttää.
Hirvenmetsästys pitää muuttaa niin, että ampua saa vain haulikolla ja kuparisilla täyteisillä.
