Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Eikö siinä ajassa jo tullut peltoon suojaavaa pusikkoa, vai raivattiinko ne aina alas?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lähetetty: 07.07.2016
Lähettäjä: Korpituvan Taneli ”Nyt kun kysyt, niin muistan, että ei tosiaan tullut vesakkoakaan.
maa on sellaista savimultaa ja kova heinä – ei kuitenkaan ”miestä rintahan”.On varmasti suunnistusvermeet todella hyvät maastossaliikkumiseen, mutta kyllä ne ovat suhteellisen arvokkaatkin, vaikka metsureille tarkoitetut muotivarusteetkin on hinnoiteltu vimpan päälle.
Silloin, kun TES:siin tuli ns. rättisopimus, pompsahti turvavarusteitten hinta korkealle ja linja on jatkunut niin, että pelkästään se on omiaan jarruttamaan luhutaikaisten työsuhteitten solmimista.
Naisille suunnattu RS- koulutus on ollut aina tilaisuuksia, joista ei kannattanut jäädä pois. Valjaiden säätö naisille oli tarkkuutta vaativaa puuhaa!Noista on järjestetty koulutusta jo vuosikymmenten ajan.
Harmi vain, että ne, jotka osallistuvat koulutukseen, ovat yleensä niitä penaalin terävimpiä kavereita ja heillä usein on jo hyvä tietämys metsäasioista.Jos MHY:n alueella on vaikkapa tuhat metsänomistajaa, niin saattaa olla vaikeuksia saada viisitoista kuuntelijaa pariksi päiväksi, jolloin ehkä käydään metsässäkin.
Meillä oli Metsänhoitaja, joka ei tajunnut kantohintaa, pystykauppaa, hankintakauppaa, eikä toimitusmyyntiä. Kuvitteli tosiaan, että hinnat ovat aina kaikissa samat.
Johtui ehkä siitä, että oli ollut Metsähallitukslla töissä ja siellä kaikki puutavara myytiin toimitusmyyntinä, eli hinta oli likipitäen aina sama.Mutta sitähän me täällä itketään, kun panttaat tietoa, joka kiinnostaa ”kaikkia”
Voisit ehkä syyskauden alkaessa esiintyä metsäkouluilla konsulttina aiheesta. Luultavasti kaikilla kouluilla aloitetaan syksyllä RS- hommat.
Päivä per koulu tai luokka ja sille hintaa sen verran, että kannattaa käyttää aikaansa neuvontaan ja opetukseen.Tuo konejuttu tuli kyllä puolivahingossa. Se ei ole metsäkonepuolta, mutta minulle sattui vittumainen naapuri, joka yritti alkaa sanomaan mitä minun sopii tehdä ja mitä ei.
Tiehoitokunta aurasi aina hänen liittymätiensä ja pihansa oikein hyväksi. Joskus, kun aura ei ehtinyt aamulla riittävän aikaisin, minä vedin tien auki, että emäntä pääsi aamulla töihin. Naapuri vittuili minulle ja sanoi ”Sinulla ei ole oikeutta aurata tietä, hoitokunta tekee sen”. Ostin kunnon lingon ja nelivetotraktorin ja menin tiekunnan puheenjohtajan puheille. Tehtiin sopimus linkoamisesta.
Arvaa, linkosinko naapurin liittymän ja pihan.
Nyt on fysiikka niin kehno, että sanoin sopimuksen irti, se oli sentään mkaikkenaan muutaman kymmenen kilometriä, ja naapurikin kuoli tänä keväänä, joten kalustoa on myynnissä. Vielä on pihassa yksi linko, kaksi traktoria ja niihin klapikonetta ja muuta, peräkärryjä useita jne.
Suurimman osan aion myydä pois terveyden takia.Jos arton puheet pitää paikkansa, eli hän esittää sahaamista terällä, joka on viilattu 25 sahaustuntia sitten ja me saamme kokea terän huiman purevuuden, niin jokaikisen sanan kuuntelen korvat höröllään ja olen takuulla motivoitunut oppilas. Olen myös valmis maksamaan artolle tuosta opetuksesta, mutta ehtona oli tuo, että terän pitää toimia – ja hyvin!
