Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
R-sahassa ei tarvita kovin paljoa ”löylyä”, jos saha ja sen säädöt on kunnossa.
200 mm:n terällä vapaa säde on 70 mm ja 225 millisessä terässä 83 mm. Kun pyyhkäsee kahdelta sivulta, katkeaa täysin 140 – tai 166 millinen puu.
Jos tuollaisia joutuu r-sahalla kaatelemaan, on väärään aikaan väärässä paikassa väärän työkalun kanssa.
Me olemme tehneet ihan oikeaa taimikonhoitotyötä 36 – kuutioisella sahalla ja hyvin on mennyt. Meillä on ollut käytössä myös Tilhin 550 – raivureita, eikä nekään ole tuottanut sen parempaa tulosta urakoinnin suhteen.
Nyt parhailla ruotsalais- ja saksalaisraivureilla ammattilainen pieksuaa kaksi tuntia tankillisella, eli neljä tankillista päivässä on jo tosimiehen suoritus. Siinä myös päivätuotos on yleensä jo 1 – 2 ha. Taimikko pitää hoitaa ajallaan, jos halutaan kasvattaa hyvää puuta kohtuullisen nopeasti.Ensimmäiseksi pitäisi tietää, millä puut ajetaan pois.Jos käytetään normaalia metsätraktoria, voi hakkuumenetelmä olla palstalle kasoihin. Tavoitepituutena voisi olla esim 5 metriä, jonka ”apumittana ” olisi kaikki pituudet välillä 2,5m – 5,5m.
Puut kaadetaan poikittain ajouraan nähden, jolloin pöllit jäävät peräkkäin.
Parasta olisi merkitä ajourat huolellisesti, melko suoriksi ja molempiin reunoihin kuitunauha. Leveys n 4m.
Uraverkko voisi muodostaa kuvion, joka muistuttaa pihlajanlehteä, eli keruulenkit yhtyisivät runkotiehen.
Runko tehdään kerrallaan valmiiksi, eli pyritään karsimaan myös alapuolen oksat kertakävelyllä.
Funtsaa sitä, miksi metsuri tekee periaatteessa jokaisen rungon minimiläpimittaan?
Kun latva on katkaistu, on runko0kin kasattu, Noin vitosta hakattaessa ei käytetä aluspuuta, mutta olet käyvän moottorisahan kanssa hyvin lähellä seuraavaa kaadettavaa puuta, jonka kaadat äskeisen rungon päälle. Siitä tulevat pöllit kaatuvat siis suoraan kasaan, ei tarvii, kuin katsia ja katkoa.
Käytä karsinnassa pyyhkäisyä, jossa sahaa liikutellaan : Oma puoli työntävällä n.80 sm.- takapuoli vetävällä n.80 sm – ja alapuoli vetävällä – siirttminen.
Oksista saa jäädä leikkauskohtien väliin 5 sm:n tynkiä.
Siinä siunatuksi aluksi.Satunnaiselle käyttäjälle paras vaihtoehto on pienkonebensa.
Meillä käytetään nykyisin niin paljon pienkoneita, että nelareissa käytämme 98-oktaanista bensaa. Moottori – ja raivaussahoissa valmisbensaa, jolloin ei ole vaaraa kannujen sekoittamisesta.
Jos joku laite on käytössä vain pienen hetken vuodesta, senkin keväällä, kuten puutarhajyrsin, on siinä mielestäni järkevää käyttää pienkonebensaa.
Kun raivuria käytetään kymmeniä tunteja, lienee taloudellisempaa käyttää 98 oktaanista ja lopuksi tankata 2t pienkonebensalla. Nyt aloitamme pienen hankintasavotan ja otamme 98 2t:n käyttöön.
Käsitykseni mukaan pumpulta otettu bensa kestää hyvin metallisessa jerrykannussa ja talvella, mutta muovikannussa kesällä säilyvyys huono.
Ruotsalaiset käyttävät pienkonebensaa, koska siellä työnantaja maksaa polttoaineet ja se on muutenkin siellä halvempaa kuin meillä.
Bentseenin puuttuminen aiheuttaa varmaan sen, että se on terveellisempää kuin tavallinen.
Monet pienkoneen valmistajat kehoittavat käyttämään vähintään 98 oktaanista bensaa.
Meillä pörrää usein viikonloppuisin kaksi raivuria, kaksi moottorisahaa, kaksi mopoa, kolme mönkijää, ruohonleikkuri, perämoottori ja mökillä aggrikaatti – jopa kaksi. Lisäksi kaksi traktoria.
Siinä menee helposti lekkerit sekaisin, kun neljää eri polttoainetta käytetäänFundeeraa nyt kuitenkin pari vuotta ennen lopullista päätöstä.
Huomaat oksian katoavat aluskasvillisuuteen melko nopeasti.Olen seurannut hakkuutyömaita aika laajasti ja monenlaisen kuljettajan tekemisiä siinä samalla.
Pidän ehdottoman tärkeänä, että on olemassa tukille myös lyhyet pituudet muissakin kuin männyn laatutyvissä.
Suurin moka mielestäni on siinä, kun kuski antaa koneen automatiikan tehdä liian pitkiä tukkeja, jolloin latvakuituun menee puoli tukkia.
Ammattiataidoton, laiska tai motivoitumaton kuski ei tee kunnolla apteerausta. Takavuosina apteeraus oli paljon tuntuvampi taito tukinteossa, kun puut kuutioitiin latvaläpimitan mukaan. Nyt mittalaitteet mittaavat todellisen kuutiomäärän, joten siitä ei kannata olla huolissaan.
Paras paikka katkonnan arvioimiseksi on hakkuutyömaa, jossa voi vertailla ykkös – kakkos – kolmos – nelos – ja viitostukin katkontapituuksia. (Kunnon päätehakkuusta tulee neljä – kuusi tukkipölkkyä lähes joka rungosta.) Joskus olisi syytä arvioida runkoa kahden tukin jaksoissa. Moto tosin ei saa kahdella mittauskerralla samoja paksuuslukemia yleensä koskaan.
Vieläkin hyvä metsuri tekee paremmat tukit kuin motokuski.Valjaidenkin kanssa ollaan lähinnä makuasioissa.
HVA:n valjaat ovat toki hyvät, kunhan ne säätää oikein. Oudomman olisi hyvä saada neuvot vanhalta tekijältä, tai katsoa opetusvideo.
Tilhin valjaat miellyttävät hyvin monia, vaikka ovat muitakin kokeilleet.
Jonssin valjaat ovat olleet perseestä.
Meillä on käytössä kaikki valjasmallit, mitä nytkin on myynnissä.Millainen ongelma Fiskarsin kaatovänkärin käytössä on?
Hankittiin Patruunan nosturi sähköventtiileillä ja lisäksi vetävä telikärry.
Nosturi on nivelaisan päällä. Parasta joystikeissä on se, että ne voi sijoittaa parhaisiin paikkoihin – jopa käsinojiin, jollain ne pyörivässä istuimessa toimivat kuin metsäkoneessa. Pienet siirrähdykset voi hoidella keinukytkimellä, kun peräkärryn teli vetää.
Kosteus ja kylmyys ei ole haitannut venttiilien toimintaa.Minulla on Polariksen 445 kuutioinen dieselmönkijä. Nelivetoinen ja takapyöriin ketjut. Ostin käytettynä ja siinä on hydrayliikka valmiina etupäähän ja takapäähän, mutta en ole sijoittanut kuormaimeen. Kärrynä on kiinalainen telikärry, jossa renkaissa ei pysy ilma, joten vaihdoin Volkkarin pyörät – toimii.
Tehtiin savottaa ja pojat ajoivat täysiä koivukuormia. minulla oli kärry kestänyt moiset, mutta tykkäsivät ajaa liian lujaa ja telin pankko painui notkolle. Pitäisi laittaa vähän rautaa lisää, ettei petä.
Dieselin kulutus on kyllä minimaalista ja variaattori hoitaa homman oikein mallikkaasti. Lumikelillä ajelen mieluummin traktorin kanssa – mönkijän kärryllä tosin.
Suosittelen tuollaista diesel-Polarista halukkaille mönkijöille. Voisin jopa luopua omastani, koska pärjään ihan hyvin Taavetti 996 :n kanssa ”kaikissa olosuhteissa”.Tilhin 490 on tehoiltaan aivan varmasti riittävä, kunhan opettelee terottamaan ja harittamaan terän kunnolla. Terä pitää teroittaa joka tankillisen jälkeen ja isolla viilalla. (6,3 mm)
Kyllä leikkaa kevyesti. Teränä 220 mm:n terällä pärjää kyllä.
R-sahalla en juuri ole joutunut yli 16 senttisiä puita kaatelemaan ja olen huomannut, että runko yleensä ohenee ylöspäin mentäessä.
Huskulla / jonssilla on hyvinkin tehokkaita raivureita ja niissä on myös mahdollista käyttää isompaa terää, mutta ne tehokkaimmat mallit ovat myös herkkiä rikkoutumaan.
Tilhin sahoijen ominaisuus on minusta heikko kiihtyvyys, joka on minun mielestäni ärsyttävä seikka, mutta siihenkin tottuu, kun antaa kaasua hieman ennakoidummin.
Raivaussahalla sahattaessa terä ei saisi useinkaan pysähtyä.