Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Rakennuksia purkaessa ja korjatessa on hyvin suuret mahdollisuudet löytää rakenteista rautaa. Silloinkin olisi viisainta sahata vain sen verran, että voi jatkaa teroitetulla terällä niin, ettei samaan naulaan sahaa silläkin.
Metalli ei ole yleensä paha, sen vian saa viilalla helposti korjattua.
Nuo ”rospuuttoketjut” voi hyvinkin teroittaa koneella, mutta ”Oikeaa” sahausta varten ketju kyllä kannattaa teroittaa viilalla.
Viilanohjurit ovat hyviä, mutta suurelle osalle ensikertalaisia ne ovat ilmeisesti liian vaikeita käyttää.
Esim ns. ”Satiaisen” käytössä voi tehdä pari selkeää virhettä, eikä hammas tule sellaiseksi kuin pitäisi.
Keskiseltä 5 ketjua 20 €, on kannattava hankinta noille, joilla on tosiaan peukalo keskellä kämmentä.Metsuripalveluita tarjoavan yrityksenkin pitää pystyä laskemaan tarjoustansa tehdessään kaikki siihen kuuluvat kustannukset. Muutenhan ei touhussa ole mitään järkeä.
Useille on kuitenkin käynyt kuin Ammattimiehelle, että on hankittu liian kalliilla rahalla autoja ja muutakin kalustoa, jotka sitten seisovat suurimman osan tuottamatta muuta kuin kustannuksia.
Olisihan se kivaa, jos esim pihapuuhommissa olisi traktorit ja henkilönosturit aina käytettävissä jne, mutta nekin vaativat osansa.
Jokaisen yrittäjän pitää varautua hoitamaan kaikki lakisääteiset velvollisuutensa, koska niitä tullaan perimään melko karulla tyylillä, jos ei niitä hoideta.Teräketjun teroittaminen on niin simppeli juttu, että se kannattaa terottaa joka tankkauksen yhteydessä, ellei ole sahannut Jessen tavoin maihin – silloin se pitä terottaa heti.
Noin kun menettelee, pitä viilalla työntää hammasta korkeintaan kaksi kertaa ja aikaa koko operaatioon kuluu kaksi minuuttia.
mutta jos ei osaa, niin eihän sitä sitten osaa tehdä.Arto! Hieman sekava on sepustuksesi, mutta eihän tuollaisella ojitusalueella tarvitse funtsata mitään. Maasto on tasaista, ojien yli ei pompita alvariinsa.
Mutta et kai tarkoita, että sahaat sarkaa pituussuunnassa kolmesataa metriä edestakaisin? Jos liikut niin, vedätkö ensin ojanreunaapitkin, vai kaadatko sen vasta sitten, kun ”sisempi kaista” on sahattu?
Jos vesakko on eteläsuomalaistyyppinen, on ojanreunan puut kallellaan ojaanpäin ja pituuden ollessa yli viisi metriä, ne pitää huolellisesti kaataa ojasta poispäin.
Autolla suoritetun vesityksen jälkeen, lähdet siis takaisin palstalle, vai kuinka?Olkoon sitten niin. Mutta kyllä minä varoisin tuollaiselle sahaajalle antamasta minkäänlaista työkalua lainalle tai edes käteen.
Joku tolkku pitäisi olla jo laitteen käytössäkin, ettei esim hyvin leikkaavaa terää tunge ihan summassa mihin tahansa.
Eihän tuollaiselle voi antaa edes rautakankea käsiin, puhumattakaan vasarasta tai edes pistosahasta.
Partakone on jo täysin käsittämätön vehje tuollaiselle.Kun moottorisahan teräketju on opouutena tehtaan jäljiltä niin huonosti teroitettu, että se pitää viilata, ollaan lähellä täydellistä.
Kun ei ole ymmärrystä, niin sitä ei näköjään ymmärrä edes kirjoitettuna.
KUN HEHTAARI KASVAA VAIN MÄÄRÄTYN MÄÄRÄN PUUTA, NIIN ONKO VIISAAMPAA KASVATTAA RUNKOJA ESIM TIHEYDESSÄ 4000 – KUIN TIHEYDESSÄ 2000?
Harvemmassa kasvatetut JÄÄVÄT rungot ovat kaiken lisäksi halvatun paljon järeämpiä kuin tiheässä kasvatetut riu` ut, jotka vielä lumi ja myrsky raiskaavat.Jessen mielipiteen kyllä jo tiedän, mutta KYSYN VAAN.
