Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Niin ja onhan ”Meton hakomapuita” niillä alueilla, joilla metsot elelevät.
Ison männyt latvassa nyppivät neulasia melko paljonkin, mutta ne on harvat ja valitut puut, jotka Metsoille kelpaavat. Ne kyllä pitäisi jättää pustyyn hakkuun yhteydessä.En kyllä kannata suria telakkatukiakaan, enkä vastaavia järjestelmiä. Niissä suurimmat kulut taitavat monesti olla järjestelmän pyörimisen aiheuttamia, hieman niin kuin monissa hyväntekeväisyyskeräyksissäkin, hyöty jää muutamaan prosenttiin.
Yhteiskunta tukee kaikkia tuotannonaloja jo lapilisien ja koulutuksen muodossa.
Joku 25 vuotias henkilö, joka on valmistunut yhteiskunnan järjestämän koulutuksen avulla vaikkapa sitten metsätalousinsinööriksi, on valmistumispäivänään maksanut yhteiskunnalla kymmeniätuhansia. Jos teollisuus joutuisi itse kustantamaan kyseisen paketin, olisi se mielestäni oikeus ja kohtuus, mutta niin vain on, että verunmaksajat ovat maksumiehen paikalla.
Tukien maksaminen suoraan tuottajille menee kyllä pieleen, mutta olemme itse siihen pisteeseen ajaneet tämän tukipolitiikan.
Metsäkonekuskien koulutusta on mainittu kalliiksi, mutta siinä laskelmassa ei ole otettu huomioon, että vain kolmasosa koulutetuista jää alalle, eli todellinen kustannus on kolminkertainen.Kerran keväällä istutimme yhden äestetyn alueen männyn paakkutaimilla.
Oli kaunis kevätkesän aamu tulossa, kun poikkesin alueelle tarkastamaan istutusjtiheyttä ja työn laatua.
Ihmettelin, kun huomasin yhdessä äestysvaossa taimia, joiden ”suvikkaasta” oli vain puolet jäljellä, samoin seuraavasta ja sitä seuraavasta, eli sen vaon taimista järjestelmällisesti puuttui n. puolet uudesta kasvaimesta.
Jälki oli mielestäni erittäin tuore, pihkatippa oli verson päässä. hienojakoisessa kohdassa näkyi kyllä varpaanjälkiä, mutta en vielä uskonut pedon olleen tihutöissä. Noin sadan metrin kävelyn jälkeen näin kuitenkin metson kulkevan vaossa ja nappaavan latvasta makupalan.
Kävin muutaman vuoden kuluttua katsomassa taimia, eikä niissä ollut mitään vikaa.Taitaa jäädä huomaamatta mittauksen pääjuoni. Puhutaan kiintokuutioista, mutta mitenkähän on. Löytyykö Suomesta ilmatonta kiintomottia.
Jos olen oikein ymmärtänyt, ei kaupassa myydä umpimottia vaan sovitulla tavalla mitattua puuerää, jota sanotaan kiintokuutioksi.
Oletan (en tiedä), että kauppa voidaan sopia mitattavaksi vaikka peukalolla 10 m:n päästä.
Lähetetty: 5 h, 18 min sitten
Lähettäjä: hemputtajaMittauksen pääjuonihan on todeta kiintokuutioiden määrä.
Hakkuukoneen mittalaitteet kuutioivat kouran läpi menevät puut hyvin tarkkaan. Mittauksen yhteydessä tietokone laskee kiintokuutiot, joista ei voida vähentää tikanreikiä eikä piparkakkutyven koloja.
Ainoa tarkempi mittaus on upotusmittaus, joka on täysin tarkka. Se ottaa huomioon myös ontot pöllit jne.Millin menetys tyvellä 1,3 metrin matkalla ei taida kuitenkaan ihan prosenttikaupalla tehdä virhettä.
Puunkuoren irtoaminen sen jälkeen, kun kalibrointi on tehty, on sensijaan suuren luokan virheen mahdollisuus.
Kevättalvellahan niin käy joka päivä, että aamulla kuori on jäässä ja päivän lämmetessä se on irti puusta.Näkyy Metsähallituksella ja mm. Tampereen kaupungilla olevan edelleen samat ohjeet kuin ennen oli kaikilla.
On melkoista typeryyttä, kun ensin tapeltiin kymmenen vuotta, että saadaan yhtenäinen liputuskäytäntö ja parinkymmenen vuoden totuttelun jälkeen jotkut älykääpiöt aloittavat oman – sekavan merkkaustavan.
Tiedän, että kaikkein tyhmimmät käyttävät muovinauhoja, jotka kulkeutuvat sellukattilaan asti, vaikka siitä ensimmäiset oppirahat maksettiin jo nauhojen käytön alkuaikoina.
On aika ihmeellistä, että konekuskeiksi on valkkaantunut värisokeat tyypit, vaikka niitä on käytännössä vain muutama prosentti väestöstä.
Miten sellaiset ovat saaneet ajokortin?Jotkut ovat kuvitelleet, että isommat puukaupat onnistuvat korkeammilla hinnoilla.
Se ei pidä paikkaansa, vaan isoa kauppaa pystyy tekemään vain isot ostajat, jotka keskenään sopivat, kuka ostaa kulloinkin leimikon.Pienemmät ostajat, esim. paikalliet sahat, eivät pysty haukkaamaan jopa kymmenientuhansien kuutioiden kauppaa. Ne ostavat sitten kyllä isolta firmalta tukkeja, mutta maksavat niistä suolaisen hinnan.
Jos Metsähallitus on menettänyt vaikkapa 5 € / puutavaramotti, on menetys ollut melkoinen valtion koko puumäärää ajatellen.Ihan hyvin voi nimittää nuo Kartellihemmot Rosvoiksi. Toivottavasti asiaa viedään eteenpäin niin, että oikeus tapahtuu.
Piimäliitto on yksi kaikkein pahimmista rosvoista.Leimikon liputuksesta on sovittu jo vuosikymmenet sitten. Teoriassa kaikki puunkorjuufirmat käyttävät samaa liputustyyliä – jos käyttävät.
Leimikonrajana on aina ollut kaksi punaista nauhaa, jotka ovat päällekkäin parinkymmenen sentin välein ja rusetti on leimikon puolella.
Periaatteessa nauhat laitetaan pystyynjääviin puihin / risuihin.
Ajourat merkitään oranssilla ja pystyynjääviin puihin rusetti uran puolelle. Kaksi nauhaa on rieteyksen merkki.
Nauhat ovat ns. kuitunauhaa, eli paperia, joka melko pian ainakin menettää värinsä.
Varmaan palstan ns. konemiehetkin ovat ainakin joskus nähneet merkkausnauhoja metsässä.
