Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tomperi:”RElaskoopin käyttö ei täytä mittauksen kriteereitä, vai olenko väärässä?”
_Olet!
Tomperi. Pannaan sitten paremmaksi: Lyhyehkö perävaunu, jossa tukkeja kaksi nippua = kuormatila reilu 12 metriä. Sama kärry kaapin kanssa kuormatila 12m x 2,5m x korkeus n. 3 m? Vetoauto kuormatilaa 8 metri = yht 20 metriä tekee 150 hakekuutiota, eikä se ole yläraja.
Kosteuprosentin ollessa 30, on kiinnossa vettä 300 kg, Lisäksi puuaines 400 kg = 700 kg / kiinto. Kyllä siellä Scanian ohjaamossa saa lappua pitää lähellä lattiaa ainakin vastamäkeen ajettaessa. Ei viedä pelkkiä terveisiä.
Hakerekat ovat paljon suurempia kuin 50 kuutiota. Aluksi kannattaa laskea rekan tilavuudeksi väh. 100 kuutiota. Yhdestä kiinnosta tulee n. 2,5 kuutiota haketta. Jos tiedät puulajin ja sen ominaispainon 30 %:n kosteudessa, on siitä helppo laskea, paljonko hakekuutio painaa. Eivät ne hakerekat pelkkää ilmaa kuskaa muulloin kuin ”tyhjänä”
Tomperi:”Kuitenkin puolet kuljettavista lasteista on energiapuussa yli puolet ilmaa ”
Oletko tosissasi? Sinun laskelmiesi mukaan siis hakerekassa, jonka kokonaismassa on muutaman tonnin yli MAX -painon, on ”Yli puolet ilmaa”? Mistä olet keksinyt niin painavaa ilmaa? Samoin, kun esim havupuun neulaset ovat kuivuneet ruskeiksi, se on jo polttokuivaa, eli puolet kasvutuoreudesta on lähtenyt.
Paskanjauhaminen ei täälläkään kannata.
Niin kauvan kuin meillä oli MTI-koulutus, teki jokainen vuosikerta ainakin yhden tilan suunnitelma, pienempien kohdalla useampikin tila – ja halvalla.
Kaikki kuviot mitattiin maastossa käyttäen ohjeen mukaisia mittausmenetelmiä. Metsänmittauksen opettaja – metsönhoitaja valvoi työtä ja tarkisti jokaisen koealan.
Takuulla oli huolellisempaa työtä kuin koskaan MHY:n tai Metsäkeskuksen tekemänä.
Käytössä oli toki kaikki laserkeilauksen ja stereokuvauksen tulokset.
Epäilen, että nyt lähin vastaava paikka on Tampere / Kurun toimipaikka?
Kylkimiinoja ei meillä ollut esitteillä lainkaan silloin, kun palvelin Niinisalossa. Ontelokranaatit kyllä olivat sekä tykellä ammuttavat, että singolla singottavat ja luulen, että kylkimiinojen teho perustuu ihan samaan reaktioon.
Kätimme myös lapin talvileirillä ”routapanoksia” tykkien ampumapoteroiden pehmittämiseen ja ne toimivat samalla tekniikalla. Oli jännää. kuinka routaisessa maassa myös kivet muuttuivat lapiolla lapioitavaksi soraksi tuollaisen ontelopanoksen jäljiltä.
Kun ontelokranaatti osuu panssarin pintaan, se polttaa silmänräpäyksessä reiän, josta liekki vielä polttaa / sytyttää kaiken palamaan vaunu sisällä, myös räjähteet syttyvät.
Etelä-Pohjanmaa on ollut takuuvarma viljelyalue. Maat ovat sen verran ”kevyitä”, että esim puintiaikaan – kun sade loppuu, lähtee puimurit pelloilla liikkeelle, koska maa kestää kyllä, kunhan kone selviää kosteasta tähkäpäästä
Hehtaarisatokin on joka vuosi lähes sama. ”Vakkasuomessa” huippusato on jopa 30 % isompi, mutta niitä vuosia on vain silloin tällöin, muina vuosina sato jää alle etelä-pohjanmaan painojen.
Satakunnan viljelijät päivittelivät pohjnmaan peltojen hehtaarihintoja, kun olivat jopa tuplaten heidän savimaan peltohehtaarien hintoja. Selitys oli juuri tuo tasainen vuositulo.
