Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tekee ison mokan, jos sahaa tankin tyhjäksi, eikä tankkaa yöksi. Lisäksi käynnistys ja ryypyllä sammutus.
Käytännössä – Kun saha on yön lämpöisessä ja siitä heittää sahan lavalle pakkaskelillä, ajelee palstalle niin, että saha on ehtinyt jäähtyä – On hyvin usein käynnistymisen kanssa vaikeuksia.
Se vesi tankissa ei ole välttämättä kulkeutunut bensan mukana.Yleensä männyn uudistusaloille kannattaa jättää jättöpuiksi kelvollisia mäntyjä, jotka takaavat taimettumisen.
Katselin äsken viimevuotista perunamaata, jolle en ole tehnyt syysnoston jälkeen mitään. Terhakkaita haavantaimia, korkeus alle viisi senttiä, eikä emopuita lähitienoilla.
En taida kuitenkaan niitä säästellä, vaan aloitan maanpinnan tasoittamisen vaikkapa nurmikkoa varten.”Silloin ennen” – kuten nytkin, sahalle kaikkein terveellisintä on olla ulkona yöt, eikä missään lämpimässä sisätilassa.
Paperisäkki sahan suojaksi, niin seuraavan aamuna on puhdas ja kuiva saha joka, jos on sammutettu iltasella kaasu pohjassa ja ryyppy päällä – lähteen ens`nykäisyllä käyntiin.
Jos sahaa pitää joka yö sängyn alla, tulee varmasti häiriöitä ja rassaamista.
Metsurikurssien aikoinakin sahat olivat kylmässä aina yöt, kerran viikossa oli pari tuntia huoltoaikaa, jolloin käytiin läpi ”viikkohuollon” kohteet.Tarkastukset tehdään – jostehdään, tarkasti määriteltyjen ohjeiden mukaan. Urien painumat mitataan kaikkialla samoin – jos mitataan.
Teoriassa kaikki tarkastukset tekee koulutettu tarkastaja.
Meillä kävi pystykarsinta-alueen tarkastamassa Tampereelta tullut MTI. Sama tyyppi tarkasti myös Kemera – ennakkoraivausalueet.
Molemmista sanoin hänelle, että niitä on turha tarkastella, ne on meidän tekemiä. Hän nauroi ja sanoi, että niin kaikki sanoo.
Kun oltiin kävelty kolmasosa alueista, hän tuumi, että hän on jo vanha mies, ei hän jaksa täällä enää turhaan kävellä.
Kaikki työ oli tehty paremmin kuin hyvin.Kaksitahtimoottorin toiminnassa ei ole sanottavia muutoksia tapahtunut sen keksimisen jälkeen. Kaikki toiminnat ovat samanlaisia olleet aina.
Sähköjärjestelmä on varsinkin nykyisin niin simppeli, että sen kanssa pärjäisi lähes kuka tahansa. Perinteinen kalvokaasutin on käytännössä niin yksinkertainen laite, että sen pystyy purkamaan ja kokoamaan normaali ihminen, kunhan laittaa osat oikein päin. Keinuvivun säätö pitää osata ja sen tiedon voi kysyä asiantuntijalta.
Sähköllä ohjattuja kaasuttimia ei voi maallikko paljoa korjailla, ellei ole sopivia laitteita. Nekin ovat pahimmoillaan sellaisia, että niillä voi todeta, että ohjausjärjestelmä OLI kunnossa.
Sellaisia olivat myös transistorisytytyksen testerit, niiden käytön jälkeen ei sytytys takuulla pelannut.”Taitaa nuo vauriotilastot kertoa vain ja ainoastaan siitä mikä on taso vaurioiden tarkastuksessa ja tilastoinnissa.
En minä ainakaan usko että todellinen vaurioitten määrä vaihtelisi tuossa laajuudessa maakunnittain. Erot eri leimikoitten välillä kyllä voi olla hirvittävän suuriakin, mutta kyllä maakunnallinen tilasto jo pitäisi tasata piikkejä paljon.Täytyy vain todeta että ei näköjään Metsäkeskus osaa sitä asiaa mitä varten se on perustettu.
Terveisin: Korpituvan Taneli ”
Pohjanmaan Metsäkeskus pääsi parrasvaloihin takavuosina, kun siellä oli tehty jonkin MHY:n alueella enemmän risusavottaa kuin pitäjässä oli metsäpinta-alaa ja tarkastuksessa todettiin, että ainoa, mitä oli tehty, oli , että rahat oli nostettu.
Jos Metsäkeskuksen ”Neuvojat” olisivat poistuneet toimistolta Veijon Essoa pidemmälle, he olisivat ehkä löytäneet korjuuvaurioitakin.
Maastokeikat eivät houkuttele, jos ne pitää toteuttaa niin, että ei saa päivärahaa.Iät ja ajat kalvokaasuttimien neulankärjet ovat olleet kovakumia. Se pykälä, mikä niihin tulee käytön myötä, johtuu kulumisesta.
Kun sahan käynti kallistettaessa muuttuu, kyse on yksiselitteisesti akselitiivisteen vuotamisesta.
Jotkut kokeneemmat sahanrassaajat määrittelevät sahaa kallistelemalla, kumman puolen tiiviste valskaa, vai valskaako molemmat.
Ymmärrän kyllä teitä kalvonvaihtajiakin, koska kalvo – tiivistesarjoissa on kova kate ja niiden vaihtaminen on yksinkertainen homma, josta voi kätevästi laskuttaa ainakin yhden tunnin palkan.
Jos minulla olisi palkka riippuvainen sahan toiminnasta, en alkaisi saharemontteja tekemään, mutta nyt voin tehdä itse vaikka täysin kannattamattomiakin remontteja sahoihin, mikäli on kyse lähes pelkästään näpräämisestä, ei isoista varaosiin sijoittamisista.Keinuvivun jousen kasaanpainuminen yhdessä sahamallissa, mutta ei muissa, kuuluu sarjaa ”täyttä utopiaa”.
Sahoissa, joissa on samanmerkkiset kaasuttimet, on samanlaiset kaasuttimen sisuskalut, eikä tiedossani ole ainuttakaan tapausta, jossa jousi olisi syyllinen käyntihäiriöön.
Keinuvivun jouselle on annettu pituusarvot, mutta niitä ei pidä summassa venytellä.
Stefojen tiiveys tarkistetaan sulkulevyillä ja painemittarilla. laakerien kunto paljastuu, kun stefat on nypätty pois ja kokeillaan, miten pyörii.
Kuitenkin sahan kallistamisen vaikutus tyhjäkäyntiin on ollut iät ja ajat pettämätön merkki stefavuodosta.Minulla oli urakalla hakatessani alkuvuosina tavoite, josta muodostui piiska. Se oli ensimmäisen parin viikon jälkeen se, että tänään pitää tulla enemmän kuin eilen. Se pisti kiristämään tahtia ja huonoina päivinä piti ottaa aikalisä.
Periaate oli myös istutuksilla, että laskettiin heti, paljonko pitää istuttaa, että saa urakkapäiväpalkan, jota pidettiin minimipalkkana.
Itse itselle asetettu ruoska on aika paha.
