Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Pelkkä uusien puulajien kasvattaminen ei riitä, jos niille ei samalla luoda kaupallista kysyntää.
Kaikki toiminta metsässä pohjautuu viimekädessä aina rahaan, vaikka sitä ei haluta kaikissa tutkija-, poliitikko- ja jopa metsänomistajapiireissäkään aina muistaa.
Meillä lähdettiin jälleen kerran vain yhden asian perään, kun samaan aikaan muut eurooppalaiset maat, kuten Puola, Romania, Balttian maat, Tsekki, Saksa, Sveitsi, jne ovat vallanneet puun mekaanisen jalostuksen käyttäen myös aivan uusinta robottitekniikkaa.
Valitettavasti monet suomalaiset vielä jäljellä olevat saman alan laitokset alkavat muistuttamaan lähinnä tehdasmuseoita.
Lähetetty: 45 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ”Oletko tosissasi väittäessäsi esim Vilppulan sahan olevan ”lähinnä tehdasmuseota”?
Myös suomalaiten sahakoneistojen vienti ulos näyttäisi siltä, että ”vanhakin tekniikka” menee hyvin kaupaksi.
Mitä minä olen käynyt Viron, Saksan ja Ranskan sahoilla, niiden tuotantoteho on runsaasta kalustosta huolimatta jäänyt tasolle, johon suomalainen ammattisahuri pääsee uudehkolla kenttäsirkkelillä yhden työkaverin kanssa.
Kun meilläkin alkaa tuo ilmaston lämpiäminen vaikuttamaan, niin Tänne siirtyy / syntyy nykyään ulkomaisia puu – ja kasvilajeja.
Miksi emme sopeutuisi tulevaan todellisuuteen ja suosista aloittaisi kehittämään laadukkaita ja kestäviä puulajeja, jotka tulevat kuitenkin tänne ihan väkisin.
Menestyäkseen täällä jokin keskieurooppalainen puulaji pitää saada sopeutumaan pitkän siirron aiheuttamiin vaatimuksiin ja voisihan ajatella myös risteyttämistä.Hybridihaapaa ei kannata kovin lisätä näillä näkymin, koska sitä tuodaan ulkoa älyttömän halvalla.
Tammi ja pyökki olisivat upeita puulajeja, mutta niiden käyttöä selluntuotantoon ei ehkä kannata harkita.
Keski-Euroopassa on kuusilajeja, jotka näyttävät kestävän juuristoon ja tyviin syntyvät vauriot lahoamatta.
Siellä kiskotaan nelikymmenmetrisiä kuusirunkoja kasvukauden aikana laahusjuontona metsästä tienvarteen ja kurvataan tien suuntaiseksi vankan kuusitukkirungon varassa niin, että laikat lentelee.
Sellaisia mahtavia kuusilajeja mekin tarvitsemme, ei iske Juurikääpä, eikä lahottajasienet.Meillä oli Konetyönantajaliiton edustaja pitämässä koulutusta metsäkoneurakoinnista lähinnä taksa-asioissa.
Mieleeni jäi, kun hän usein toisti mietelauseensa: ”- Ei näissä asioissa ole koskaan maksajalla kiire – maksun saajalla on yleensä aina kiire saada maksunsa tilille”.
Hän jopa esitti, että kun on joku oikein surkea savotta, jossa taksa olisi aivan pilvissä, niin vitkuttelemalla kaikin mahdollisin tavoin saadaan urakoitsija tekemään se nopeasti ja halvalla.
Ukko luokitteli aivan hirveän louhikon ja siihen liputetun ajouran kohtalaisen helpoksi ”Kunhan tulee lunta”.
Olen kuunnellut suomessa valtamerkkien edustajien selostuksia siitä, kuinka heillä on paras öljy juuri heidän merkilleen.
Sittenpä kävi niin, että Jonssi ja Husku pääsivät saman katon alle.Huskun konsultti Tampereelta tuli ja kehui oljyänsä, mutta myönsi,että ihan samaa öljyä on myös Jonssin purkissa, väriaine vain on eri.
Hän myös väitti, että lähes vuosittain öljynvalmistajat kilpailutetaan ja ne vaihtuvat – purkit vain pysyvät samana.
Saattaa Tilhi olla samassa kompuksessa.Nyt kannattaa erottaa perämoottoreihin tarkoitettu öljy ilmajäähdytettyjen moottoreiden öljystä.
Ilmajäähdytettyjen koneiden öljyn väitettiin kestävän kuumuutta n. 50 astetta enemmän kuin nestejäähdytettyjen koneiden öljyn.
Se on jo merkittävän paljon.Meille myös esiteltiin mäntiä, jotka olivat olleet tekemisissä liian suuren öljyprosentin kanssa: – Mäntien sisäpuolella oli selkeä kerros sittaantunutta öljyä, joka esti mäntää jäähtymästä alaspäin. Tuloksena reikä männän laessa.
NIIN!
Pystykarsintaa voidaan ja kannattaa tehdä vain maksimissaan 13 senttisiin rinnantasalta oleviin puihin.Kun siihen kasvatetaan lisälustoja, menee ensimmäiset n. 10 – 15 milliä pihkatapin kasvattamiseen.
Sen jälkeen alkaa tulla oksatonta pintalautaa, jota pitäisi saada kaksi joka sivulta, eli kahdeksan kappaletta (vähintään.)
Neljän oksattoman pintalaudan myyntihinnalla saa yleensä tukin maksettua.
Sydäntavarasta sahataan kaksi lankkua tai soiroa, jotka ovat kolmelta sivulta oksattomia.
Tiukan paikan tullessa voidaan ytimestä sahata lauta.(d-laatua)Isosta pystykarsitusta voidaan ottaa läpisahaten oksattomat pintalaudat ja sitten vaikkapa kolme 50 millistä keskeltä, joista tehdään oksatonta listaa niin paljon kuin tulee.
Yleensä tavoite on pystykarsinnassa se, että D-1,3 olisi 9 -10 cm ja karsinta tehtäisiin kahdessa vaiheessa.
Pienet pystykarsitut mäntypöllit sopivat käsinvuolluiksi pyöröhirsiksi nättiin pikkumökkiin.
Pystykarsittua mäntyä ei lyödä selluhakkeeksi, eikä siitä tule rakennuspuutavaraa. Jos joku ostaa 24 senttistä pystykarsittua mäntyä, niin ei paljoa saa sitä, mitä haluaa.
Yleensä nyrkkisääntönä on ollut, että vähintään kymmenen sentin kerros on pinnassa oksatonta, eli pystykarsinnan jälkeen on täytynyt tulla lisävahvuutta vähintään 23 senttiä.Mäntyviilun sorvaajat haluavat oksatonta, mahdollisimman nopeasti kasvanutta mäntyä.
Taneli on vaatimuksissaan kova, kun meinaa, että hakkuriin pitää olla suoraa kuusipölliä?
Hiomokuusen pitää olla suoraa ja määräpituiseksi katkaistua (120 cm)
Hierrekuusi lyödään hakkeeksi.
Kun sahatavarassa on sentin vuosilustoja, sitä ei saa hyvilläkään suhteilla lujuusluokkiin, eli rakennuspuutavaraksi se ei kelpaa.
Jos tuhat litraa kuivaa kuusta painaa kolmesataa kiloa, niin siinä on puun kuituja puolta vähemmän, kuin kuusessa, jonka ominaispaino on 0,6. Silloin kevyemmästä puusta tulee vain puolet siitä paperimäärästä kuin kaksi kertaa painavammasta puusta.
Se on fakta.Kuusikuitu menee etupäässä hiomo – tai hierremenetelmiä käyttäviin paperitehtaisiin, joissa Ligniini jätetään kuitujen joukkoon. Näin puusta saadaan kaksinkertainen määrä massaa ja myös tupla tulo.
Purnukan kykjessä on aivan varmasti mainittu, onko se synteettistä, vai osasynteettistä.
Tähän asti nuo merkillä myytävät öljyt ovat olleet tuhkautumattomia.
Suuttimien rajoitusten ohittamisesta on ollut juttua siellä sun täällä, joten se onnistuu.
Ei kaasua pidetä pohjassa muulloin kuin sahatessa, mutta terän ei mielellään anneta pysähtyä, eli kaastellaan ja kurnutellaan.
Yksi seikka, mikä pitää aina joskus varmistaa, on se, aukeaako kaasuläppä täysin auki, kun liipasin on pohjassa.
