Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Aikoinaan, kun tein urakkapalkkaa vastaan mm. istutushommia, niin työn aloituksen koittaessa neuvoteltiin taksasta. Istutuskuvion laidalla katsottiin muokattua jälkeä, pomo sanoi taksan, minulla ei ollut paljoakaan sananvaltaa – kuuntelin lähinnä.
Kun kävi ilmi, että taksa on se, minkä pomo suostui myöntämään – valehteli vielä, että se on määrätty pääkonttorista maksimiksi. Alkoi laskeskelu: Tyyliin Taksa 10 snt, urakkapäiväpalkka 100 € – vähintään tuhat tainta/ päivässä olisi iskettävä.
Jos taksa olisi ollut 5 snt, olisi minimiurakka ollut 500 tainta. Käytännössä jokaisella oli oma vastuualueensa, jossa sai istuttaa niin paljon kuin pystyi / halusi, mutta jokainen vastasi omasta jäljestään loppuun asti. Avojuurisia istutttelin paraimmillaan 1500 kpl/ pv. Taimet piti kantaa säkeissä yleensä useiden satojen metrien päähän ja ne olivat isoja ja raskaita säkkejä – en jaksanut millään konstilla kantaa kahta säkkiä enempää kerrallaan. Piti hakea vielä toinen satsi, jos meinasi saada enemmän kuin tuhat päivässä.
Paakkutaimia olisi istuttanut suht helposti 2000 kpl/ päivässä, mutta niiden kantaminen oli vielä kovempi homma, koska ne olivat sellaisissa muovilaatikoissa, että niiden kantaminen ilman taimirinkkaa oli tosi hankalaa. Kuviot sellaisen taipaleen takana, että keväällä ei yleensä olisi päässyt edes traktorilla viemään taimia edes aukon reunaan.
Aivan paskahommaa nykyajan istutustyömaihin ja mönkijöihin verrattuna.
Visakallo:”Mikähän siinä mahtaa olla, ettei Venäjän kokoinen maa ole kertaakaan historiansa aika pystynyt kehittämään omaa automerkkiä, vaan kaikki siellä valmistetut autot ovat pohjautuneet aina joihinkin länsimerkkeihin?”
Sama kaava on ollut pitkälti Jaappanilaisten autonvalmistuksen kanssa. Kuten myös Kiinalaisilla. kopiointi on osattu varsin tehokkaasti, mutta usein kopiossa ei ole ollut niitä heikkouksia, mitä esikuvassaan on.
arto. Täällä suurin osa porukasta vastustaa AY-liikettä joka tasolla. Eihän sellainen porukka mihinkään yhteisrintamaan käy, jokainen vain naputtaa omassa henkilökohtaisessa perunakellarissaan.
Ainoa mahdollisuus sellaiseen olisi, kun vetäjäksi lähtisi Kokoomuksen varakkaat edustajat, jotka vakuuttaisivat, että liittymällä heidän taakseen kaikki jäsenet rikastuvat entisestään.
Annelin linkkiä ei kone suostunut avaamaan, mutta ”hilseestä” repien: Satamassa on vientihinta sahatavaralle ollu jkon aika sitten luokkaa 220 €, Siitä on sahaajalle jäänyt se normaali 3 %. Nyt on käytännössä vientihinta noussut esim 150 % , eli Kuution hinnassa on korotusta 330 €. Samaan aikaan on raaka-aineen hinta (kantohinta) kihahtanut 20 € sahatavarakuutiota kohti, hankintakustannukset ovat pysyneet ennallaan. Eli se normaali 6,6 € / kuution voitto on noussut 316,6 Euroon kuutiolta. Tulos on parantunut enemmän kuin kymmenen prosenttia, mutta suurin osa siitä peitetään, ettei tarvitse maksaa niin paljon veroja.
Anneli. Tukista ei ole viimeaikoina maksettu yhtään liikaa, päinvastoin. Realistinen hinta laadut hyvin täyttäville tukeille pitäii olla tuplaten se, mitä nyt maksetaan. A-laadun arvo olisi helposti kolminkertainen maksettuun verrattuna.
Kuitupuun tehdashinta on niin alhainen, että verrattuna sellun hintaan sen kantohintaan voisi pistää myös kertoimen, joka olisi viiden luokkaa. Oletuksena on, että korjuukustannukset pysyvät nykyisellään.
Kun kateudesta vihreinä vertailette Suomen – ja Saksan paperimiesten tuntiliksoja, niin ottakaa huomioon pari seikkaa: Saksassa taitaa paprutehtaalla olla huomattavasti enemmän työntekijöitä suhteessa tuotettuun paperitonniin. Ja ne työntekijät ovat Turkkilaisia siirtotyöläisiä. Lisäksi Saksassa ovat kaupan ruokakorit lähes puolta halvempia, samoin autot ja niiden varaosat ovat paljon halvempia kuin Suomessa. Moni ostaakin Saksalaisen auton tai tilaa varaosat Saksasta, kun ne ovat Suomessa jopa viisinkertaisella hinnalla myynnissä. ( polttoaineen jakeluasemalla oli kuuden oluen transistori sen hintainen, että Suomessa sillä rahalla sai yhden oluen)
