Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Autokatos on sellainen missä auton yläpuolella on katto.
En ole ikinä kokenut Huskun olevan erityisen huono käynnistyjä. Tosin olen yleensä illalla sammuttanut sahan kaasu pohjassa ja ryypyllä, jättänyt ryypyn päälle. Seuraavalla kerralla on usein lähtenyt, kun esim talvella olen kokeillut, onko käynnistin jäässä: Narua ulos kaksikymmentä senttiä – ja se käy jo!.
Pidän paaljon tärkeämpänä sitä, että kun saha on käynnissä, se ei sammu itsekseen, ellei bensa lopu.
Te ääliöt ette ymmärtäneet, että kyseessä on nainen, jonka kokemus Transitilla edes asfaltilla on nolla. Mutta Anneli ei päässyt edes nelivetoisella moisesta tilanteesta!
oksapuu. Possunokka on itselläsi. Ette ole näköjään ajaneet autolla vaativissa olosuhteissa pätkääkään. KUN AUTOSSA ON TEHOA MOOTTORISSA, KUN SIINÄ ON TÄYSI KUORMA PÄÄLLÄ, UUDET HAKKAPELIITAT ALLA JA VARMUUS TIEN OLEMASSAOLOSTA JA AJOKELPOISUUDESTA, SE MENEE PEHMEÄSSÄ 30:n SENTIN PAKKASLUMESSA, KUN PIDETÄÄN ”LAPPU LATTIASSA” AIVAN VARMASTI SELLAISEEN PAIKKAAN, ETTÄ TEILLÄ HIEROJILLA TEKEE TIUKKAA KÄVELLEN PÄÄSTÄ SITÄ KILOMETRIN MATKAA PÄIVÄN AIKANA.
Sitä sanotaan, että kun ei ole koskaan mitään tehnyt, ei osaa tehdä yhtään mitään.
Metsureissa on kaksi koulukuntaa: On Stihl-metsurit ja on huippuammattilaiset, jotka sahaavat Huskulla. JOKAINEN huippumetsuri on kerran elämässään ostanut Tilhin ns ammattisahan, mutta se on jäänyt siihen yhteen kertaan. Sen jälkeen he ovat ”palanneet kerhoon”. Hieman kauppiaasta riippuen ovat sahanneet Jonssilla tai Huskulla, niiden ammattimallit ovat samoja vehkeitä.
On totta, että viimeaikoina Tilhillä alkavat koneet muistuttaa moottorisahaa, jopa hieman raivuria, mutta väitän, että talviolosuhteissa jos vertaillaan, niin Ruotsalaiset sahat ovat suorastaan tunnottomia lumelle ja jäälle. (No jotain tolkkua kuitenkin käsittelyyn)
Vakavasti suosittelen myös Echon ammattiversioita. Ne on hyviä! (Raivuria en tunne)
Jos EU päättää pakotteista, niin eipä meillä ole paljoakaan vaihtoehtoja. Venäjälle olisi lyötävä luu kurkkuun tuon maailmanvalloitusintonsa kanssa. Nato ei Ukrainaan mene, mutta sinne voisi mennä Jenkit, Britit, Ranskikset, Ruotsalaiset ja jopa Suomalaiset.
Putinki pitää ajaa pois valtaamiltaan alueilta. Sekin voisi onnistua, jos olisi tarpeeksi voimaa takana. Voi olla, että muutama Venäjän sotalaiva pitää upottaa, ja heidän tietoliikennesatelliittinsa poksauttaa pois, mutta ihme on, jos länsimaiden tekniikka ei ole vielä jonkin verran venäläistä etevämpää. Pirunmoinen munaus oli antaa Putingin rosvota Krim ja vielä isompi moka antaa sen pitää se.
Niin. Onhan niitä kuskeja ja on ”kuskeja”. Käväisimme emännän kanssa kauppareissulla ja autokatoksen edessä oli lunta myös parikymmentä senttiä. Katoksesta tullaan pois peruuttamalla!
Autossa kitkarenkaat, ihan vakiokokoiset, auto etuvetoinen Focus 1,6 bensiini ja emäntä puikoissa. Niin me kävimme reissun, tiet oli toki jotenkin aurattu, mutta kun tulimme takaisin, katsoin pihassa olevia raiteita ja niiden välissä pyyhkäistyä lumen korkeutta: Lumen korkeus oli laskenut sen verran, että mittaamalla olisi todettu, että maavaraa oli ollut n. 10 cm.
Meillä oli työpaikassa eräs Metsänhoitaja, joka vähintään kerran talvessa jäi metsäautotiellä nalkkiin. Kävin häntä sieltä lumiselta tieltä vetämässä esim autolla, jossa oli jo kesärenkaat. Hän kyllä voimakkaasti kritisoi minua, mutta tukki turpansa, kun vedin hänet siitä lumikon läpi sulalle jäljelle.
rakentaja. Käytännössä kiihdytyksen vapinaa voi vähentää omalla kaasuliipasimen käytöllä. Itse kiihdytän aina tyhjäkäynniltä mallinn: Vou.vou… ja sen jälkeen käytännössä kierrokset eivät yleensä laske vapina-alueelle. Kun terä jo pyörii riittävän lujaa, on siihen ihan kivutonta pusertaa ne 5000 kierrosta lisää ja kaupantekijäksi kiihdytys tapahtuu suunnilleen silmänräpäyksessä.
SE – tekee raivurista raivurin, jolla on ilo sahata. Itse en henkilökohtaisesti ole raivurinkäytössä mikään mestari, mutta tiedän, miten sen kanssa pitäisi liikkua. Minulla on ollut useampi sata opetuslasta harjoittelemassa taimikonharvennusta, ja siitä porukasta on eroittunut vain jokunen, joilta homma on tapahtunut niin hyvin, että olisi käynyt koko kupletin mannekiiniksi.
Ehkä niistä (yhden käden sormiin mahtuvista) – kavereista on tullut kotiseudullaan paikallisia ”artoja”. Mutta takaan, että samoilla hehtaaritaksoilla, joilla muut pärjää, sellainen suhari vaurastuu.
Mestarit eroittuvat massasta, alalla kuin alalla. Mestarit myös pitävät teränsä huippu -”TIK1SSÄ”.
Huomattava osa metsänomistajista ahnehtii vain tukiaisia, mieluusti niin, että taimikonhoidon tuesta jää vähintään puolet isännän taskuun, kun hän on saanut ammattimetsurin tekemään kaiken työn. Mo hyväksyisi vaikka kuinka huonon Näennäisperkauksen – ja harvennuksen, kunhan vaan tarkastuksessa menisi läpi ja tuet rapsahtaisivat tilille.
