Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Aikoinaan tein harjoitustyönä MT Männikköön koealan. Männyt olivat kylvettyä alkuperää, mutta valiosiemenellä. koko ahan liian tiheänä kasvanutta, mutta kylvötupsut oli säälliseen aikaan perattu. Ensiharvennus tehty, kasvu hyvää.
Tulokseksi sain sillä mittauksella 15 kiintoa /ha. Porista tuli MH tarkastamaan mittauksen ja hän ällistyi sitä, että ”Kun männikkö toipuu ytimennäivertäjistään”, tulee kasvuksi n. 25 kiintoa /ha.
Paikan koealalle olin valkannut juurikin niiden ytimennävertäjien takia. Kyllä koviin kasvulukuihin pääsee, kun pohja on sopiva, mutta ei liian hyvä esim Männylle – ja alkuperä on hyvä. Alikasvoskuusissa ym alkuperä ei voi olla sen parempi kuin valtapuustolla on.
Nostokoukku. Ne koirat olivat pääsääntöisesti siellä aitauksessaan taikka myös juoksulangoissaan ”töissä”. Jos ne olisivat päässeet siitä roolista ulos, ne olisivat pysäyttäneet. Ne eivät käy kimppuun ja revi, jos ihminen pysähtyy. Jos lähtee karkuun, ne ottaa kiinni, jos yrittää lyödä, ne repii käden irti.
Joskus niitä oli päässyt livohkaan – ja ne käyttäytyivät aivan normaalisti, ei mitän ongelmia, mutta eihän niihin pidä koskea.
Todella vihainen iso koira on Kytketty ja sillä on kuljetettaessa esim kuonokoppa. (Ainakin sen pitäisi olla!)
Niisisalossa oli varikkoalueella vartiokoiria, jotka olivat jo pennusta lähtien olleet pitovaikeuksien vaivaamia. Koiramiehet tulivat niiden kanssa päävartion toimistoon sisälle, koska he menivät rakennuksen läpi aidatulle alueelle. Kaikilla koirilla oli valjaat ja kuonokoppa ja meillä oli ehdoton kielto koskea niihin ja edes puhua niille.
Koirat olivat täysin rauhallisia siinä tilassa, mutta ollessaan irrallaan aidatuissa lohkoissaan, ne olivat tosissaan omassa ”työssään”. kiertävät vartijat eivät oikein uskaltaneet kulkea kahden metrin päästä panssariverkkoaidasta, kun koirat rynnivät aitaa vasten.
Taas kun vuoro päättyi, koiramiehet tulivat hakemaan koirat, jotka olivat aivan säyseitä ja nöyriä, mutta kuonokopat päässään.
Silloin siellä oli sotakoirille palveluskoira-koulu, ilmeisesti niitä lähetettiin myös YK:n palvelukseen Rauhanturvaaja-sotilaiden mukana.
Kalle. Tilastoa voi lukea niin monella eri tavalla. Onko koiria ja susia Suomessa yhtä monta?
Jos halutaan tehdä määrätynlaisia tilastoja, niin voidaan kirjata lähinnä oman mielikuvan mukaan tekoja . Kun olin hyvin nuori – alkaen alle kymmenvuotias – oli meillä oikein upea Saksanpaimenkoira. Se oli minun paras kaveri ja esim painin sen kanssa lähes jatkuvasti, samoin ”otin sitä kiinni pihassa”. Se haukkui ja rähisi minulle, otti hampain kiinni jatkuvasti kasivarsiin heiluttaen samalla innoissaan häntäänsä. Minun käsivarten ja jalkani olivat täynnä pieniä mustelmia, jotka jäivät hampaista, niitä oli varmaan vuosien saatossa satoja – tai tuhansia. Kertaakaan niistä ei tullut veritippaa, mutta joku kehveli olisi varmaan tehnyt poliisille ilmoituksen koirasta, joka puree ihmisiä. Se koira ei todella purrut minua kertaakaan!
Pystymittapalstojen aikaan ainakin MH:lla oli isoilla savotoilla taukotuvan pöydällä ketjulomakkeet, joilla oli koko leimikon palstojen kaikki tiedot.
Niiltä lomakkeilta pomon kanssa sai valkata palstan, joka vaikutti sopivalta. Meillä oli mittaryhmä mitoittanut palstat niin, että ne olivat arviolta kokoa 2 viikkoa / yksi metsuri.
Kun metsureita oli 5 – 10 , niin siihen joukkoon mahtui enemmän ja vähemmän tehokkaita sahaajia. Luvalla sanoen oli hieman vanhempaa – hypistelijän oloista ukkoa, joille esim avohakkuulla sadan kiinnon palstassa oli tekemistä kahdelle viikolle ja sitten niinsanoakseni huippua edustava, jolla 600 kiinnon palsta ei riittänyt kymmentä työpäivää.
Joka tulosteessa oli myös taksat – Olihan kyseessä puhdas urakkapalsta. Elikkäs: -Jos kovasti kiinnosti kaverien ansiot, niin ei muuta kuin katsomaan, mitä oli viivan alla ja sitten seuraamaan silmä kovana, montako päivää kaveri siinä ahersi.
Luottamusmiehenä jouduin joskus käymään taksoituksia läpi, mutta kyse oli vain pienistä erimielisyyksistä, olihan kuitenkin huomattavan usein työvaikeustekijät silmävaraiseen arvioon perustuvia.
