Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”P.S. MInulla on kaksikin huonoa esimerkkiä sahan merkkiliikkeessä käyttämisestä. Kerronpa toisen. Jonsered (5 ja jatkoksi kaksi muuta n:roa) alkoi sahatessa temppuilla, aluksi lievänä ja lopulta niin, että saha sammahti ennen bensan loppumista tankista. Kylmällä ilmalla tankillisen vielä pystyi sahaamaan, mutta uudelleenkäynnistys onnistui vasta sahan jäähdyttyä. Vein sahan merkkiliikkeeseen. Kun hain sahan pois, vastaus oli, etten minä tälle sahalle voi mitään. Lasku oli muutama satamarkkanen.
Koska olin melko varma sahan oikuttelun syystä, soitin toiseen merkkiliikkeeseen 30 km:n päähän ja kysyin vaihdossa tulleen sahan puolaa. Sellainen löytyi, ajoin liikkeeseen, jossa puola pikapikaa vaihdettiin käytettyyn. Sen jälkeen saha pelasi kuin enkeli vielä pitkään, kunnes se ei enää tankatessa käynnistynyt. Kiinnostuksen takia hajoitimme pojan kanssa Jonseredin alkutekijöihin. Osat olivat täysin loppuun kuluneita (männästä mm. pala lohjennut).Siksikin polttoaineen kulutus oli viimeisinä viikkoina kohtuuullisen suurta.”
Merkkiliikkeesäkin on usein ”huoltomies”, jonka ammattitaito jää tulpan, ketjun ja kaasuttimen kalvojen vaihtamisen asteelle, jos pääsee sinnekään.
Vinkki: Kaasuttimen kalvot vaihdetaan AINA turhaan, ellei kalvossa ole ylimääräistä reikää tai repeämää.
Minä olen purkanut, koonnut, korjannut, huoltanut, säätänyt ja sahannut sadoilla ammattikäyttöön tarkoitetuilla sahoilla. Siksi uskaltaisin haastaa sangen monen ”huoltomiehen” tekemään diagnoosia hänelle hieman oudommasta sahasta, joka edes lupailee käymään.
Sahaa kokeilematta on vaikeaa tehdä diagnoosia, mutta tuo kytkinpuoli on varsin yksinkertainen osasto.Tuli mieleen, kun noin pienistä määristä puhutaan, vanha UTU- ruisku.
Laite on paristokäyttöinen ja levittää aineen tuulenhenkäyksen vietäväksi, eli sillä pystyy hennolla tuulella levittämään suoraan kävellen jopa kymmenen metriä leveän kaistaleen.
Selkään kymmenen litran kanisteri valjailla ja parin – kolmen litran säiliö keskipakolautasen yläpuolella tekee työstä kevyen ja helpon.
Nykyisillä akkulaitteiden virtalähteillä laite pyörisi varmaan koko päivän yhdellä latauksella.
Olemme tehneet kyseisellä laitteella kemiallista vesakontorjuntaa ja voin vakuuttaa, että laite on todella hyvin levittävä.Istutustaksa urakalla on niin pieni, että taimia on pakko pistää maahan aika paljon, jos meinaa pärjätä.
Usein työn laatu kärsii, jos ei ole vahva rutiini istuttajalla.
Nuori metsuri istutti isolla aukolla urakalla ja samalla alueella oli lari lukiopoikaa. MHY oli jakanut alueen lohkoihin. Metsuri ihmetteli, kuinka ihmeessä laiskanoloiset pojat istuttivat muutaman sata enemmät päivässä kuin hän, vaikka he istuskelivat aika usein.
MTI tuli käymään työmaalla ja hoksasi, että ”tässähän on taimet liian ylhäällä. Kuka nämä on istuttanut”?
Molemmat lukiolaiset joutuivat istuttamaan kaikki taimensa 3 – 4 senttiä syvempään. N. 10 000 tainta / poika.
Metsuri jatkoi kuten ennenkin. (On minun oppilaani)”Se on kyllä totta. Useita kirkasvetisiä järviä on kiintoaineilla pilattu ja saatettu valmiiksi ”kahvivedeksi”, Hieno juttu että tuohon aletaan pikkuhiljaa jo paneutumaan kunnolla kunhan vielä nuo turvesuotkin saataisiin kuriin.
Tosin tuo meidän lampi oli taannoin kirkasvetinen ja hiekkapohjainen lampi. Nyt se on umpeenkasvanut ja mutapohjainen ruskea sorsa allas. Sitä ei ole pilannut turvesuot vaan valtaisat metsäojitukset. Joka kevät tuohon jäälle ilmaantuu ruskea humuskerros joka jäiden sulattua laskeutuu pohjaan.
Jos tuo huollettavilla laskeutusaltailla olisi pelastettua niin mikä sen parempaa. Nyt on myöhäistä.
Lähetetty: 25.05.2016
Lähettäjä: Metsuri motokuski ”
Turpeen nosto pitäisi rajoittaa vain järvistä tehtäväksi. Nykyisillä imuruoppauslaitteilla turvekura nousisi pohjasta melkoisella vauhdilla ja olisi käyttökelpoista tavaraa sekä kasvualustaksi, että polttoon. Samalla järvet ennallistuisivat.”Muuten tiedän arto ei pysty istutta 2000 tainta putkella 8 h/aikana.Kova jätkä arto on mut hopia tulee.Tuu kokeilee 65:n
kuntturan kaa tehoja kenraalinkyläänSe on haaste tälle huippu jätkälle ”
Minä en kylläkään epäile hetkeäkään, etteikö arto pystyisi tuollaiseen, jos taimet on asiallisesti sijoiteltu alueelle ja maaperä on vähäkivistä ja äestetty asiallisesti. Vielä parempi, jos on kynnettu niin, että on kaksi jätkänpolkua vaon vieressä.
Taimet on syytä olla muovialustossa parisataa kerrallaan.
Siinä menee puoli tuntia / alusta, eli nelisensataa kpl tunnissa.
Onhan tuotakin työtä kellotettu ja huippuolosuhteissa jotkut hölmöt ovat tuikkineet n. 5000 tainta kahdeksassa tunnissa.
Veikkaan, että arto pistää parituhatta tainta toiskättä.Kun kone pyörittää tyhjäkäynnillä ketjua, eikä kierrokset ole liian kovat, normaali joutokäynti on vielä reippaasti yli 2000 kierrosta minuutissa – sahasta hieman riippuen, niin tökkäämällä ketjujarrun päälle, ketju kyllä pysähtyy. Mutta pysähtyykö moottori? Jos kytkin on kunnossa, moottori jatkaa käyntiä, jos sammuu, kytkimessä on häikkää, ehkä jousi poikki.
Joskus kytkimessä on viiltosuojaa käyttäjän housuista, joskus kytkimen laakeri on liian kuiva, eli ei ole voideltu kerran viikossa.Metsätaloustuottajat ovat omaksuneet käytännön, että mitään ei tehdä, ellei siitä makseta reippaasti tukea.
Maataloustuottajat ovat tuossa maailmassa jo eläneet kymmeniä vuosia ja tulos on se, että kunnon punaniskainen isäntä ei pysy enää edes emäntänsä päällä sängyssä, ellei apuna ole jonkinlaista pönkkää, joka varmistaa, että touhun voi – ja kannattaa viedä loppuun asti.
Jos huolimaton toiminta kuusikoissa on aiheuttanut juurikäävän, eli maannouseman leviämisen, niin sitäkään ei haluta pysäyttää, ellei siitä makseta kunnon tukiaisia.Hyvät konekuskit tuskin ovat kortistosta löydettävissä. Kaljakuppiloissa on ”hyviä” ammattilaisia, mutta he ovat suunnilleen kaikki niitä, jotka ovat jo käyneet kykynsä näyttämässä kaikille lähitienoitten urakoitsijoille.
konekoulun kuljettajalinjoilta tulee oikeita kuskeja vain parikymmentä prosenttia, niistäkin osa hakeutuu paremmin palkattuihin ja siistimpiin hommiin.
Kimmoke tulee helposti senkin kautta, kun konekuskille pitää järjestää ajokortti, jolla saa ajaa kuljetusautoa – jopa lavettia.
Taimikonperkauksessa menettelisi kyllä jo ikääntynytkin moto, koska siinä ei tarvita uusinta tekniikkaa eikä elektroniikkaa.
Näin ollen kitkentäkone olisi ehkä edullinenkin rakennella. Käyttökustannukset ovat tietenkin kohtalaisen korkeat.
