Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Jostain syystä kuusivaltainen, hieman viljavampi maapohja, jossa on myös lehtipuuta, on yleensä hyvää paikkaa sienien kasvaa.
Meillä eräs entinen työkaveri – metsänhoitaja, rehvasteli olevansa sieniasiantuntija. Kysyin hänen sienien käytöstään. kertoi keräävänsä vain Korvasieniä ja Kanttarelleja, joista hän myy Korvasienet hotellille.

Sanoin hänelle: Pah — ”Asiantuntija”!

Lienekö sahassani sitten yksilövika?

”Husqvarna, markkinoiden hiljaisin saha. savotalta ei kuulu kuin metsurin noituminen.”

Itse asiassa huolto luokitteli tuon ominaisuudeksi, ylempänä mainitsemani seikan. Kaasari ja letku kuulemma tyhjenee pitkän seisonta jakson aikana.
Sen kanssa on pystynyt elämään.

Lähetetty: 21.10.2012
Lähettäjä: 6 m3

Sahassasi on yksilövika.
Kaasutin on rakenteeltaan ja toiminnaltaan sellainen, että jos se on kunnossa, se pitää bensat sisällään. Siellä on pumppukalvossa läppäventtiili, joka ei päästä takaisin tankkiin mitään koskaan ja siellä painepuolella myös sekä läppäventtiili, että neulaventtiili, jotka pitävät kammion täynnä, jos ei neula ole kulunut.

On enemmänkin luultavaa, että esim ryyppyläppä ei sulkeudu riittävän tiiviisti, se on suht helppo tarkistaa ja fundeerata, voiko sitä hieman säätää.

Jos metsätilaa on ostamassa, niin saattaa tietenkin joskus osua sellainenkin kohde, jossa myyjä ei tajua päätehakkuuikäisen metsänsä arvoa, vaan tuijottaa vain rahasummaa, jonka Jobbari on hänelle tarjonnut. Joskus jopa hämätään lyömällä paksu setelinippu pöytään.
Jos kuitenkin tilasta on tehty jonkinlainen arvio ja siinä on varttunut, kunnollinen taimikko ja kakkos – ja kolmoskehitysluokan metsää, eikä niistä tarvitse maksaa kovia odotusarvoja, niin nehän ovat sijoittajalle hyviä kohteita.
Uuden omistajan ei tarvitse hankkia muuta kuin raivaussaha ja hoidella metsiensä kasvukuntoa, kuin myös harvennushakkuiden ennakkoraivauksia.
Kakkoskehityskuokasta lähtien alkaa arvokasvu, joka rahallisesti voittaa periaatteessa hyvänkin kuitupuun kasvun monin verroin.
Jos KL2 :ssa on mäntykuitua 200 kiintoa hehtaarilla, sen määrä ei siitä enää lisäänny, vaan kaikki lisäkasvu on tukkia.
Eli päätehakkuussakaan ei kuitua kerry hehtaarilta juurikaan 100 kuutiota enempää, ellei ole tapahtunut jotain onnettomuutta.

Täällä näyttää monen huolena olevan sahan käynnistysvaiheessa se, että pitää nypätä useammin kuin vain kerran.
Minusta se ei ole edes pieni ongelma, ongelmana pidän sitä, että joku saha ei jaksa käydä tyhjäkäyntiä montaakaan sekuntia.
Sellainen saha saa minulta aika äkkiä vaihtotuomion.
Vanha totuus on, että kireämmät vehkeet ovat yleensä hieman huonompia lähtemään käyntiin. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että HVA lähtee aina käyntiin ja kun se lähtee, se ei sammu kuin katkaisijasta tai bensan loppuessa.
Homelite oli aikoinaan paras käyntiinlähtijä, mutta siinä olikin sen kaikki hyvät puolet.
”Isäntälinjan” sahojen myynti pitäisi lailla kieltää, vaikka ne ovatkin hyviä käynnistymään.
Niitä on hirrenveistokursseilla leiponut kiinni lähes kaikki, mutta Shindaiwat ovat kirkuneet aina vaan.
HVA kestää hyvin, mutta sahaajan pitää käyttää etusormea suorana välissä.
Tilhillä voi poruuttaa tankillisen yhdellä kaasutuksella, koska se ei ehdi kuumentumaan ennenkuin bensa on loppu.

Näyttää juttujen perusteella siltä, että Jovain ei tunne ketään, ei edes itseään, eikä hän tiedä mitään, joten hän ei voi edes ymmärtää mitään.

Lauri-Vaarin sekoilun innoittamana hän on käynyt taistoon tuulimyllyjä vastaan, mutta kun ei ole välineitä, ei siitä tule mitään.

Koko pitkä ketju on niin älyvapaa, että herää epäilys, olisikohan ne synnytetty jossain suljetulla osastolla.