Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Fundeeraa nyt kuitenkin pari vuotta ennen lopullista päätöstä.
Huomaat oksian katoavat aluskasvillisuuteen melko nopeasti.Olen seurannut hakkuutyömaita aika laajasti ja monenlaisen kuljettajan tekemisiä siinä samalla.
Pidän ehdottoman tärkeänä, että on olemassa tukille myös lyhyet pituudet muissakin kuin männyn laatutyvissä.
Suurin moka mielestäni on siinä, kun kuski antaa koneen automatiikan tehdä liian pitkiä tukkeja, jolloin latvakuituun menee puoli tukkia.
Ammattiataidoton, laiska tai motivoitumaton kuski ei tee kunnolla apteerausta. Takavuosina apteeraus oli paljon tuntuvampi taito tukinteossa, kun puut kuutioitiin latvaläpimitan mukaan. Nyt mittalaitteet mittaavat todellisen kuutiomäärän, joten siitä ei kannata olla huolissaan.
Paras paikka katkonnan arvioimiseksi on hakkuutyömaa, jossa voi vertailla ykkös – kakkos – kolmos – nelos – ja viitostukin katkontapituuksia. (Kunnon päätehakkuusta tulee neljä – kuusi tukkipölkkyä lähes joka rungosta.) Joskus olisi syytä arvioida runkoa kahden tukin jaksoissa. Moto tosin ei saa kahdella mittauskerralla samoja paksuuslukemia yleensä koskaan.
Vieläkin hyvä metsuri tekee paremmat tukit kuin motokuski.Valjaidenkin kanssa ollaan lähinnä makuasioissa.
HVA:n valjaat ovat toki hyvät, kunhan ne säätää oikein. Oudomman olisi hyvä saada neuvot vanhalta tekijältä, tai katsoa opetusvideo.
Tilhin valjaat miellyttävät hyvin monia, vaikka ovat muitakin kokeilleet.
Jonssin valjaat ovat olleet perseestä.
Meillä on käytössä kaikki valjasmallit, mitä nytkin on myynnissä.Millainen ongelma Fiskarsin kaatovänkärin käytössä on?
Hankittiin Patruunan nosturi sähköventtiileillä ja lisäksi vetävä telikärry.
Nosturi on nivelaisan päällä. Parasta joystikeissä on se, että ne voi sijoittaa parhaisiin paikkoihin – jopa käsinojiin, jollain ne pyörivässä istuimessa toimivat kuin metsäkoneessa. Pienet siirrähdykset voi hoidella keinukytkimellä, kun peräkärryn teli vetää.
Kosteus ja kylmyys ei ole haitannut venttiilien toimintaa.Minulla on Polariksen 445 kuutioinen dieselmönkijä. Nelivetoinen ja takapyöriin ketjut. Ostin käytettynä ja siinä on hydrayliikka valmiina etupäähän ja takapäähän, mutta en ole sijoittanut kuormaimeen. Kärrynä on kiinalainen telikärry, jossa renkaissa ei pysy ilma, joten vaihdoin Volkkarin pyörät – toimii.
Tehtiin savottaa ja pojat ajoivat täysiä koivukuormia. minulla oli kärry kestänyt moiset, mutta tykkäsivät ajaa liian lujaa ja telin pankko painui notkolle. Pitäisi laittaa vähän rautaa lisää, ettei petä.
Dieselin kulutus on kyllä minimaalista ja variaattori hoitaa homman oikein mallikkaasti. Lumikelillä ajelen mieluummin traktorin kanssa – mönkijän kärryllä tosin.
Suosittelen tuollaista diesel-Polarista halukkaille mönkijöille. Voisin jopa luopua omastani, koska pärjään ihan hyvin Taavetti 996 :n kanssa ”kaikissa olosuhteissa”.Tilhin 490 on tehoiltaan aivan varmasti riittävä, kunhan opettelee terottamaan ja harittamaan terän kunnolla. Terä pitää teroittaa joka tankillisen jälkeen ja isolla viilalla. (6,3 mm)
Kyllä leikkaa kevyesti. Teränä 220 mm:n terällä pärjää kyllä.
R-sahalla en juuri ole joutunut yli 16 senttisiä puita kaatelemaan ja olen huomannut, että runko yleensä ohenee ylöspäin mentäessä.
Huskulla / jonssilla on hyvinkin tehokkaita raivureita ja niissä on myös mahdollista käyttää isompaa terää, mutta ne tehokkaimmat mallit ovat myös herkkiä rikkoutumaan.
Tilhin sahoijen ominaisuus on minusta heikko kiihtyvyys, joka on minun mielestäni ärsyttävä seikka, mutta siihenkin tottuu, kun antaa kaasua hieman ennakoidummin.
Raivaussahalla sahattaessa terä ei saisi useinkaan pysähtyä.Totuus on puolivälissä. Viimeaikoina on ottanut valtaa ajatus laatuharvennuksesta, jossa jokaisessa harvennusvaiheessa otetaan huonompilaatuiset rungot pois, mikäli runkoluku sen sallii. Siis taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa. Toisessa harvennuksessa onkin sitten hoidetussa metsässä jo yläharvennuksen vuoro.
Yläharvennuksessa pyritään poistamaan kahden tukin puita, mutta aina pitää jäädä korvaava yhden tukin puu miehittämään tilaa.
Kuusikossa murheena on juuristolle aiheutuvat vauriot. Eteläisessä suomessa tyvilaho on kokolailla joka paikassa, eikä aivan syyttömiä ole puunkorjuutoimia harrastaneet henkilöt. Jatkuva kasvatus aiheuttaa niin paljon tyvilahoa ja arvonalennusta kuusikoissa, että ehdottomasti kannattaa antaa ”harsinta” ammattimiesten tehtäväksi.Ensiharvennuksen jälkeen puiden keskimääräinen väli on noin kolme metriä. neljän metrin ajoura oikein sijoitettuna ei siis vaadi muuta kuin metrin ajouran takia lisämaata.
Kahdenkymmenen metrin uraväli mahdollistaa motohakkuun tai melko kätevän manuaalisen hakkuun.
olen itse avannut ensin ajourat ja sitten ajellut taavetilla palstan perälle aloittaen hakkuun sieltä – kasaus sikinsokin uran lähelle. Varsinaisen kasauksen teen perävaunuun. kun kuorma on täynnä ajelen varastolle ja puran kuorman. Seuraava samaan malliin. Aina ketjut vetävissä pyörissä, niin ettei juuret nuljaannu näkyviin.
Ei tule vaurioita runkoihin, eikä juuristoon. Lyhyehkönä työpäivänä tuon pinoon 8 – 12 kiintoa – ja olen itseeni tyytyväinen.Hyvä perussäätö on yleensä molempia suuttimia yksi kierros auki ja T-ruuvia kierroksen verran kiinnipäin. Kone käyntiin ja jos se käy kohtuullisesti, lämmitetään käyntilämpöön.
Jos terä pyörii reippasti, avataan T-ruuvia sen verran, että se rauhoittuu ja aletaan säätää tyhjäkäyntiä.
L- suutinta käännetään sellaiseen asentoon, että tyhjäkänti kuulostaa hyvältä ja kestää antaa kaasua.Kun tyhjäkäynti on säädetty L- suuttimella mahdollisimman nopeaksi, sitä avataan karvan verran. Sen jälkeen taas T-ruuvilla tyhjäkäynti sopivaksi.
Sitten H-suuttimen kimppuun. Seos sellaiseksi, että kierrokset ovat kaasu pohjassa mahdollisimman korkeat. Sitten rikastetaan H-suuttimella ihan pikkuisen, sen verran, että kone käy kaasu pohjassa ”nelistäen”.
Noin säädetyn sahan pakoputki ei tukkeudu 2%:n bensalla ja Huskun tankillinen kestää pari tuntia vaikka kuinka huudattaa.
Sitten onkin jo tankkauksen ja terottamisen aika.
L-suuttimella säädetään tyhjäkäyntiseosta, H-suuttimella tehokäyntiä ja T-ruuvilla kaasuläpän asentoa tyhjäkäynnillä.