Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Minulle soitteli energianmyyntiyhtiön ”Trolli” kehuen niin perusteellisesti, kuinka edullisiakin aikoja pörssisähkön käyttäjille aina silloin/tällöin tulee.
Paljastui siinä sitten, paljonko tämä vältysfirma perii tästä myynnistään. Oli 4,5 senttiä/ Kwh. Sanoin , että varsin kohtuullinen hinta, jos sähkön saa ilmaiseksi ja lopetin keskustelun.
On tullut tehtyä ajourien suunnittelua ja liputusta Kohtalaisen paljon.
Kun tehtiin 20 – 30 tuhatta kiinnon leimikoita pystymittauksella, tuli siihen hiukan/ pikkuisen myös ajouraverkoston suunnittelua ja : Tarkkaa liputusta, koska jokainen poistettava puu mitattiin ja kirjattiin. Henkilökohtaisesti vedin yleensä ajouria liputtamalla molemmat reunat ja mittaamalla uralle jäävät puut.
Silloin ”Ajoin” koneelle jokaisen metrin uraa pitkin. Jokainen kivi kuoppa ja kallistuma tuli vastaan kuin olisin koneessa istunut. Neljän metrin ajouria pidettiin silloin normina ja mitta oli mukana aina silloin tällöin tarkistusta varten. Hakkuukone oli kyykkymoto, mutta ajourien kurvit ja risteykset kyllä venäytettiin joskus kuuteenkin metriin.
Avuksi tuohon työhön totesin olevan omakohtainen metsätraktorin ajokokemus. Maataloustraktori kookkaan peräkärryn ja kiinteän vetoaisan kanssa kylläkin oikoo paljon enemmän kuin linkku.
Ei ajourien kanssa ollut koskaan ongelmia, kunhan ne olivat mahdollisimman suorareunaisia ja pitäydyttiin leveyden kanssa tiukasti kaavoissa.
JOS uran reunan läheltä jotuu ottamaan ”jätettävän parhaan puun”, on silloin uran ulkopuolelle jätettävä sen kohdan toiseksi paras puu! Kukaan muu ei tule koskaan tietämään tuota, kuin vain sen tekijä, mutta kaikki kehuvat lopputulosta.
Ajokertojen määrään voi vaikuttaa muullakin kuin karikoita jatkamalla. Ajourasuunnittelu pitäisi ilmeisesti sysätä ammattilaisten asemasta ammattitaitoisten suunnittelijoiden tehtäväksi. Jos koulutus on mennyt perille, he osannevat tehdä ajouraverkoston, jossa kuormatraktorit ajavat keruu-uran läpi vain kork. kaksi kertaa kuorma päällä.
On totta, että pienillä koneilla ei saa isoja runkoja kuroteltua kaukaa ilma, että on vaaraa koneen särkymisestä tai kaatumisesta, mutta sanotaanko, keskikokoinen moto kyllä pystyy hoitelemaan harvennushakkuussa kolmen tukin puut 6 – 7 metrin puomipituudella, eli edelleenkin se haamu-uratekniikka olisi käyttökelponen ja siihen tottuneella kuskilla tehokkaampi, nopeampi ja paremman korjuujäljen antava kuin uralta ronkkiminen.
Sitä en tajua, miksi kuvitellaan, että pienemmällä hakkuukoneella ei pysryisi tekemään ajouria, joita pitkin isompi ajokona hahtuu kulkemaan? Pystyyhän kyykkymotollakin tekemään justiinsa niin leveän väylän kuin tarvitaan.
Minun luulojeni mukaan puhuttaessa jalkaväkimiinoista on tarkoitettu ns ”polkumiinoja”, jotka eivät tapa, vievä vain jalan korkeintaan polveen asti.
Esim ”hyppymiina” on paljon tehokkaampi, se voi tappaa useammankin hyökkääjän, riippuen vähän varustuksesta, kuitenkin siitä pöllähtää muutakin kuin paineaalto.
Voisipahan polkumiinan ristiä vaikka ”polkupanokseksi”, jos se tuntuisi inhimillisemmältä.
Tolopainen:”-Taitaa ravintosuositukset mennä uusiksi. Kansan pitää alkaa sopeutua kaalisopalle ja vannikkaan. Elintasonlasku voi olla niin nopea, että sitä ei voi tietokoneilla ennustaa. Kuten aikoinaan SMP:n vaalivoitto.”
-”Voe tokkiisa, kualikiäryleitä”! Kaali on erinomainen elintarvike monissa eri muodoissa, myöskään tuoreena ei pidä unohtaa sen edullisuutta ja voimaa esim salaateissa.
Ryssänlimppu myös on leipänä parempaa kuin moni Suomessa sahanjauhoista tehty mauton ”paska”. Nykyään on kaupasta saatavana minun makuuni kahta erilaista leipää: Oululaisen rukiiset jälkiuunipalat ja paikallisen leipomon tekemä ”Maakunnan parhaat”-palkittu ruisleipä, joka on tehty juureen hapattamalla ja tuodaan kauppaan aamulla lämpöisenä. Siinä on vain yksi vika: Se on liian hyvää. Ei tarvitse leivän päälle muuta kuin levitteen ja ylähuulen – Tulee syötyä kevyesti koko leipä samana päivänä, iltapäivällä alkaa sitten pierettämään.
Molemmat on tehty täysjyvärukiista ja lisäaineena suola.
mehtäukko:”Ei ammattimaista urakointia ole tehty aikoihin 6-pyöräisillä…”
-Niin SINÄ et ole tehnyt. Oletko tehnyt muutakaan?
Ainakin Logset 5 HP GT Harvesteri on kuusipyöräinen.
Samoin Pro Silva S5 ja S6 ovat kuusipyöräisiä, joihin voidaan asentaa myös eteen telat. Valmistajan mukaan niillä voi ajaa myös siirtoajo maantiellä.
En katsellut enempää, kun luulisin tuonkin jo osoittavan höpöpuheen höpöpuheeksi
Puuki:”Jos kuuset lähtee takamatkalta alikasvoksena ,niin saapihan niitä joskus kasvattaa vaikka satoja vuosia ennen kuin ovat isoja puita. Kuusen taimi voi olla esim. 50 v. vanha ja vasta metrin mittainen , jos on oikein huonossa paikassa kasvanut.”
Silloin, kun minä olin vielä ”uusi”, riitti mielenkiintoa leikata noita alikasvoskuusia hyvällä puukolla aivan tyvestä oikein vinoon poikki. Sitten kanniskelin niitä kotiin ja laskin suurennuslasin kanssa vuosilustoja. pahimmillaan oli jotenkin puun pituus puolen metrin luokkaa, tyvestä paksuus noin 2 -3 cm ja vuosirenkaita jopa 60 kpl.
Kun minulle uskoteltiin, että puiden paras kasvunopeus esiintyy n. 25 -60 vuosien aikana, niin voisi sanoa, että noiden tattaroiden paras kasvuaika alkoi olla jo eletty. Tottakai ne innostuu kasvamaan, jos ne vapautetaan saamaan valoa ja ravinteita, mutta se pyrähdys jää lyhyeksi ja kuitenkin vaatimattomaksi, siitä ei innostu muut kuin Da -Harvainvalta.
Jean S:” ajattelen, että on eettisesti jokseenkin ok hakata sieltä 04-kehitysluokasta pois se euromäärä, jonka tilan arvo vuosittain nousee.”
Pääsääntöisesti se on tietty noin. Markkinatilanteen mukaan voi hieman joustaa. Aikaisemmin oli nyrkkisääntönä, että kun metsä tulee nelos kehitysluokkaan on tullut aika lyödä aukoksi se.
Nelosessa on niin paljon puuta (hoidetussa metsässä,) – että tuo mainittu arvokasvu jää prosentuaalisesti aikalailla pienemmäksi.
Jos puuta on 500 kiintoa/ha, ei se kasva enää 8% (40 kiintoa/v.
