Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Puuki:” Ilmeisesti etelämpänä on jo tiedossa, että ei kannata harventaa liian harvaksi koska mm. tuulituhoriski lisääntyy ”
MUTTAMUTTA. Alku ja juuri on kuitenkin niinpäin, että metsää ei kannattaisi kasvattaa liian tiheäksi, jolloin harvennuksen jälkeen on tuulituho – kuten myös lumituhoriski paljon suurempi, kuin puustossa, joka on ”Leimausrajalla”.
Nykytrendi, jossa ostajalla ja sen urakoitsijoilla on kovat halut kasvattaa hakkuukertymää vähintään poistettavien puiden järeyden, mutta myös lukumäärän avulla. = Liian voimakas harvennus ylitiheään metsään, jolloin Mopoyrittäjä tienaa hyvin, taikka ostofirma saa VIELÄKIN halvemmalla puut.
Pinta-alaverotus oli aikanaan laadittu niin, että se suosi metsän käyttöä ja metsäänsä käyttäviä, koska vero oli pinta-alan mukaan ja veroluokitus määritteli vuotuisen veron maaperän (Metsätyypin ) mukaan. Oli ensimmäisen veroluokan maat, joka oli jaettu a ja b luokkiin . Oli myös kakkos – kolmos – ja nelosluokat.
Kun esim. yksi A-luokan metsän räväytti aukoksi, niin istuttamalla sen, sai 15 vuoden verovapauden, jos kylvi, sai kymmenen vuotta. Jos ei uudistanut, ei saanut mitään, mutta Metsälautakunta uudisti ja laskun maksoi Mo.
Veroluokka pysyi, vaikka aukossa ei olisi kasvanut mitään, koska tarkoitus oli kiihoittaa Mo hoitamaan aukot tuottaviksi.
Pinta-alaverotus pisti monen itaran isännän tekemään hakkuita, koska verot piti maksaa – ne rahat otettiin metsästä.
Metsäkonekuskien koulutuksessa tapahtuu systemaattisesti myös ”luonnollista poistumaa”, eli keskeyttäjiä onlähinnä alkutaipaleella ja ensimmäisen vuoden kuluttua. Jälkeen jääneistä jopa 70 % haluaa alalle, mutta parin – kolmen vuoden kuluttua osa heistä heiluu työyyömien porukoissa, taikka on vaihtanut alaa, johon voi olla suht helppo lähteä, eli hieman raskaampien kuorma-autojen ohjaimiin, osa jopa linja-autokuskiksi.
Alkusysäys tuohon syntyy, kun konekuskeille järjestetään kuorma-auton kuljettajan pätevyys oppilaitosaikana. ”Meillä” on ritiläauton ja puutavara-auton kuljettajaopetus ja konsernin sisällä myös Maansiirtoauton ja koneiden, sekä yhdistemäuton ja linja-auton kuljettajien koulutus.
Ne konekuskit, jotka eivät läpäise tytkintoa, eivät kyllä yritä konehommiin, joten he jäävät Mopokuskilta huomaamatta.
Konekuskien taidoissa on pahimmillaan huimat erot: On kuskeja, hyviä kuskeja ja on huippukuskeja. Koulusta juuri valmistuneella on esittää todistus koulun antamin arvosanoin. Työhönottotilanteessa kannattaisi työnantajan lukea se pahvi hyvin taarkkaan – ja ammattitaidolla.
Puhelimessa ja kahdenkesken ei saa antaa sellaisia mielipiteitä, joita ei todistuksessa ole.
Eräs tyttö itki kerra puhelimessa todistyksensa huonoutta ja kysyi: ”Olinko minä kurssin huonoin? Pakko sanoa hänelle, että kyllä. Tyttö valitti asiasta ylemmäs ja hänelle järjestettiin parin päivän kokeet eri koululla ja -opettajien toimesta. Tuli tuomio, että arvosanoja ei voi korottaa piiruakaan.
Anneli. Kaikessa ulkomaalaisille järjestetyssä koulutuksissa lopullisena maksajana on ollut Suomalaiset veronmaksajat, lukuunottamatta niitä, jotka ovat sitten löytäneet paikkansa suomessa.
Kurusta oli monen koneketjun voimalla monta opettajaa Venäjällä kouluttamassa paikallisia. Siellä meni kaikki hukkaan – koneetkin lähtivät eräänä yönä. Myös Kurun Rehtori lähti, mutta vain pois Metsäopistosta.
Kurulaiset kulkivat monta vuotta myös Virossa, siellä on kohtalainen metsäkonekoulu. Siellä kai ostivat itse omat koneet, eivät varastaneet meiltä.
Ensimmäiset ulkomaanpellet Metsäkonekoulussa olivat Tansaniasta. Jämsänkoskella heihin tutustuin, mukavia poikia. Kertoivat, että heistä tulee Tansaniassa suuria pomoja, eli ei mennyt koulutus oikeaan putkeen.
Mopokuski. Olen täsmälleen samaa mieltä. Turha on kustantaa ulkomaisille opiskelijoille kallista opiskelua. Senkin rahan voisi sijoittaa parempaan opiskeluun kotimaisia tarpeita varten.
”Meidän” oppilaitoksessa taso romahti, kun minä jäin eläkkeelle. Olisi pitänyt palkata paikkaajia pari – kolme täyttämään syntynyttä vajetta.
Anneli. Ei meidän kannata kouluttaa kehitysmaan kavereita, jotka heti koulun jälkeen hipsivät kotimaahansa.
Ei kouluja ja opettajien vakansseja kannata kustantaa pelkästään sen takia, että opettajat saisivat olla töissä. Tosin ainakin ammattioppilaitoksissa oppilailla ei ole enää läsnäolopakkoa, kunhan läpäisevät tentit edes jotenkuten.
Jean S:”Mulla on jopa kuivia kankaita pohjavesialueella ja neulasanalyysin mukaan mangaanin pitoisuus on ”arveluttavan korkea”.”
Kannattaisi varoen syödä neulasia, myös mustikoiden ym nauttimista kannattaa hieman rajoittaa. Vedestä voi saada jopa yliannostuken, Kuitenkin Mangaaniakin tarvitaan. Sitä voi esiintyä missä tahansa.
mehtäukko:”Aloituksen aiheeseen viitaten, kun kuivan kankaan ”mäntytukkimetsä on” saavuttanut pylvään mitat, ja kaikki muut käytännön tekijät loksahtavat kohdilleen, tavaraa lähtee pinoon 85€ mottihinnalla.”
-Se on suunnilleen noin, MUTTA: kuivalla kankaalla ei kannata kasvattaa kuitua, eikä kuusia. Harvahkossa asennossa ( harvennusmallien mukaan) ja laatuvaatimukset täyttäviä runkoja jokainen. (Täsmäkasvatus) Ei lannoituksia.
Nimensä mukaisesti kuivalla kankaalla rajoittava tekijä on vesi.
Tuollaisesta kun tehdään niitä pikkupylväitä, niin käytännössä huomattavasta osasta latvakuitua tuleekin tuo mehtäukon 85 € / kiinto.
Tekee nannaa naapurin ukon myydessä MG:lle samaa tavaraa pystyyn parillakympillä / kiinto.
Viimeksi tänään minulta kyseltiin, mistä löytyisi tukkivannesahaa, tai vaikka moottorisaha – sahalaitetta, joilla saisi ylisuuria tukkeja kantattua taikka pienempiä vain ”sievistettyä”. On kuulemma sellaisia täyspitkiä tukkeja, joiden latvaläpimitta on yli 65 cm -ja sahaan mahtuu kuitenkin 55 senttinen tukki. Niitä on kuulemma paljon.
Tässä lähialueella tiedän pari, ja muistutin kyllä, että minun entisellä työpaikalla on myö sahaulaite, jolla menee nykyvarusteilla n.90 senttinen ja tilaamalla saa kyllä pidempääkin vapaata terää. Jos olisin vielä ”Talossa”, niin kuka tietää, vaikka olisin lähtenyt keikalle.
