Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Valkopyökkiä oli paljon Tammen lisäksi Saksalaisissa metsissä. Kun siellä kasvatetaan näistä puista laatua, niin hatvennushakkuulla otetaan kämpyrät pois – ja annetaan alle tulla kuusikkoa, joka ”harjaa” tyviosan oksattomaksi ja latvaa nousemaan korkeammalle.
Huipputukkeja kasvatellessa tosin sillä pituudella ei ole väliksi. Tyven ostaja vie vain sen tyven, loppu jää metsään, ellei hakkuuta ole juuri siinä kohdassa menossa. Mekin tehtiin niistä loppurungoista lastulevytehtaalle raaka-ainetta. Sinne meni tyvipäästä 40-senttinen Tammi ihan kipua tuntematta.
En sytyttänyt nuotiota, mutta kiikutin se kyllä kotiin. Kyllä se sieltä on jo kymmeniä vuosia sitten hävinnyt jonnekin.
Naapurin ukko löysi yksipuisen ruuhen metälammen rantavedestä. Se taidettiin ”Pelastaa” museoihmisten toimesta – ainakin paikalliseen kotiseutumuseoon. En muista olisiko siinä ollut aikoinaan korokelaidat, mutta otaksun, että se oli ”Haapio”.
Kyllä suossa pysyy aika hyvänä. Kerran löytyi tuohivirsu noin puolen metrin syvyydestä. Oli ihan hyväkuntoinen, kulkija oli sitten ainakin toinen jalka paljaana jatkanut siitä matkaa.
Käytiin rajapyykkejä GPS – laitteen kanssa läpi. Oli järven rantaletolle pantu aikoinaan puupyykki, josta ei näkyhyt mitään. Maanmittausinsinööri sanoi, että se pitisi olla juuri tässä, polkaisi suota ja sieltä sammaleen alta löytyi neliskulmaisen tapin pää. Tuli vetämällä ylös – ja siinä oli puukolla tai taltalla tehty merkit, jotka olivat myös tiedostossa. Puu oli, kuin juuri tehty ja painettu maahan. Hapettomassa tilassa säilyy kyllä.
Kuusettumista estää / hidastaa luonnossa metsäpalot, jotka leviävät nimenomaa vanhoissa kuusikoissa.
Vapaassa luonnontilassa salama sytyttää toisinaan metän tuleen, ja kun ihmisten toiminta ei palua rajoita, sa lviää kuivassa kuusikossa latvapalona, kunnes vastaan tulee esim laaja vesistö.
Kuloalue uudistuu lähinnä ympäristömettän koivujen ja palossa säästyneiden kilpikaarnaisten mäntyjen siementämänä. Siitä se kierros saa alkunsa.
Viisikymmentä vuotta sitten meille uskoteltiin, että Suomessa ei ole juurikaan yli 150 vuotta vanhoja metsiä. Poikkeuksiakin toki on, mutta Puupääpatologit olivat tutkimuksissaan päätyneet siihen, että metsät olivat kautta koko Suomen palaneet vähintään 150 vuoden välein. Tosta kiinnostuneena rutkin paksuturpeisella, mutta pienialaisella suolla tehdyn ojituksen uusia ojanluiskia: Ylimmäinen hiilikerros oli jossain kolmenkymmenen sentin syvyydessä, sitä edellinen 15 – 20 senttiä syvemmässä – ja olipa siellä vielä yksi näkyvissä samalla välimatkalla. Sitten tulikin ojanpohja vastaan. Koko ojan luiskassa oli puuta: Kantoja ja ”Liekoja”.
Vanhoissa – säästetyissä männyissä olen tutkinut palokoroja, joita olen löytänyt eri ikäisiä samasta tyvestä jopa kolme kpl.
Ennen Metsähallitus kehitti natsavähennyksen, jolla Männyn tyvitukista sai tehdä ”Natsan” aina neljään jalkaan asti (n 122 cm): Natsa merkittiin tyveen, mutta ei katkaistu ja siitä eteenpäin tehtiin normaali tukki, jonka kokonaispituudesta natsa vähennettiin niin, että MAX pölkky oli saman pituinen kuin MAX tukkimitta.
Ostava saha maksoi natsasta kuitupuun hinnan – sahasi tukin normaalisti ja tasasi saheista virheet pois. Etu oli merkittävä sekä myyjälle, tekijälle, että sahalle.
DA-Harjavalta on kuitenkin kerskunut ja korskunut sanoja, joille ei oikein katetta löydykään.
Mainosti haavikon vuosikasvun olevan 22 kiintoa / ha. Minun laskelmani mukaan siitä pitäisi nyt irrota 440 kiintoa hehtaarilta.
Samoin keskiläpimitan D 1,3 kerskui olevan jo yli 20 cm (melko vaatimaton).
Nyt moton mittarin mukaan keskijäreys onkin romahtanut 67 :n litran tuntumaan, eli kuppainen työmaa urakoitsijalle.
Joillakin on nuo unelmat toden tuntuisia, kunnes lavetin perävalot eivät enää näy.
Kullaalla oli koulutustilaisuus, jokin aika sitten, jossa asiaa sivuttiin. Männyn siemenpuualue, joka on taimettunut ihan hyvin, mutta siemenpuut ovat vielä pystyssä. Valtapuusto on polvenkorkuinen taimikko”. Piste
On toki totta, että ”Valtapituus on sadan paksuimman puun pituus hehtaarilla ( Ei siis pisimpien) . Mutta se ON ERI ASIA!
Puuki:”Miten kuusesta tulisi karulla kasvupaikalla valtapuu, kun kasvu voi olla esim. 0,5 m /50 v. ja männyt kasvaa samalla kasvupaikalla 15 m pitkiksi 50 v:ssa ?”
Valtapuu on se, mitä kasvupaikalla on eniten. Siinä ei katsota kokoa, vaan kappalemäärää. Kaappoo saa sanoa mitä tahansa haluaakin, niillä eväillä ei pitkälle mennä.
