Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos on metsävarusteinen maataloustrektori, johon on kuormain asennettu tuppisovitteilla, on se näppärä laikkujenraapija. Ketjut renkaisiin, että pääsee liikkumaan – kunnon nastaketjujen kanssa pääsee kyllä, jos ei ole liian kivikkoista, mutta kivikkoahan ei saa laikutettuakaan hyvin millään.
Jos hakkuutähteet on kerätty pois, ei ikkunat ja lokasuojatkaan ole niin vaaralle alttiit.
Hoitamattomissa metsissä noita on päässyt syntymään. En vaan käsitä, mihin Kaappoo pyrkii noilla vakuutteluillaan.
Hän on todella yksinkertainen, kun tuollaista jeesustelee. ”On paksuja puita lähellä toisiaan, kolme isoa puuta kahden metrin matkalla”. Entäs sitten? Ne kaikki ylitiheässä isoiksi kasvaneet puut, joiden ympärillä on tonttia vapaana – Ovat enemmän tai vähemmän viallisia.
Kannattaako kasvattaa metrin paksuisia puita? Ei todellakaan kannata. Ne metrin paksuiset puut, mitä Suomessa kasvaa, pystyy sahaamaan yhdellä isokitaisella vannesahalla, jos niistä jää karhunveistäjiltä jotain sahattavaksi.
Kyllä haapa voidaan sahata ihan perinteisellä tavalla, kunhan se sahataan sydämestä halki. (Pohjoismainen sahaustapa.)
Pinnansuuntainen sahaustapa on toinen malli, eikä sekään ole hassumpi, kunhan tavarasta tehdään ”Sydänvapaata”.
Haapa, mutta myös koivu on sahattava erilaisilla tuoremitoilla kuin havupuut, eli esim 50 millinen pitää olla minimi 56 mm sahasta tullessaan.
Puun kuumakuivauksessa saheet niputetaan tiiviiksi nipuiksi, joiden päällä on iso paino. Näin saheet pysyvät suorina. Puutavara kuumennetaan tulistetulla höyryllä. jolloin sen sisältä alkaa kosteus tulla höyrynpaineella ulos. Näin päästään helposti lähelle kymmenen prosentin kosteutta-. Saheet eivät halkeile, eivätkä vääntyile.
Jätkällä on sen verran hyvät välit myös kaivuriurakoitsijoiden kanssa, että kehtaa kysäistä sellaisilta, jotka ovat kyseisiä töitä tehneet. Yleensä ottaen parhaat tekijät ovat töissä ja tilauskirja on pitkä. Ohimennessään voivat sattumalta kuopaista pikkuhomman, mutta laikutuksellahan ei ole kiire. Nyt laikutetaan alueita, jotka istutetaan joko syksyllä tai ensi keväänä.
Olen saanut muutaman kerran kauvukoneen tulemaan samana päivänä – kerran tuli 12 kilometrin päästä puolessa tunnissa pihaan (pyöräkone). Sellaisesta palvelusta olen halukas maksamaan ihan sen, mikä pyydetään.
Kejujaon voi valkata itse, Laippojen suhteen – jos haluaa vaihtaa laipan merkkiä, on katsottava laipan tyven samankaltaisuus, eli kiinnityspulttien ura laipassa. jos vakiolaipassa on leveämpi ura kuin vaihtoehdossa, sen tilalle ei voi vaihtaa mallia. Öljyreikä on hyvin tärkeä, samoin kiristintapin reiän paikka. Tapin reikää voi hieman viilata, mutta laippa on niin kovaa metallia, että sen porailu tavallisilla terillä ei oikein onnistu.
Oikeassa sahakaupassa on myynnissä eri merkkisiä laippoja, joista ammattitaitoisen myyjän kanssa voi valkata sopivan vaihtoehdon. Jos ketjujakoa aiot vaihtaa, niin uusiksi menee vetoratas, laippa ja ketju.
Kyllä kai monella menee rahaa enemmän tupakkaan kuin auton polttoaineisiin, jos puhutaan vain ne. pakollisista ajoista. ”Turhat” ajelut on tietenkin asia sinällään ja voidaan rinnastaa vaikka makeisten mussuttamiseen ja siihen, että elämäntehtäväksi on muodostunut tappaa itsensä ylensyömisellä.
Kun lopetin Tupakanpolton n. 35 vuotta sitten, en tunne mitään menettäneeni sen myötä. Samoin alkoholin käytön lopetus ei ole ollut mitenkään vaikeaa, samalla on jäänyt pois satunnaiset saunaillat ja epämääräiset illanistumiset, jotka ilman alkoholia ovat muuttuneet melko puuduttaviksi. Jo pelkästään juopuneiden jorinat ovat pidemmän päälle turhanaikaisia.
Oli miten oli, ei bensiinin hinta kuitenkaan ole aivan huimissa lukemissa, jos verrataan sitä taka-vuosikymmeniin. Oli aika, jolloin bensiini maksoi litralta saman verran kuin savuke -”toppa”. Eli Dostonipakkaus maksoi saman verran kuin litra 2T – bensaa. Molemmissa oli vero, jota manailtiin.
Paljonko nykyään maksaa Malboro-toppa? Kuluttajan hinta?
