Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
VK 16 on aivan liian tehokas kone muiden klapikoneiden eteen kuin Bilke.
Jos ei ole Bilkettä, on VK:lla suorastaan pakko kuoria pinoon.
Oli muistaakseni myös VK 14, jonka nielu on siis 14 tuumaa.
Tuollainen kuorimakone kannattaa hankkia vaikka romuna ja kunnostaa se täyteen lyöntiin.
Roottorin laakeri siinä on se kaikkein kallein osa, jos se on kunnossa, niin eikun urakoimaan.Meillä leikkasi huskuja kiinni, kun uudessa sahamallissa kurkku / imupuoli vuoti kaasu pohjassa sahattaessa ilmaa koneeseen.
Samoin on leiponut kiinni, kun hittenveistossa sahat ovat olleet hakkuusäädöissä ja ukot ovat kalvaneet koirankaulaa 15 minuuttia kaasu pohjassa.
Yksi syy leipomiseen voi olla öljy, jota ei ole tehty moottorisahaa varten, 2 -2,5 % riittää kyllä parhaille sahoille, yli 3 %:n seos on aiheuttanut männän karstoittumista myös alapuolelta, jolloin se kuumiaa liikaa.
Ruotsalaiset metsurit sahasivat ennen valmisbensaa 1 %:lla seoksella ilman ongelmia.Molemmilla sahanvalmistajilla on useita erilaisia sahoja. Se, että sahan kopassa lukee HVA taikka Stihl – ei vielä kerro oikeastaan mitään.
Huskulla on pari hyvää sahamallia, mutta 439 ei kuulu joukkoon.
Stihlillä on pikkusaha 201 ja sen uusin versio alkaa olla hyvä.
Noista muista Tilhin malleista en ole löytänyt minua miellyttävää sahaa.
Kokemus kuitenkin on osoittanut, että jos joku sahamalli on selkeästi halvempi – esim HVA:n 345 vrt 346, niin niiden välillä on valtava laatuero.Monessa konekoulussa oppilaat opetetaan nappula – ja viputaitoihin, mutta tärkein, eli työn jälki jää toisarvoiseksi.
Meillä on ollut käytäntö, että osa oppilaista hakkaa moottorisahalla nuoren metsän harvennusta ja myös nimenomaan mäntytukkeja.
Sitten kun tulee ajovuoro, valvotaan jälkeä ja jos siinä tyrii, eli vaikkapa valitsee vääriä runkoja, tulee moottorisahavuoro heti.
Sama on väärässä katkonnassa: Jos tulee raakkitukki, taikka tukkia menee kuituun, niin Husku käteen ja siemenpuita kumoon.
Hakkuun jälki on se, mikä konekuskista jää puun myyjän mieleen.HVA:n valjaat on kyllä ihan hyvät, mutta aloittelijan olisi hyvä saada opastusta niiden säätöihin. Nuo valjaat kun voidaan säätää niin, että sahan painosta suuri osa tulee lantiolle, joka kestää kuormaa paremmin kuin hartiat.
Samoin kaikki säätöremmit ja joustot olisi otettava huomioon.
Yksi mielenkiintoisimpia hommia on ollut naisten valjaiden säätö, jota olen päässyt tekemään.
Käytännössä HVA:n ja Tilhin ammatikäyttöön tarkoitetut sahat ovat todella hyviä, kunhan pitäytyy alle 50 kuutioisissa malleissa.
Hinta kertoo laadun, mutta Tilhissä on käynnistyksen kevennin!
Eräs emäntä teki innokkaasti RS- hommia, mutta Husku piti isännän käynnistää kotipihassa ja sitten kattotelineelle saha ja autolla palstalle. Tankillisen jälkeen takaisin kotiin ja sama uudestaan.Olisi mielenkiintoista nähdä teistä muutamien ”ennakkoraivaus-savotat”, joissa huiskitte R-sahalla 20 senttisiä puita nurin.
Nosmaalisti kaadetaan vain ainespuun mittoja pienemmät puut, joiden kaataminen MOTO: lla on liian kallista puuhaa.
Ennakkoraivauksessa voi myös jättää kaatamatta ne alikasvospuut
, jotka eivät haittaa MOTO-hakkuuta.
Eli isoa sahaa ja isoa terää ei ennakkoraivauksissa tarvitse, paitsi isolla terällä osuu helpommin niihin risuihin, jotka sieltä pitäisi poistaa, jotta hakkuukoneen käyttäjä näee paremmin poistettavan puun tyven.
Pääsääntö hakkuukoneen käyttäjillä on se, että tyveä, jota ei näe, ei sahata.20 senttinen, suora pätkä harmaaleppää on arvopuuta, joka kannattaa tehdä sahatavaraksi, taikka sorvailla siitä vaikka ”Savon viina” – pullon myyntipakkauksia = hieno kapine.
Radiokuulosuojaimet ovat kepulia tekoa, varsinkin hintaansa nähden.
Fiskarsin kaatovänkä on ihan kelvollinen, paitsi se vanhempi malli oli parempi isoissa puissa ja isommalla ketjulla. Tuo hammastus vie sulan puun aikaan lätkän pituudesta ainakin sentin, kun se painuu puuhun.
on totta, että pidemmällä lätkällä voi joutua nostamaan raskaammin, mutta kukaan ei ole kieltänyt alottamasta esim puolikkaalla. isossa puussa sahaan AINA kuoren pois sahausraon yläpuolelta, jolloin voin käyttää myös lätkän päällä olevaa koroketta täysin hyödyksi.
Kannattaa opetella huojuttamaan puuta ja korjaamaan vänkärin asentoa siinä välissä.
Kunnon kaatokiila repusta on poikaa isoilla puilla, sellainen 30 senttiä pitkä ja neljä senttiä paksu. (niin ja kirves)Surkeaa kuusikkoa oli. Onko varmaa, että puut on aikoinaan istutettu?Jos puut kasvaisivat pituutta puoli metriä vuodessa, olisi metsä jo 25 metristä, joka ei vielä ole kovin paljoa, mutta päätehakkuussa neljän tukin puita.
Noin 25 -60 vuotiaana havupuun kasvu on kiihkeimmillään ja hyvällä pohjalla keskikasvu varmasti kuusella on siellä 15 kuution kieppeillä / v.
Jos metsää ei ole istutuksen jälkeen harvennettu kertaakaan, niin runkoluku on ollut nuoressa metsässä liian vähäinen, siksi puut ovat lyhyitä
Metsäsuunnitelman tekijät mittaavat valtapuiden iän ikäkairalla D 1,3 korkeudelta ja lisäävät siihen 15 vuotta.Tällä alueella ei ole juurikaan edes kuusen tyvilahoa, mutta kesähakkuissa käyttävät Rostoppia. Männikössä todella harvoin näkee tyvitervastaudin tappaman puun.
Kaakkois-suomessa tauti on pahana ja väitetään sen olevan itseaiheutettua plaatua, eli on veistetty metsissä egyptinparruja ja siinä vioitettu juurien niskoja.
