Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin sahateollisuudessa niitä tappiovuosia taitaa joskus joillekin firmoille tulla. Myllykoskikin oli konkurssin partaalla.
Lähetetty: 2 h, 0 min sitten
Lähettäjä: TimppaVanhan laskentakaavan mukaan nimenomaa vientisahoilla tuli vain joka seitsemäs vuosi voitollinen tulos.
Toki tappiolliseksi vuodeksi laskettiin vuosi, jolloin tuli vain ihan pikkuisenkin tappiota.
Silloin kun tulee voittoa, sitä yleensä tulee moninkertaisesti se, mikä on tehty tappiovuosina.
Pitää vaan pysyä markkinoilla myös huonompina vuosina.
Kuiduttava teollisuus ei kauvaa pyöri miinuksella.30X100 aihiosta höylätty saunanlaudelauta kuusesta näyttää maksavan luokkaa 2€/metri, kun taas vastaava haapalauta 4€/metri.
Kaadoin hiljan 9 alle 60-vuotiasta haapaa hyvinkasvaneesta huippulaatuisesta männiköstä. Erittäin laadukasta tavaraa. Saunalaudeaihiopölkyt eivät sopineet kahteen traktorikuormaan. Noista yhdeksästä (9) rungosta tulee kilometrikaupalla laudeaihiota.
Lähetetty: 01.08.2016
Lähettäjä: Anton ChigurhTaidat – Anttooni muistaa väärin nuo hinnat, kuin myös laudepuuaihion mitat.
Laudepuu sahataan ylensä niin, että kuivattuna sen paksuus on karvan verran yli 32 mm. Höylä vie osansa.
Tuo neljän euron metrihinta voi jossain kaupassa olla lämpökäsitellylle puulle tai tervalepälle, mutta täällä höyläämöltä haettuna se jää kyllä puoleen tuosta.Pölkkyjen pituudesta voisi sanoa sen verran, että luultavasti ”Väärin katkaistu”.
Heitämpä puunkorjuun kulurakenteen pudottamisen kanssa haaveileville tähän kysymyksen korjuun kulurakenteesta, maastokuljetuksen osalta:
Tuo perusasia vaan on tullut vastaan mm. tuttavalleni, joka teki ensiharvennusten korjuuta edullisella kalustolla(käytännössä maksetulla) ja muutaman leimikon jälkeen totesi, että niillä hinnoilla ei ole järkeä kuluttaa aikaansa metsässä. Ja koneet vähäkulutuksia harvennuskoneita, hyvässä kunnossa. Ja hinta oli normaali aliyrittäjän taksa, eli alueurakoitsijan alihankkijan. Eikä välikäsikään ollut ottanut välistä mitään, vaan halusi muutaman kauempana olevan kuvion teetättää toisella yrittäjällä, siirtojen välttämiseksi.
On muutoin jännää, että reaalitaksat yrittäjillä ovat laskeneet 80-luvun lopulta asti, samalla metsänomistajalle puusta maksettava reaalihinta on laskenut. Silti metsäteollisuustuotteiden hinnat ovat nousseet. Eli onkohan korjuu kuitenkaan se syy?
Lähetetty: 1 h, 58 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaanKokemukseni mukaan juuri nuo alueurakoitsijat ja vastaavat isommat ketjut ovat tehneet pieniä hakkuu – ja ajo-urakoita hämmästyttävän edullisesti. Ilmeisesti taksat ovat samaa tasoa kuin niiden sopimusurakoissa.
Tuosta metsäyhtiön kustannusrakenteesta sen verran, että sielläkin on leikattu ainakin henkilömääriä rajusti. Kun ennen oli firman toimistossa Piiriesimies, Ostoesimies, Korjuuesimies, Kuljetusesimies, Uittoesimies ja näiden alaisina: Toimistonhoitaja, Ostotyönjohtaja, Korjuutyönjohtaja, ja näiden alaisina : Aputyönjohtajat ja näiden alaisina harjoittelijat – Niin nyt toimisto on yhden miehen koppi, jossa hän on silloin tällöin ja hoitaa kaikki projektit.
Jos tuo yksi ”mies” on velvoitettu hankkimaan vuodessa esim. 50 000 kiintoa käyttökelpoista puuta firmalle, niin hänen kustannuksensa lienee luokkaa 1 € / motti.
Kyllä osa leimikon nauhoituksista saattaa jäädä tekemättä tai voi eksyä kartaltakin jossain vaiheessa.
Suomessa teollisuus maksaa samaa ”viron hintaa” koko ajan venäjältä tuomalleen puulle.
Tehdashinta on tuontipuulla kymppejä enemmän kuin kotimaisella.
Se niistä puheista, joissa korostetaan ”halpaa venäjän puuta”.Kun Metsäliiton teollisuus käytti reilut 20 miljoonaa kiintoa raakapuuta ja tuotti puhdasta voittoa miljardin verran, voi itsekukin laskeskella, olisiko mennyt kiville, jos olisi pari euroa enemmän maksanut KOTIMAISESTA puusta.
Hankintamiehelle antaa lisäajattelua nuo mittavaatimukset, jotka luonnollisesti ovat sahaajalle erittäin tärkeät.
Läpimitta kautta pituus on sidottu myytyihin dimensioihin ja käytännössä on niinkin, että oikein katkotut tukit antavat sahalle mahdollisuuden tehdä voittoa, sekapituudet ajavat tappiolle.Monet puutavara – autoilijat, joilla on sopimukset, eivät ihan helpolla pysty ajamaan sivukeikkoja ihan aikataulullisista syistä.
Jos taas rekka seisoo ilman ajoja, sen käyttöönotto esim yhtä keikkaa varten, on suunnilleen kannattamatonta.
Olen ajattanut muutamia kuormia UPM:n sopimuskuskeilla ja ne ovat onnistuneet hyvin, kun ovat olleet paluumatkalla tuotavia kuormia.
Lisäksi sopimus pitää aina sopia isännän kanssa.Eihän meidän pidä kadehtia norjalaisten kauppiaitten voittomarginaaleja.
Meilläkin on mahdollisuus perustaa norjaan klapimyymälöitä.
Norjalaiset maksavat hyvästä klapista hyvää hintaa, joten sitä puolta kannattaa kehittää niin, että saamme vähällä työllä myyntikelpoista tavaraa markkinoille.Täällä ovat tehneet kuivattua ja sahalla halkaistua klapia phvilaatikoihin, hyvällä hinnalla, mutta liikaa käsityötä, ei pärjää.
Nykyisen John Deeren edeltäjä Lokomo Forest aloitti tietotekniikan rajun hyödyntämisen ja Ponsse sekä Valmet ovat tulleet perässä.
Lähetetty: 2 h, 45 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaanMinun muistini mukaan tietotekniikan hyödyntämiseen pystyi ensimmäisenä S. Pinomäki, jonka Pika – hakkuukoneissa oli sekä koneen tekniikka, että mittauspuoli sangen edistyksellistä jo silloin, kun Lokomonkin vehkeet painoivat vain voimalla ja raudan paljoudella.
Kävimme -70 luvun loppupuolella Pinomäen tehtailla ja kone-esittelyssä metsässä ja JMKK:n kouluttajat kohtasivat siellä Tampereen yliopiston tutkijoita ja professoreita, joilla oli paljon uutta näytettävää heille ja meille.
Mhy:n korjuupalvelun puunvälitys ei nyt ole se oikea tie asian korjaamiseksi pelkästään. Samanlailla ne yhtiöt ohjaavat korjuupalvelua puun välityksen suhteen. Jos menekkiä on niin annetaan koneiden laulaa ja kun menekki hiipuu niin samanlailla ne korjuupalvelun koneet pysähtyvät. Kuidut ja e-puut seisovat tienvarsilla odottamassa seuraavaa sesonkia. Tosin isäntä on rahansa saanut mhy:n omista varoista, mutta mhy saa rahat siinä vaiheessa kun kuitu tehtaanportista menee sisälle.
Lähetetty: 3 h, 8 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuskiKun menekki hiipuu – Kuiduttavalla teollisuudella ei ole juurikaan mahdollisuuksia pistää kioskia kiinni, kun ”menekki hiipuu”, vaan siellä hinta laskee. Lopuksi voi koneet pysähtyä, mutta yleensä seisokin aikana tehdään perustavaa laatua olevaa huoltoa, eli laakereita ja teloja vaihdetaan, voitelujärjestelmää parannetaan tai jopa osaa koko paperikoneesta uusitaan.
Puutavaravarasto on suurimmaksi osaksi pystyvarastoa ja lopuista puista huomattava osa on pyörien päällä. Jos tehdas hiljenee, niin sitä ennen on kyllä periaatteessa kaikki hakattu tavara viety pois tienvarsilta, vaikka sitten kastelualueelle.
Ennen oli lähes nyrkkisääntö, että pikkutukiksi tehtiin kuitupuun tyvestä aihio, jos siitä tuli.
Ei yleensä lainkaan tukkipuiden latvoista.
Nyt on hiemen eri juttu, kun puut kuutioidaan kymmenen sentin pätkinä, niin ei ole väliä, vaikka pölli olisikin kartiokas.
Hintalisä pikkutukille on merkittävä, mutta ei niin merkittävä, että oikeaa tukkia olisi varaa laittaa pikkutukkiin.
