Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Melkeinpä nuo e-h:n mainitsemat metsätyölajit on loppuneet.
Uittoa pienessä määrin tehdään, nippu-uittoa hinaajan avulla, pystymittaa ei enää hakkuualueilla tehdä, mutta voidaan metsätilojen kaupan takia tehdä jopa pystymittaus. Valtakunnan metsien inventoinnissaa tehdään koealoilla tarkkakin mittaus.
Kuorintaa tehdään lähinnä koneilla puunjalostustehtaiden laanilla ja rumpukuorintana.
Halkojen teossa kirveellä voisi vielä metsuri saada palkkansa.
Tuntemani aktiivimetsurit tekevät suurimmaksi osaksi leimikoiden suunnittelu / liputustöitä, Vaneritukkien ja pylväiden ja paalujen tekoa. Myös meilläpäin suurta osaa näyttelee hirsirakentajien tarvitsemat hirsiaihiot, joissa ei saisi näkyä piikkirullienkaan jälkiä ja joiden pituudet ja suoruudet voivat olla hyvinkin vaativia.
Käsinvuoltuun hirsitaloon tarvitaan useita vähintään talon mittaisia hirsiä = sidehirsiä, ja olemme haalanneet yli 18 metrisiä hirsiaihioita rakennuspaikalle.
Yleensä ns poimintahakkuissa kaatokoneena on metsuri.Joo!
Katselin pylväiden mitta- ja laatuvaatimuksia. On olemassa kolmenlaisia pylväitä: On A-laatu, jossa tyviosan pitää olla vähintään kolmen metrin matkalta A-laatua.
On C 1 – laatu, jossa tyven pitää täyttää tukin laatuvaatimukset.
On myös C – latva, joka on sitten ilmeisesti Tanelin tolppa-laatua.
En ole koskaan ollut savotassa, jossa olisi edes haaveiltu latvapylväistä. Ne on varmaan puhelin – ja valaisintolppia.Pylväästä voi toki livauttaa tyvestä palan, jos siinä on liian suuri vika, mutta lumppipölkkyä, esim 2,7 ei ihan oikeasti saisi tehdä, koska silloin lähtisi rungon lujin osa.
Voi olla, että pylväitä on myös sorvattu latvasta kartiokkaammiksi, nykyäänhän survilastut menisivät hyvällä hinnalla sellutehtaalle.(Kolhosta Mänttään)Kun taimet ovat vielä noin pieniä, ei varmasti kannata hätäillä, vaan antaa niiden taistella omillaan eteenpäin.
Tuossa vaiheessa toisesta latvasta tulee varmasti poikaoksa, joka sinällään ei vaikuta edes tulevan tukin laatuun ollessaan ihan tyvessä,
(poikaoksan paikka on tukin päässä, jommassa kummassa päässä.
Jos haaran leikkaa nyt, tulee leikkauskohtaan pihkatulppa lähes välittömästi, Kasvukauden loputtua niin ei enää tapahdu.Tarkennuksena teille, jotka ette mitään pysty tekemään tai teettämään ilma, että yhteiskunta verorahoilla maksaa palkat ja kustannukset, ilmoitan, että en ole vähäisenkään ansiotyön tarpeessa – päinvastoin.
Tekemättömiä töitä on paljonkin, mutta en saa niihin sentinkään tukea, koska en hae sitä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos valtio maksaa puuntuottamiskustannukset, niin metsätkin kuuluvat valtiolle.
Puusta pitää saada niin hyvä hinta, että MO:n kannattaa panostaa sen tuottamiseen. Nykykurssilla ei ole toivoakaan saada esim viljelykustannuksia koskaan takaisin, mutta ei se ole yhteiskunnan maksettavaksi tarkoitettu kustannus.Joskus kuskailimme tavaraa, esim. lautaa ja lankkuja, joiden osoite oli ihan vieras paikka. Tulimme siihen tulokseen, että kun tavara on vielä meidän omistuksessa, niin saamme kuljettaa ilman liikennelupia.
Traktorilla kuljetettiin tukkeja sahalle, omat puut, ei ongelmaa, mutta traktoriin verollinen polttoaine.
En tiedä, mikä on nyt tulkinta, enkä paljoa välitäkkään.” /Palvelut/Profiili/?userId=4655
RE: Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu
$ Mielestäni ennakkoraivaus kuuluu metsänomistajalle ilman mitään Kemeroita. On se kumma, kun maanviljelijät ja metsänomistajat eivät tee mitään ilman tukia. ”jätkä”)Metsänomistajat ovat niin moninainen joukko, että vain murto-osalla on mahdollisuus tehdä ennakkoraivauksia / hoitotöitä itse. Ei pidä nyt aivan noin paljon yleistää 🙂
Muutaman kerran olen käynyt ennakkoraivaamassa ja nyt on käsittelyssä tuleva ensiharvennuskohde. En ole huomannut näiden toimien vaikuttavan kaupassa puun hintaan, ehkä raivaus on lisännyt ostohalukkuutta?Eli tavis mo voi tarjota hakkuita ilman raivausta, ostaja ottakoon mahdollisen lisätyön hinnassa huomioon. Saattaa kyllä olla, että ongelmat jää urakoitsijalle – ikävä kyllä.
Lähetetty: 1 h, 34 min sitten
Lähettäjä: harrastelija ”
Lukeeko tuolla, että metsänomistajien olisi tehtävä itse, omin kätösin, ennakkoraivauksensa? Minä en ole sellaista vielä löytänyt, lienee näössä jotain hämminkiä, silmalasit tosin on tämän vuoden aikana uusittu.Meillä vakiintuneet urakoitsijat ovat tehneet etupäässä hyvää taikka erinomaista jälkeä.
Joitakin kohteita on sattunut silmään, joissa puiden valinta ei ole mennyt ihan nappiin.
Iso kone ensiharvennuksella ei ole paha, jos siinä on pieni koura. Voimakas puomi mahdollistaa rungon siirtämisen pystyssä js ilmassa – temppu, jota ei pikkuvirveleillä tehdä.
Haamu-urakin Sampolla häviää muutamassa vuodessa näkymättömiin.
Ihan oikea MOTO – mutta sopiva harvennuksille, on avainasemassa ja tietenkin sille sopiva ajokone.
Sinänsä on hämäävää verrata koneiden painoa. Ratkaisevaa on pintapaine, joka saattaa raskaammassakin koneessa olla kuitenkin hyvinkin pieni.
Mielestäni ennakkoraivaus kuuluu metsänomistajalle ilman mitään Kemeroita. On se kumma, kun maanviljelijät ja metsänomistajat eivät tee mitään ilman tukia.Kyllä se perse on noussut penkistä satoja kertoja ilman sentinkään korvausta, kun on ”omia” kuvioita viljelty, perattu, raivattu.
Ennen oli ukaasikin, että jos ei hoida uudistusaloja jne, lautakunta hoitaa homman ja laskuttaa siitä.
Nyt viimeisten KEMERA- sääntöjen mukaan rahaa on tulvinut niin, että siitä on riittänyt ammattimetsurin palkkauksen jälkeen vielä isännällekin muutama kymppi ikäänkuin ”palkkioksi”.
Minusta pitäisi olla laki, jonka perusteella valtio voisi ottaa haltuunsa metsät, joita ei hoideta ohjeiden mukaan.
Tarvittaessa ennakkoraivausta sellainen pitäisi myös maksattaa MO:lla, joka ei ole asiaansa hoitanut, silloin raivatuista leimikoista voisi maksaa kympin verran enemmän kiinnolta.
