Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kaatokolo saa olla 1/3 :osa tyvileikosta, eli käytännössä ei koloa koskaan kannata tehdä niinkään syväksi. Lippa pitää poistaa.
Normaalisti harvennusmalleissa on käyrät, jotka merkitsevät harvennusvoimakkuuden minimiä ja maksimia. Niiden puoliväliin luonnollisesti pyritään, koska toleranssi on suuruusluokkaa useampi neliö.
Jos harvennetaan käyttäen vain runkolukua, tulee pienempi puusto harvaksi ja järeämpi puusto tiheäksi ohjearvoihin nähden.
Toki liian tiheäksi päässyt pöheikkö pitääkin tehdä hieman tiheämmäksi = mallin ylärajalle, mutta hyvin hoidettu puusto jopa alarajalle.
Oikea ammattilainen mittaa – ja mittaa relaskoopilla uskomattoman usein. Seki on kuitenkin laite, jota pitää osata käyttää.
Hamppuakin on viljelty lämpölaitoksen energian raaka-aineeksi. Oli isännän mukaan Hamppupellon reunasta lähtenyt kukintoja öiseen aikaan, mutta vain vähän.
Järvien korterannoista on myös kerätty polttoaineeksi kortteita periaatteella, että jään päältä lykätään kortteet poikki ja kasaan – ja kai niitä sitten jopa paalataan kuljetuksen takia. Merenlahtien kortteikoista myös tekisi kätevästi kuorman, kunhan vehkeet olisivat sopivat.
Meillä on työpaikan lämmitys lämpökeskuksella, joka on nyt pyörinyt Osuuskunnan toimesta yli kymmenen vuotta. Siellä on tuotettu varmasti 99 % lämmötä hakkeella. On varavoimana kevytöljykattila, palaturvetta on hieman poltettu, Ruokohelpiä hieman ja tuhottavia asiakirjoja hakkurin läpi syötettynä. Paperi aiheutti turhia hälytyksiä, kun paperisuikaleet nousivat liikaa pystyyn aiheuttaen virhekoodeja. (Olisi pitänyt paperit kastella hieman, niin ei olisi ollut ongelmia.)
Energiapajun tuottamista ja käyttämistä tutkittiin – ja kehiteltiin Kannuksen koeasemalla jo noin neljäkymmentä vuotta sitten. Kyllä siellä ihan kovat kasvulukemat saatiin palavan puun vuosituotannoksi.
Se kuitenkin ryytyi silloin, eipä se tietenkään ollut tämän kokeilun ja kehittelyn päätavoite, että koelaitos olisi itse alkanut polttaa sitä. Mutta kannuksen lämpölaitos ainakin käytti muutaman vuodenkin kuluttua metsäenergiaa, tämän päivän tilannetta en tiedä.
Tännekin on joskus kirjoitellut KO kokeilun parissa työskennellyt ”Kenttämestari”, eläkkeellä nykyisin, mutta kyllä sielläkin varmaan nykyhinnoilla olisi mielenkiintoa aiheeseen.
Koivukuitupuun tilavuusprosentti pyörii 50:n paikkeilla, hieman riippuen pituudesta ja järeydestäkin.
Esim noin kolmoseksi katkottu kuusikuitu meni usein luokkaan 62 %, noin kolmonen koivu Tyypillinen hieskoivukuitu 52 %. Mänty siinä välissä, varsinkin enskamänty, jossa mutkaa ja oksamuhkuraa.
Nuo prosentit siis mittausohjeiden mukaan.
Da :”Nykyisellä öljyn hinnalla Putin sotii vielä piiiiiitkään.”
Kun Ukrainan taistelijat pudottavat Putingilta yhden hävittäjän / pv, tasii se öljyn – ja vielpä kaasun osalta myyntitulot.
Kun vielä taistelupanssareita ja muuta kalustoa menee romuksi kymmeniä joka päivä, on miinus Putingin kirjanpidossa todella Piiiiiiiiiitkä.
Da-Harvainvalta:”Relaskooppi on vnhojen jurmujen pätemistappi kun muusta ei enää siihen ole!”
On tiedetty, että sinä et ymmärrä, etkä osaa edes Relaskooppia käyttää, mutta tuntuu uskomattomalta, että et edes tiedä, millainen instrumentti se on puhumattakaan siitä, miten sitä käytetään. Pelkäät takuulla sijoittaa siihen muutamia satasia, vaikka muut ehkä ovat kertoneet, että sillä tehdään tuhansia. (Valehtelevat peijoonit)
Tomperi: ”Metsäsuunnitelmat joihin Jätkä viittaa tehdään arviointiin perustuen, en ole koskaan kuullut että tehtäisiin mittauksiin perustuen, olen muutaman ko suunnitelmia tehneen kanssa keskustellut ko asiasta.#
-Puhut selkeästi asiasta, josta sinulla ei ole hajuakaan, älä myöskään luota henkilöihin, jotka ovat ”porukalla tehneet metsäsuunnittelua Pubissa” – olutlasin ääressä.
