Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoitotyöt, niin viljely kuin taimikonhoitokin on sellaisia töitä, että niissä ammattitaidottomuus ja huolimattomuus näkyvät ja kostautuvat.
Huonolaatuiset taimet, huonosti tehty muokkaus ja huolimaton istutustyö maksavat työn arvoon nähden suunnattomasti.
Meilläkin oli pari kuviota, jotka tilapäistyöntekijät istuttivat ja niin kehno oli työn jälki, että 6 – 7 vuoden kuluttua lakaisin istutustaimet alas ja tein metsän luontaisista männyntaimista.
Tuli hyvälaatuinen metsä, harmitti vaan hukkaan menneet rahat.
Taimikon harvennus on taitolaji sinällään, eikä tälläkään palstalla hilluvista metsäläisistä monikaan pysty tekemään kerralla oikeaa runkolukua (2000 kpl / ha) – puhumattakaan epätasaisen taimikon puiden valintaa.”Kehitys kehittyy” sanoi entinenkin kunnanjohtaja.
Metsäalakin koneellistuu, sille emme mahda mitään. ehkä taimikkoon tulee seuraavaksi ”automover”- tyyppinen kone, joka konenäöllään valikoi jäävän puuston ja poistaa kaikki muut. Tarkka näkö ja ohjelmointi estäisi kiviin ja maahan sahaamiset ja GPS- laitteet varmistaisivat, että joka paikka tulee käytyä läpi.
Alue voitaisiin joko kiertää käsipäätteen kanssa, syöttää tieto masinalle ja jättää kone hommiin, taikka Jesse voisi kävelyttää alueen rajoja pitkin paimenlangan.
Kone antaisi tiedot länteistä, joita se ei pystynyt hoitamaan.
Esim. Harverissa on jo sopiva alustarakenne vaikeimpiinkin olosuhteisiin. Se, onko sen järeys sopiva, on eri juttu.Se taitaa olla, että suomessakin on mentävä riviviljelyyn, jossa taimet on isketty suoriin riveihin metrin välein ja rivien väli on neljä metriä. Tai jopa vain kolme metriä.
Siinä on koneen hyvä kulkea ja vain se kulkukaistale perataan / harvennetaan. Kone voisi olla mallia leikkuupuimuri tai niin kuin tuorerehun tekijöillä on edessä ja kummallakin sivulla niittomurskaajat. Kerta-ajolla menisi 12 metriä.
Jos koneessa on kahdeksan pyörää keinuteleillä ja teloilla, se on jo kohtalaisen maastokelpoinen, eikähän kaikkia taimikoita tarvitse voida hoitaa koneellisesti.
Jos jotakuta valvottaa puuriveihin jäävät vesa, niin voihan sen puolen metrin kaistaleen kävellä nopeasti RS:n kanssa”Se on kyllä totta että noissa työnäytöksissä valikoidaan valmiiksi hyvä maapohjat ja puustotiheydet koneiden esittelyyn. Olen nähnyt livenä tuon pentin pajan kitkijän ja uskon että ihan kaikille maapohjille niistä ei ole. Mutta hyväpohjaiset tasaiset maastot niin varmaan sillä homman hoitaa.
Tänäänkin oli työnalla louhikkoa, jossa sai hyppiä kiveltä kivelle niin uskon että koneellinen raivaus on aika haasteellista. Usewoodin ”keksintö” on sellainen joka ei nyt sovellu kyllä siihen työhön johonka se on tarkoitettu. Koneella taitaa olla hintaa lähes satatonnia ja mönkkärin renkaat. Ei ainakaan täällä keskisessä suomessa ole paljoa sellaisia maapohjia joilla ”mönkkärillä” voisi ajella. Onhan noita käytettyjä usewoodeja paljon myynnissä joten se kertoo paljon koneesta ja sen kannattavuudesta.
Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski ”
Tuo peruskone – Tehojätkä on ehdottomasti liian tehoton niissä hommissa, mihin se on ikäänkuin tarkoitettu. Ihmetten kyllä, millä perusteilla niitä on ostettu niinkin paljon.
Jos tuo Pentin pajan kitkijä pannaan töihin, niin sen olisi tuota perkausta tehtävä lähes hehtaari tunnissa, joten taitaa olla liian kova urakka.
Joku on huolissaan jätettävän taimen kyljessä olevan vesan poistamisesta. Jos kuitenkin vaatimuksena on 2000 runkoa hehtaarilta, niin kyllä nekin vesat olisi syytä hoitaa tavalla tai toisella.
Peruskoneeksi vaativissa maastoissa sopisi Valmetin kävelevä hakkuukone.Teoriassa perkaus ja taimikonhoito ovat kaksi eri asiaa. Jos taimikko on jo esim yli kolme metriä korkeaa, vioittaa kone kuin kone alleen jäävät taimet.
Silloin kone pitää olla niin kapea, että se pystyy kulkemaan jätettävien puiden välistä. Maksimileveys tuollaiselle koneelle olisi kaksi metriä.
Sillä ei paljoakaan pysty sivuilta kurkottelemaan.
Kannattaisi kaikkein eniten harkita rodunjalostusta, meillähän on jo muutamia RS- henkilöitä, jotka lakaisevat 1 – 2 hehtaaria kuudessa tunnissa olosuhteista riippumatta.
Heitä kannattaisi käyttää hedelmöitysklinikoilla valikoitujen naisten kanssa tuottamaan valiometsureita.Niin! Koneelisessa raivauksessa joudutaan ajamaan metrin korkuisten taimien yli, mutta kun katsotaan, että eivät pyörät / telat kulje jätettävien taimien yli, niin eihän siinä vahinkoja tapahdu.
Jos ja kun o0n kyse istutustaimikosta, niin siinähän on 2000 tainta hehtaarilla, joista osa joutaisi pois. Kuitenkin metsässä voi olla joitakin ajokoneen jälkiä, mutta ei niiden perään kannata itkeä.
Takavuosina metsähallitus kynti kaikki istutusalueensa ja käydessäni eräällä sellaisella jäljet olivat tasaantuneet jo niin, että maanpinnan puolesta alueella olisi voinut ajella maasturilla melko vapaasti.Ajelin äsken koulun opetusmetsäteitä ja sattui silmään kuusikon ensiharvennus. Kyllä oli rutkasti tyvenlyöntejä rungoissa. Ajouratkin oli hakattu liian mutkaisiksi. On kuitenkin hyvä, että eivät olleet oppipojat yksityismetsässä tehneet hävityshakkuuta. Siksi noita opetusmetsiä pitää olla, mutta toki joskus opettajat ovat liian laiskoja seisomaan lällärin kanssa koneen vieressä, varsinkin kun touhu on joskus niin onnettoman hidasta.
Pentin pajan Naarva – kitkentälaite on esillä Youtubessa. Aika epälyttävältä touhulta näyttää, mutta voi olla, että sellaista on pakko alkaa käyttämään, kun arto alkaa herraksi, eikä enää lakaise tappavalla vauhdilla vesakoita.Verovähennysoikeuden voisi hakea ennakkoon ja se voitaisiin tarkistaa koealamenetelmin. Jos tekijä olisi yrittäjämetsuri, jälkitarkastusta ei tarvitseisi tehdä sen jälkeen, kun yrittäjä on taitonsa näyttänyt.
Metsänomistajan omatoimiset rääpimiset pitäisi tietenkin tarkastaa jopa moneen kertaan.
Huomattava osa verorahasta palautuisi metsuriyrittäjien työllistymisen kautta yhteiskunnan hyödyksi.
Monella yrittäjällä on täälläpäin myös palkattuja metsureita, joiden töistä yrittäjä vastaa. Jälki on ollut yleensä kelvollista ja pinta-alat oikein tehtyinä.
