Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Puuki:”Asun metsämansikkakeskittymän keskellä itse. ”
Se on sitten Metsämansikkatyyppiä – Taikka sitten sinä olet metsämansikkatyyppi?
Nyt sinun Lehtikuusesi ovat kaikkein hilpeimmässä kasvuvaiheessa, eikä harvennustarvetta taida olla.
Alkukankeuden takia voisi jättää laskelmista tuon 13 vuotta pois, eli nyt vuosikasvu varmasti kaksikymmentä kiintoa /ha. Ainoa vaara olisi se, että järeytyvät liikaa hakkuria ajatellen.
Noin nopeasti kasvanut Lehtikuusi ei kylläkään ole enää mitään kestopuuta, lahoaa siinä kuin mänty ja kuusikin.
Kyllä tukkilaatuisia puita pitäisi olla ensiharvennuksen jälkeen noin 1000 kpl/ha, eli istuttaa pitäisi hieman enemmän.
Päätehakkuussa pitäisi huonommalla pohjalla väh. 400 r/ha ja oikein hyvissä olosuhteissa MAX 600, mutta kun kasvu on rajua ja sorvi – kertopuuksi kelpaa hieman järempikin, niin päästään aika hurjiin kuutiomääriin. Muistuttaisin tosiaan, kuten Visa sanoi, että ”Kasvu ei ole hidastunut”.Näin tapahtuu, kun hoito on ollut koko ajan hyvää.
Kun vuosilusto on puoli cm jostain tyvitukin latvapäästä mitattuna, on paksuuskasvu sentin vuodessa, eli 60 vuotias puu on 60 cm. Silloin ei tuhat kuutiota / ha ole vain kaukainen haave. Mutta siihen ei päästä, jos kaikki hoitotoimenpiteet – taimikon perkauksesta lähtien, jätetään tekemättä.
Metsäretkellä Ranskassa vierailimme myös Kuusitukkien poimintahakkuutyömaalla. Kuuset olivat pitkiä, sutjakoita, n. 40 metriä pitkiä. Korjuu keskikesällä kokorunkoina vinssaamalla.
Kuten sanottu, puut poimittiin, eli oli valikoitu kokonsa ja laatunsa perusteella. Lähes kaikissa kuusissa oli juuristo – ja tyvivaurioita edellisistä korjuukerroista, mutta ei yhtään lahoa. (Siinä olisi Peetterillä ja Kaappoolla Jeesustelemista) – Sieltä siis kuusille uusi alkuperä, joka kestää kuori – ja juuristovauriot.
Ravinteet ja kosteus. Jos niitä on riittävästi = Kosteutta ei liikaa, niin kyllä kasvaa, kunhan lämpösumma on oikea.
Isoon kuutiomäärään pääsee toki harventamattakin, mutta kuitupuun osuus tulee oleman suhteellisen suuri, eikä niitä kannata kasvattaa, jos vähänkään epäilee eväiden riittävyyttä.
Paras tapa kuitenkin on on ”piiskata” ns arvokasvua niin, että kiertoajan kuluessa otetaan puuta pois ja muutetaan se rahaksi.
Jotta puuta hehtaarilla on paljon, niin se on yleensä myös pitkää.
Olen aina sanonut ja sanon vieläkin, että DA-Harjavallan haapasopimus on sitä luokkaa, että olisin ehdottomasti silloin tehnyt sellaisen, jos niitä olisi tälle alueelle saanut.
Tarjous oli verraton ja tiesin, että Hybridihaapa on julma kasvamaan. Olisin vaan hoitanut haavikkoni paremmin kuin DA.
Puuki:”Jos esim. hakataan PPA:sta 60 % pois, niin kok.kasvu saattaa pudota pitkäksi aikaa ja niin paljon, että odotettu arvokasvun nopeutuminen jäljelle jääneillä puilla ei riitä korvaamaan menetetyn pot.kasvun tuomaa arvolisää.”
Eikö se kertaharvennus pitäisi olla MAX 30 % ppa:sta? Jos ylitiheä nuori metsä pudotetaan Pohjapinta-alaltaan kerralla 60 prosenttia, ja jäännösmetsä on käyrien välissä, niin aika karun näköistä on jälki, varsinkin, jos tulee tykkylumitalvi.
Kyllä hyviksi todetut harvennusmallit on tehty käytettäväksi, siinä heikko ohjenuora on pelkkä runkoluku.
Säästöpuuryhmien pystykulotus on ihan Jees – toimenpide. Säästöpuuthan on jo tuomittu kuolemaan ja jäämään siihen, missä ne kuolevat. Järeät männyt selviytyvät kohtalaisesti kulotuksesta, kunhan ei tyvelle kerätä valtavaa oksakasaa.
Miksi ei metsänhoidollista kulotusta, taikka hakkuutähteiden polttamista aumoissa taikka karhoiss? Nykytekniikalla ja -kalustolla kulotus olisi turvallista ja edullista, se myös tuhoaa tehokkaasti Juurikääpää.
Kunhan kulotusta ei anneta palokunnan tehtäväksi: Kokemuksen mukaan he ovat sammuttajia, eivät kulottajia.
Jos metsässä on vain niin huonolaatuisia puita, että niistä ei tukkia tule koskaan, niin tällä hetkellä metsä on siis kuitupuuta tai enrergiapuuta. Siinähän on vajaatuottoinen metsä, joka pitää hakata pois ja perustaa uusi .
Taimikonhoitovaiheessa on jo tehtävä laatuharvennus, eikä suosia susipuita, eikä viallisia. Toki – jos kasvuvauhti on todella raju, esim 20 kiintoa/ha, lienee kannattavaa antaa kehittyä niin paljon, että korjuu on kannattavaa, onhan energiapuun hinta nykyään jo nousussa, vaikka sen kantohinta onkin vielä surkea.
