Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Havutukissa ei saa olla lahoa yhtään.Vanerikoivussa kovaa lahoa 7,5 senttiä keskellä.
Lenkoutta sentti /metri. Mutkaa ei sallita.
Oksat ovat tärkeitä laadun määrittelyssä.
Värivikaa, toukanreikiä tai sahaustulokseen vaikuttavia vikoja ei sallita.
Metsänvartijan vannesahoja on harvassa. Läpisahattua ylkeensä saa noin 80 senttisiä esim Wood mizerillä ja se voi olla helposti siirrettävä malli.
On toki sellaisia, joilla saa 120 senttisiäkin sahattua, mutta sellaiset ovat aika usein kiinteitä laitteita.Ja täällä nuo muutamat Pellet kerskuvat loistavilla istutustaidoillaan ja taimikoillaan. Seuraavassa hengenvedossa itkevät, kuinka taimikkoa pitää täydentää ja kuinka istutustaimikko om lenkotyvistä!
Kertoo vain täydellisestä arkitotuuden puutteelta.
Istutus on niin kallis toimenpide puuntuottamisen ketjussa, että kun sen vielä tyrii, niin AAMEN!Hyviä ovat oppimaan olleet – jotkut!
Naapurissa Rotarit istuttivat Rotari-veljen männyntaimet, eikä jälki ollut huimaavaa, vaikka puolet oli ns. ”metsäammattilaisia”, joiden piti myös katsoa perään.
Paakut puoliksi ilmassa, vinossa ja jumaliste isketty muokkausjäljen viereen.
Sama peli oli toisella glupilla, eli Leijonat tekivät hyväntekeväisyyttä ja iskivät talkoilla muutamia tuhansia taimia.
Kyllä niillä niska punoitti, kun kävin ihastelemassa savotassa, että olette näköjään VALE-istuttaneet runsaasti taimia.
Jämsässä ylioppilaat iskivät tuhansia taimia maahan ja metsätalousinsinööri määräsi nostamaan kaikki pois ja istuttaa uudestaan kolme senttiä syvemmälle,
Yhden voi koulia varttitunnissa, mutta kahtakymmentä noviisia ei mitenkään.
Jos minä koulutan jonkun istuttamaan, niin se osaa istuttaa kaikkiin olsuhteisiin parhaalla tavalla. Vartissa ei onnistu muuta kuin kusettamaan itseään silmään.Jämsässä MHY:n sopimus”metsuri” hommasi Harverin jo muutama vuosi sitten. Ei varmaan ole enää Harverin puikoissa.
Konehan on hieno, erittäin maastokelpoiseksi tehty pyörien hydraylisten varsien avulla. Mutta se on herkkä laite, eikä välttämättä mikään ikiliikkuja. Sen lisäksi se on suhteettoman kallis.Rautahevosesta voisin kyllä vääntää pitkäänkin, mutta totean vain, että se kulkee kahden telan varassa ja kääntyy jarrulla ja ”raaputtamalla”.
Toki sillä ei tarvitse ajaa koskaan samaa jälkeä, ellei halua, mutta kun sillä kuusikon juurien päällä käännähtelee joka välissä keväällä, niin koko alue on pilattu – ”kaikki” juuret paistaa kuorettomina sammalten seasta.Olimme kerran ”konesavotassa”, jossa Terriin oli pantu kuormain ja prosessori. Ajokoneena oli Terri, jossa kömpijän peräkärry ja hydraylinen kuormain.
Korjuun jäjljiltä savotta oli melko raadellun näköinen.
Työmaa oli myös suunniteltu aivan päin persettä.Kun otetaan aiheeksi ympärivuotinen puunkorjuu ja ojitusalueet, niin yleensä ottaen kannattaa unohtaa nuo pikkuritsat ihan kokonaan.
Niillä kun saadaan kerralla kulkemaan esim yksi kiinto – ja jos hakkuupalstalta lähtisi 30 kiintoa hehtaarilta, olisi koneen haettava sieltä 30 ”kuormaa”. Elikkäs ajettava 60 kertaa monestakin paikasta.
Tuollainen pikkukone rikkoo maanpintaa yhtä paljon tyhjänä kuin kuormallakin, eli palstalla on paljaita juuria ilman kuoria lähes koko alueella. Kun sellainen värkki on 1,5 metriä leveä, sille riittää kahden metrin ajoura, eli puita on ajouralla tiheämmässä kuin palstalla.
Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu neljän metrin ajoura on – uskokaa tai älkää – koealalla mitattuna siten, että ympyrän keskipiste on ajouran keskellä, runkoluvultaan täysi!Pro-Silvan teloilla kulkevat hakkuukoneet ja ajokoneet pystyvät työskentelemään ajouralta ja kahdenkymmenen metrin uraväleillä.
Ajokone pystyy kahdella ajokerralla tuomaan ne hehtaarin puut metsästä ja ”ilman jälkiä.”
Voitte lähteä kokeilemaan Harverilla tai jopa Rautahevosella, mutta ette pärjää taloudellisesti, ettekä korjuujäljen suhteen.On totta, että istuttamisen hyvissä olosuhteissa oppii helposti – jos oppii. On myös totta, että työ on sen verran vaativaa, että se ei läheskään kaikilta tapahdu kiitettävällä tavalla.
Yksi syy istutustyön huonoon jälkeen on varmasti huono palkka. Istutuspalkat ovat jämähtäneet alas ja ovat nykyään huomattavasti kehnommat kuin vielä kymmenenkin vuotta sitten.
Se karkoittaa huolelliset istuttajat muihin savotoihin ja palkanmaksajat saavat sitä, mitä tilaavatkin.
Oli aikoja, jolloin halukkaastikin tein istutuksia yksityismetsiin ja tienasin ihan riittävästi. Nykyisillä taksoilla en viitsisi lähteä, ei tosin ole pyydettykään.On aivan kuin olisi unohdettu se, että onpa istutustiheys kuinka harva tai tiheä tahansa, sinne syhtyy luontaisia taimia joskus ihan mielettömästikin.
Täydennysistutusta voidaan – ja pitää tehdä, jos alueelle on syntynyt isohkoja reikiä, joissa ei ole korvaavia puunalkuja.
Jos istutustaimet ovat jo kolmen metrin korkuisia, niin sellaista ei enää täydennetä istuttamalla.
Pystykarsintaa tehdään hento-oksaisiin puihin, eikä siinä vaiheessa täydennetä mitään.Tanelin mainitsema Kestopuu oli kyllä tuttu nimeltään, taisi täältä mennä sinnekin pylväitä, vaikka Kolho onkin lähellä.
Kestopuu oli iso firma ja olisi varmaankin hoitanut ympäristöasiansa kuntoon, ellei sitä olisi ”ajettu” konkurssiin. huhuttiin silloin, että mukana oli jopa politiikkaa.
Tanelia kiinnostaa tukin kapeneminen. Pienimmillään on ollut viidellä metrillä nolla, eli ihan sama kummasta päästä mitataan. Silloin on tietenkin kyse välitukistaNiin pylväät! Pylväitä tehtäessä ei saa tehdä tyveystä missään tapauksessa.
Jos pylväs ei kapene riittävästi, sen yläpäästä tulee liian painava ja se alkaa helposti huojumaan.Huojunta katkaisee sen suhteellisen helposti.
Etelä-Pohjanmaalta löytyy lyhyttä pylvästä melkein männiköstä kuin männiköstä, koska ne ovat sellaisia perinteisiä ”Perseensutia”.
Pohjanmaalla on pilvet niin matalalla, että puut eivät kasva pituutta kunnolla.
Pylvään tekofirmoja on kyllä pohjanmaalla ollut useitakin, juuri siksi, kun värkkiä on ollut kosolti. Pitkät pylväät tosin on tuotu keski-suomesta. Pisimmät pylväät olen tehnyt Lammilla Evon valtionpuistossa. ne olivat valikoituja runkoja ja pylväät olivat 32 metrisiä.”Vieläkö muuten menee kaupaksi kuusen sorvitukit ex ML:lle ?
Hyvät juoksevat männyt pylväiksi. Tuoreoksaiset latvatukit
huonekaluntekijöille ja muut välitukit bulkkitavaran sahaajille,
pikkutukit/parrut niitä sahaaville jne.
Tosin melko työlästä, kun/jos eri laadut pitää markkinoida
eri tahoille. Suuremmissa leimikoissa kannattanee silti.Parrun keskipituuden ja järeyden parantuessa hintakin nousee
jonkin verran. Tukeilla ei taida olla vast. käytössä.Lähetetty: 4 h, 23 min sitten
Lähettäjä: Puuki ”
Kyllä meillä on eri laaduille ostajat ja MHY:n palveluna onnistuu saman leimikon puiden lajittelu useille ostajille, koska leimikot voidaan keskittää ja työt ketjuttaa niin, että pienemmätkin erät menevät ”yhteismyynnin” tavoin.
Mäntypylväät eivät ole kelvollisia, jos ne ovat liian juoksevia. Suositus on, että kapeneminen olisi vähintään 8 mm / metrillä, eli pylvään pitää olla kartiomainen.
