Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos äänenvaimentaja karstoittuu tukkoon, on syytä tarkistaa öljyn määrä ja laatu, kaasuttimen säätö, ilmansuodattimen puhtaus ja sahan käyttötapa.
Vanhoissa HVA:n 165-raivureissa äänenvaimentaja oli niin isokokoinen, että se ei kuumentunut riittävästi.
Jos kuitenkin pömpeli karstoittuu, niin ensin kannattaa puhdistaa myös sylinterin pakoaukko. Tuo saunanpesä on hyvä keino, kannattaa antaa pöntön jäähtyä hiilillä ennenkuin ottaa sen sieltä pois – se on melko pehmoinen punaisena.
Mopon ja moottoripyörän äänenvaimentajia olemme avanneet Tohulla ja punaisen putken sisään puhaltaneet kompuralla ilmaa – kyllä lähtee, mutta tarkkana saa seurata väriä, ettei pala puhki.””Anttoo ei liene huomannut, että puut ovat yleensä alapäästään paksumpia kuin yläpäästään.
Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että paksuuskasvu rungon tyvellä on yhtä kova tai kovempi kuin esim kymmenen tai kahdenkymmenen metrin korkeudella.”Mietitäänpä miten puu kasvaa. Paksuuskasvu on jatkunut pisimpään tyvellä ja latvaan päin mentäessä paksuuskasvuvuosia on sitä vähemmän mitä korkeammalla ollaan.
Alkuvuosina puu kasvaa yl. kapeita lustoja ja myöhemmin paksumpia, mutta jos kuusi ei ole jäänyt juromaan, niin tyvenkin kasvut on melko nopeasti keskimääräisiä.Ei voi siis tehdä suoraan johtopäätöstä, että tyven paksuuskasvu olisi (tällähetkellä) kovempi kuin latvaosien paksuuskasvut eri korkeuksilla.
Mutta silti; suunnilleen sama se vuosikasvu on rinnankorkeudella kuin 10 m tai 20 m korkeudella tuon ikäisellä puulla.
Lähetetty: 28 min sitten
Lähettäjä: Puuki ”Paksuuskasvu ei rungossa ole koskaan yläpäässä kovempi kuin alapäässä, mutta jos puusto on käsitelty oikeaoppisin harvennuksin, se on joutunut vahvistamaan tyvipäätään.
Ilmiö näkyy yleensä selvästi siemen – ja suojuspuuasentojen puissa.Jos lähdetään ”pekuloottehen”yksittäisen rungon lisäkasvua, niin kerkeasti arvioiden se selviää seuraavalla tavalla.
Mitataan puun pituus mahdollisimman tarkasti = +- puoli metriä.
Mitataan D 1,3 .Jaetaan mitta kahdella = rungon keskiläpimitta.
Anttoon tapauksessa teoreettinen keskiläpimitta on 20 senttiä.
Ympärysmitta 20 cm x 3,14 =62,8 cm.
0,628 x puun pituus – esimerkiksi 30 metriä = 18,84 neliömetriä.
Oletetaan, että vuosilusto on 2,5 mm ja kerrotaan sillä tuo neliömäärä.
Tulos on :47,1 litraa.Jos tuollaisia runkoja on hehtaarilla 650 kpl – niin vuosikasvu hehtaarilla on sinä vuonna: 30,615 kuutiometriä.
Näin oman tarkistamattoman laskelmani perusteella.
On toki muistettava, että vuosiluston paksuus vaihtelee, samoin rungon vaippa muuttuu joka vuosi.Kun vaatimuksena on, että pitää olla routaa ja lunta reilusti, niin mahdollinen työskentelyaika jää muutamaan kuukauteen vuodessa.
No ainakin jää aikaa tehdä huoltotöitä vanhaankin koneeseen, vaikka ei ne tekemällä lopu.Minkähän takia nuo kärkipään koneurakoitsijat ajavat vain uudenkarheilla koneilla, joita vaihtelevat kolmen nvuoden välein uusiin? Silti heidän taksansa kestävät vertailun.
”Kemeraa on käytetty ennakkoraivauksiinkin . En tiedä onko ollut laillista vai laitonta . Sellaisilta kohteilta olen kuitenkin puuta korjannut .
…..Takaako halpa ja vanha kone yhdessä halvan ja kokemattoman kuljettajan kanssa hyvän lopputuloksen ?
Jos kuskilla on muutaman sadan tunnin vuotuinen työkokemus ja alla vanha ja väljä ritsa , voi hakkuutulos kääntyä vahvasti negatiiviseksi .
Riittävän taitotason saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan tuhansien tuntien harjoittelu ja puolitoista tuhatta tuntia tekemistä vuosittain .
Lähetetty: 7 min sitten
Lähettäjä: suorittava porras ”Vanhoissa koneissa on kapeat pyörät ja telatkaan eivät ole yleensä kantavat vaan vetävät.
Puomin puslittaminen ja löysien pois ottaminen on hintava projekti.
Mutta se koura! Moni urakoitsija on vaihtanut kouransa jo muutaman vuoden jälkeen uuteen, koska vanhan lutkun päivittäminen on valtavan työn ja rahan takana.Noita harrastelijakuskeja on nähty ja usein jälki on ollut sellaista, että jos hiuksia halkaistaisiin, niin tuomio olisi HÄVITYSHAKKUU ja sen seurauksena uudistaminen.
Kyllä suorittava porras on aivan oikeassa tässä asiassa.
Kun lisäksi tiedetään, että tuottavuus jää niin alas, että ”Takkiin tulee” yrittäjälle, niin pitää kysyä: Onko järkee vai ei?Kyllä ne ketjut, millä minä olen kokeillut, ovat oollet ”ihan hyviä”.
En ole sahannut niillä niin paljoa, että olisin teroittanut, että viilauksen onnistumisesta en tiedä henkilökohtaisesti mitään.
Tutut käyttäjät sanovat, että laatu on ollut vaihtelevaa.Jos pitäisi sahailla varsin epävarmoja sahauksia, joissa kivennäiseen osuminen olisi jopa todennäköistä, niin kyllä.
Ostin yhden satsin tyttärenmiehelle, kun hän teki veljensä kanssa tuulikaatoja. Pari kuukautta myöhemmin hän tilasi Tilhin ketjuja Lapualta. (Niitä taisi tilata heti kymmenen ukkoa samalta kylältä).
”Jätkä unohtaa tai jättää tarkoituksella ensiharvennuslaskelmissaan pystykaupoissa vaadittavat ennakkoraivaus (300-500€/ha) ja kantokäsittely 7(70€/ha) kustannukset pois.
Pystykaupan ensiharvennuskuidun hintaan 10-12€m3 ne ei sisälly.Jos metsänomistaja hakkaa itse tai hakkuuttaa naapurin 25 vuotta vanhalla kalustolla ensiharvennuksensa talvella, kuidun tienvarsihinnaksi jää 12-15 €m3.
Eikä lehdettömään aikaan em. turhia kustannuksia ole, kolhuja vähemmän,routa ja lumi suojaa juuristoa, havut saa jäädä hajalleen palstalle lannoitteeksi.
Vanhassa koneessa riittää toimiva pituus ja paksuusnäyttö.
Hankintakuiduthan mitataan autonvaa’alla ja tukit tehdasmitalla.
Tälläistä kalustoa löytyy nykyisin joka pitäjästä ja kasvinviljely tiloilla mahdollisesti aikaa .
Jonkun vaan kannattaisi perustaa nettiin ”ensiharvennuspörssi” jossa tekijät ja teettäjät kohtaisi.
Lähetetty: 12 h, 55 min sitten
Lähettäjä: savo’ttamies ”Kun puhutaan omatoimisesta puunkorjaajasta, pidän itsestään selvyytenä sitä, että hän tekee itse ennakkoraivauksen, jolloin hän saa KEMERAsta palkkansa.
25 vuotta vanhalla kalustolla jää helposti haaveeksi kolhimaton korjuu, koska niissä motokoura on henkilöauton kokoinen. Moni koneen omistaja onkin hankkinut kouran, joka on vain kolmasosa alkuperäisestä. (Uusi koura luokkaa 40 -50 000 €)Konekustannuksia laskettaessa on tullut näytetyksi se, että vanha – halpa kone on edullisempi vain silloin, kun sillä on ajoa mahdollisimman vähän. Mieluummin ei ollenkaan.
Kuitenkin avainasemassa koneessa kuin koneessa on kuljettaja, mikäli puhutaan työn jäljestä, joka lienee MO:lle kaikkein tärkein.
Kyllä vaan vanerikoivussa sallitaan melkoisiakin mutkia taikka muita virheitä.
Sorvauskelpoista puuta pitää olla mutkan molemmin puolin 1,5 metriä.
Lenkoutta ei oikein saa olla.
Sahakoivukin saa olla mutkainen, mutta ei joka suuntaan, Jos tukki on jossain asennossa suora, se kelpaa koivulankkujen aihioksi.
