Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Polttopuuksi harvennuksilta koivukuitua . Jos itse ensiharventaa voi ottaa alamittoja mukaan , muuten homma tuusaamista . Ei sovi minulle pikkurisujenkeräys !
Lähetetty: 4 h, 10 min sitten
Lähettäjä: pikkutukki ”Kunpa kaikki muutkin ymmärtäisivät tuon.
Hehtaari kasvaa määrätyn määrän puuta, on siinä sitten ohjeen mukainen tiheys tai 50 000 runkoa kasvamassa.
Jaettuna esim 10 kuution vuosikasvu 2000 rungolle, kasvaa jokainen runko keskim. 5 litraa / vuosi. Jos puita on 50 000 kpl, on vuosikasvu runkoa kohti 0,2 litraa.
Risunkokoojalla riittää kyllä puuhaa kasvatella ja hoivailla poltinpuitansa edes 20 kiintoa / vuosi, mutta järkeä ei touhussa ole.
Jonkinlainen hinta on laskettava omallekin työlle.
Kun täälläkin on itketty sitä, että kuitupuun kasvatus ei kannata, niin miten ihmeessä kannattaisi energiapuun kasvatus nykyhinnoilla?” /Palvelut/Profiili/?userId=491
RE: Mökkiläisen terät
Tulj ostettua niitä Keskisen ketjuja kun pitäs pätkiä vanahoja hirsijä jonniinmoenen läjä,kaet ne siinä tehtäväsä hoetaa ,kun tultiin Siilinjärvelle niin eukon kanssa huomattiin että tynnörjsaana näky olovan aaton peräkärrissä.
Lähetetty: 12 h, 26 min sitten
Lähettäjä: e-h ”Et kai niitä Keskisen teräketjuja sen takia ostanut, että niillä tynnyrisaunan pistät klapimittaan?
Jesse puolestaan on vain väärässä, ei lainkaan oikeassa. Jos saha hipaisee maahan, kiveen , taikka vaikka rautaan, se sangen usein vaurioituu toispuoleisesti. Vaikka sillä olisi menossa vasta ensimmäinen minuutti käytössä, niin viilaa, taikka teroitusta yleensä se tarvitsee. Polttoaineen kulutuskin lisääntyy sahaustulokseen verrattuna niin, että touhu ei kannata.
Ehkä tuollaisen sahurin pitäisi sahata vain kovapalaterillä.
arto voisi myös neuvoa, miten terän saa pysymään mökkiläiskäytössä terävänä esim viisi vuotta.Kyllä se niin on, että taimikon seassa ei onnistu energiapuun kasvatus niin, että taimikon kehitys on hyvä.
Jos uutta sukupolvea yritetään perustaa istutustaimilla, pitää niille arvokkaille taimille antaa mahdollisuus pärjätä elon taistossa.
=Perkaus männyntaimikossa, kun vesakko on noussut samaan korkeuteen männyn kanssa.
Kuusikossa pitää ottaa hallanvaara huomioon.
Jos toimii Jessen opein, ei kannata istuttaa tai kylvää mitään, ainoastaan maanpinnan kevyt rikkominen riittää ja ”poltinpuuta) (risua) tulee sen verran, kuin maaperä pystyy tuottamaan.Nuo Jessen jutut antavat hieman osviittaa hänen käsityksistään metsätaloudesta. Ne perustuvat pelkkiin haaveisiin.
polttopuun kasvatus näyttää olevan hänellä puupäälaji, mutta kun hän esiintyy isojen pinta-alojen ja monen metsätilan omistajana, niin polttopuuta pitäisi olla metsissä paljon ilman kasvattamistakin.
Tarve hänellä on polttaa parikymmentä mottia märkiä puita vuodessa, joten tuolla vauhdilla hänen metsänsä jäävät hoitamattomina tuhon huomaan.”Se on ihan perustaitoteroitus vaaralissta sahatatylylsälllä
Ketjulla ei sahaaminen tehokasta ei se isokaan saha
mene tylsällä ketjulla mihinkään käy sahanpäälle
Laipat ja vetorissat jos olisi palkalla töissä saisi
viimmeisentilin netissä ja opaissa kyllä opetaan
teräketjunteritus ei mitään rakettiinsöörienduunia
19.ekuntarjousketjut aivan sekuliketjua ei
Knnatta ostaa Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 28 min sitten
Lähettäjä: MIKANDER ”Kerroppa sitten Mikanteri, millaisilla ketjuilla SINÄ sahailet ja paljonko niistä makselet?
Myös se kiinnostaa, kuka SINUN teräketjusi terottaa ja millä sen tekee.Jos ajatellaan, että sahataan tankillisella repulta pois päin, niin alueessa pitää olla kokoa aika reippaasti. Täälläpäin sellaisia alueita on todella harvoin, Meillä maastossa on luonnon ja ihmisten tekemiä lu8ontaisia käsittelyalueen rajoja, melkein voisi sanoa, että suoraan ei pysty liikkumaan tankillisen vaatimaa aikaa ( n. 2 tuntia) ilman, että joutuu kuviolta pois, taikka pitäisi kömpiä ojan tms yli.
Jonkin tasoista järjenkäyttöä osoittaa tapa, jossa tukikohta on kuvion rajalla, josta vetäistään noin sata metriä poispäin – riippuen tietenkin maastosta ja tuulen suunnasta.
Jos vastaan tulee jokin selkeä raja, esim oja tai sähkölinja tms, palataan takaisin jne.
Kun tankki on tyhjä, kävellään kuvion rajalle, siirretään varikkoa eteenpäin, ja tankataan saha ja sahaaja. -Uudestaan sama homma.
Eli alue käydään läpi lohkoittain.
Mielestäni parin tunnin keskeytymätön sahaus on sellainen panos, että sen jälkeen on jo tauon paikka.
Jos sahaa lisätankki valjaissa, niin miksi sekin on niin iso, että sillä saisi jo parikin kertaa tankattua?
Miksi ei selässä ole eväsreppua ja polkupyörää tai muuten kaikkea omaisuutta yksintein?Tunnen minä useitakin ammattitaitoisia ammattimiehiä, mutta kukaan ei ole vielä ilmoittautunut NIIN hölmöksi, että raahaisi koko huoltovarikon tavaroita mukanaan sahatessaan.
Ei vaikka sahaisi minkälaisella bensarosvolla.
Kun on kerran lapsuudessaan hukannut laajaan taimikkoon reppunsa ja kanisterit ym, on oppinut sen ainoan oikean tekniikan, jolla homma pysyy hanskassa.
Kun HVA:lla kestää tankillinen sen verran, että neljän tankillisen sahaamisessa kuluu kahdeksan tuntia, ei reppu ja kanisteri ole liian kaukana, vaikka se olisikin viidenkymmenen metrin päässä. Tärkeintä on, ettei tarvitse kulkea siinä raivatussa kaskessa ja arvailla, meneekö oikeaan suuntaan.Kantokäsittely on siisti homma tuolla Roundupilla. Kun tekee seoksen ja pistää siihen väriainetta, esim vesiliukoista petsijauhetta, saa merkattua käsitellyt kannot.
Metrin pituisen kepin latvaan jätetään pieni haarukka, johon sidotaan nyrkin kokoinen superlonitollo. Kastellaan tollo seoksella ja töpötetään väriainetta kantoihin. Pajut ovat yleensä samassa juuristossa, joten kaikkia tyviä ei tarvitse värjätä.
Paju ei leikkaamalla taida nujertua koskaan.Tuon tappion osoittaminen on verrattain helppoa. Puuntuottamisesta on menoja, jotka avohakkuun jälkeen ovat melko korkeat / ha. Kun sijoitetulle pääomalle on kuitenkinlaskettava korkoa ja korolle myös, kaikki hoitotoimenpiteet nostavat kulumomenttia.
Puutavaran hinta kaikissa muodoissaan on pysynyt annallaan, tai jopa laskenut huolimatta siitä, että rahan arvo on myös heikentynyt.
Ainoa, joka puukaupoissa todella ”nettoaa, on hän, joka perii hakkuukypsää metsää, josta ei ole maksamattomia velkoja ja parturoi metsän sileäksi.
Tämäkin laskentakaava perustuu vain metsän pitkään kiertoikään.
Inflaatio on nykyvaluutoissa lähes nolla, joten sekään ei ole antanut puun hinnalle nostetta.
