Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän laskelmat perustu vanhanaikaiseen verokuutiometrin hinnoitteluun, joita sitten arvioidaan tulevan erilaisilta metsätyypeiltä enemmän tai vähemmän.
Ainakin pinta-alaverotuksessa laskumenetelmä suosi vahvasti hyviä pohjia, mutta karuilta mailta joutui maksamaan hieman ylikorkeaa veroa.Jos vanhan moton hommaa, niin tiedoksi, että niillä ei saa tukkia katkottua riittävän tarkasti.
Ykkösharvennuksella uudehkoilla, sopivilla koneilla hyvä kuski hakkaa normaalipäivänä reilut tuhat runkoa.
Koneen tuntikustannukset lienevät vähintään neljäkymppiä ja kuljettajan palkka päälle.
Hankinta-ituniskan pitäisi koneellaan päästä parin vuoden harjoittelun jälkeen puoleen tuosta päivätuotoksesta, tuntikustannus on sama.Hankkikaa koneita, niitä on myynnissä joka tuutista.
Energiariukusavotassa vasta rahaa tuleekin!
Kyllä kuusi kasvaa vielä VT:lläkin nuorena sangen mukavasti. kakkos KL:n vaiheessa se pitäisi harventaa harvennusmallien alakäyrälle taikka lannoittaa, muuten siltä loppuu eväät ja kasvu. Sen näkee jo kuoren väristä, kun niin on käymässä.
On tosin todistettu, että kuitupuuta ei kannata istuttaa, joten homma pitäisi hoitaa muuten.
Meillä teki eräs MTI sellaisen uudistamisen, että istututti rauduksen taimia 400 kpl / ha.
Metsäkeskus pyysi selontekoa ”Lasselta”. No hän värväsi oppilaat tekemään taimikon inventoinnin kaikkien sääntöjen mukaan.(Kuului opetusohjelmaan).
Alue meni läpi kiitosmaininnalla. Aukko oli parikymmentä hehtaaria.Minulla on kyllä aina käynyt niin, että myyn sitten pystyyn – tai hankintana, niin aina on ostaja maksanut minulle, ei koskaan toisinpäin.
On vähintään epävarmaa, saako hankintakauppias puutavara-atoilijan viemään puut tehtaalle ainakaan halvemmalla kuin nyky systeemillä.
Nythän rekat ajavat vain ja ainoastaan täysiä kuormia.
Lisäksi samasta leimikosta lähtee puuta moneen osoitteeseen, joten vaikeaa on uskoa Logistiikan toimivan ihan halvalla.Mittailin yhden kovapalaterän paloja. Säteen suuntainen korkeus n. 5mm. Pala on yhtä leveä koko pituudeltaan.
Haritus 0,5 mm – jolloin toiselle puolelle jäi 0,4 mm. Elikkäs jokainen pala hankaa katkaisujälkeä 5 millin mitalta.Kenttäsirkkelikäytössä on mittaltu peltiterän ja palaterän tehon tarvetta ja päädytty noin 15 – 20 prosentin eroon peltiterän hyväksi.
Elikkäs jos on tehokas saha, niin ei haittaa, vaikka ajaisi palaterällä, mutta heikkotehoisella sahalla voi olla, että palaterällä alkaa tihkasemaan.Muistutan kuitenkin noita taitamattomia teroittajia siitä, että terän mutteri pitäisi uusia aina kymmenennen avaamisen jälkeen.
Jos katsotaan kartalta, miten lämpösummat kasvavat eri alueilla suomessakin, niin se antaa osviittaa, missä on madollista puun kasvaa kunnolla.
Yleensä on mitattu kovia kasvuja myös siellä, missa maaperä on keskimääräistä kalkkipitoisempaa.
Nämä kun yhdistetään, niin löytynee sopivasti kumpuilevaa maastoa, missä vesitalous on hyvä, eikä puut kärsi kuivuudesta tai märkyydestä.
Myös Lapista löytyy sangen hyviä kasvulukemia – ainakin yhdestä paikasta, syynä on juurikin tuo kalkki.Kymenlaakson maastot lienevät sekä egyptinparrun veistäjien, että sorkkaeläinlaidunnuksen avulla saastutettu tyvilaholla, joten ainoa uudistettava puulaji lienee lehtipuu.
Sielläpäin on kyllä hyviäkin kokemuksia hulppeista vaneerikoivikoista ja sahatukki-koivuista.
Ne lienevät isommassa mittakaavassa järkevimmät tavoiteltavat.
Pitkäkuituisena puuna kuusi on kuitenkin omassa sarjassaan tulevaisuuden kannattavuutta ajatellessa.Kyllä hieskoivukin täydentävänä puuna taimikossa ja nuoressa metsässä menee, mutta sen kasvu hiipuu hyvälläkin pohjalla 25 -30 vuotiaana.
Sahasimme runsaasti sekapuustona ollutta koivutukkia, josta tuli valtavan hienoa lankkua, eikä ruskotäpläsestä merkkiäkään.
Puut olivat kyllä täysi-ikäisiä, eli 60 – 70 vuotta vanhoja ja joissakin oli jo ytimessä hieman mustaa.
Raudukset olivat selkeästi järeämpiä ja ne eroittuivat jo pituudenkin puolesta, (tukit), eli järeät raudukset olivat lähes aina 60 dm pitkiä.
Pituus oli siksi tuo, kun kuivaamo oli tasan 61 dm pitkä, eikä sitä ikinä saatu millilleen tasan tehtyä, sitä nippua.
Ensiharvennuksessa voi varsin hyvin rokottaa hieskoivuja, mutta hyvälaatuisista Ruduksista voi tehdä ihan kivan tilin myöhemmin.
Terve kuusikko hyvällä pohjalla on parhaita sijoituskohteita ja oikeassa tiheydessä se kasvaa ankarasti päätehakkuuseen asti.Kyllä hyvällä pohjalla parhaan tuloksen antaa kuusen ja koivus sekoitus.
Kokonaiskasvu sekametsänä on suurempi kuin puhtaana, johtuen sittä tosiasiasta, että joivun juuret ovat huomattavasti syvemmällä kuin kuusen pintajuuristo.
Vanha metsänhoitaja Evolla jo aikoinaan valisti meitä, että koivu kasvaessaan myllää maata, se ikäänkuin hiljaa äestää ja samalla parantaa maan vesi- ja ravinnetaloutta.
Leppä olisi vielä parempi, koska se lisää maan typpivarantoja, mutta Harmaalepän käyttöä ei ole kunnolla ymmärretty muualla kuin rannikon savustamoissa.
Kunnollisesta runkopuusta voikin tehdä vaikka huonekaluja ja kauniita paneleita, jos löytää kunnollisen puunjalostajan, voi hehtaarituotto rahallisesti nousta melko korkeaksikin.
