Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Korjaisin Pavekan pähkäilyä siinä, että Jos tekee sahatyötä (hakkuuta) oikein urakalla, niin Husku ilman muuta. Jos tekee tuntihommina, niin Tilhi, kun sen työn tuottavuuden ei ole niin väliä. Tilhi kestää, mutta vain siksi, että siitä ei saa ”Isä tappajakaan” kaikkia irt. Huskulla saa sen urakkalisän. Ja tämä on tosi, ei koske MS 200:sta, joka edelleenkin on se kovin vehje pikkusahoista.
Tuo vertailu koskee siis vain ja ainoastaan parhaita huippumalleja, ei mitään isäntälinjan säästöversioita.
On selvä, että pienen puuntaimen kasvu /ha ei ole kovin ”miehekästä, vaikka prosentuaalinen kasvu on lähellä 100 %/v. Mutta kun puusto on kehittynyt jo taimikkovaiheen yli, voi vuosikasvu olla todella hurjaa.
Jos vaikka mitataan 25 vuotias kuusikko, niin siinä voi olla esim.250 kiintoa puuta, mutta vuosikasvu on varmasti kuin Jeessin unelmissa Haavikossa, eli 22 kiintoa/ v. paraimmilla pohjilla reilusti ylikin.
Lehtomaisilla pohjilla Siperianlehtikuusen kasvu on aivan mieletön. Harvennusten väli ei saisi mennä yli 10 vuoden, muuten tulee taantumaa. Meiltä on lehtikuusi mennyt kakistelematta teolisuuden käyttöön – sellutehtaan kautta, kunhan määrät ovat tarpeeksi isoja. Sahatavarana hurjaa vauhtia kasvanut pihkapuu ei pääse lujuuslajittelussa läpi mihinkään kohteeseen, mutta siitä tulee todella kaunista ja värikästä pintaa paikkoihin, jossa ei lujuutta ja kovuutta tarvita.
Jos ojitusalueella puut kärsivät kuivuudesta useampana vuotena, on kyllä ojat kaivettu jostain muusta syytä kuin vesitalouden takia.
On luonnollista, että kun on mätästys tehty vanhan teorian mukaisesti, eli korkeita tötteröitä, niin siinä mätäs voi kuivua ennenkuin taimi on ehtinyt kunnolla juurtua, mutta normaalisti taimi työntää juurta veden perässä melko tehokkaasti, eli ”jäitä hattuun”. Puut kasvavat melko kuivissakin olosuhteissa ihan mukavasti, kunhan ravinnetasapaino on kunnossa.
Turvemailla kai useammin liika märkyys haittaa, kuin kuivuus. Kun ennemmin ojitettiin avosoitakin, joilla kävellessä ei tavalliset kontion varret riittäneet kaikin ajoin, niin viisi vuotta ojituksesta oli puuntaimia ihan turkkina koko alue täynnä. Ojitus auttoi siemeniä itämään ja kuivahtaneeseen turpeeseen oli helppo upottaa juurensa. ”Suo on aina tiine”!
mehtäukko siis lajittelee ihmiset eri ammattiryhmiin, joille kuuluu maksaa eritasoista palkkaa, vaikka työ on yhtä vaativaa ja rasittavaa kuin muillakin?
Se on mehtäukon solidaarisuutta! Jätkän mielestä kaikista oikeista töistä pitää maksaa sellaista palkkaa, että sillä tulee toimeen. Työtä, josta ei saa oikeaa palkkaa, ei pidä tehdä, eikä teettää. Yrittäjä voi sitten tehdä sen itse, jos katsoo välttämättömäksi.
Kun tiedetään, että työeläke on korkeintaan 60% palkasta, niin heille eläminen pelkän eläkkeen varassa on mahdotonta. Yhteiskunnan tukien varassa olevien työtekijöiden tuet voidaan katsoa menevän heidän työantajiensa taskuun.
Siis Luokka-yhteiskunta on mehtäukon haavemaailmaa!
Tiettävästi edelleenkin vasta keskustellaan nopeusrajoituksista. Nykyään on 130 km/h – suositus, mutta sitä vauhtia körötteleville en suosittele vasemman kaistan käyttöä, jos taustapeilien tarkkailu jatkuvasti ei kuulu ohjelmistoon.
Tilanne kaksi vuotta sitten oli kuitenkin vasta keskusteluasteella.
mehtäukko:”-Kuinka tällainen voi olla kenenkään puolusteltavissa: siivooja paperitehtaassa saa tuplapalkkaa siivoojaan muualla?!”
Tuossa tiivistyy koko kateuden sisältö ja henki. Ajatus suomennettuna: Kun siivoojat jossain saavat palkkaa vain 1200 €/kk ja Soskusta loput, niin kaikkien siivoojien palkat pitää polkea yhtä alas. Mieluummin vielä niin, että eläkemaksut ja muut ns pakolliset kulut jätetään maksamatta.
Miksi paperitehtaan siivooja ei saisi saada sellaista palkkaa, että pärjää lähestulkoon palkallaan lapsensa kanssa, mehtäukolta vuokratussa asunnossa? Samaan palkkatasoon pitäisi päästä kaikkien siivoojien!
Kalle Kehveli. Jos ihan tosissasi sellaista haluaisit, niin meille se tuli silloin kun tuli – Saarijärven metsäoppilaitoksesta.
Myös siellä on pyörösahausopetusta – ainakin ollut. Tosin sielläkin on tilanteet vaihtuneet ja niitä asioita pyörittäneet henkilöt ovat varmaan eläkkeellä ja osa kuollut.
Mutta kysyvä löytää…
Ammattiliitot eivät ole suhteessa hallitukseen, ne ovat suhteessa työantajiin.
Kun on itketty ja kadehdittu Suomalaisen tuottavaa työtä tekevän ammattilaisen palkkaa, niin otetaanko verrokiksi ulkomaiden käytänteet. Virossa ja muissakin Baltian maissa Paperi-Köpitkään eivät tienaa takuulla kuin 30 % Suomen Köpien palkoista. sama kurssi on varmasti metsäalan duunareiden palkoissa, jos verrataan.
Kuitupuun hinta on kuitenkin kolminkertainen Suomen hintoihin verrattuna. Maksetaanko siellä sitten kantohintaa, jota täällä ei saa edes tukista?
Kun Viroon on viety Venäjältä kuitupuutakin ankarasti, niin eikö Suomalaistenkin kannattaisi pistää sellutehtaat toppiin ja kärrätä / uittaa puunsa Viroon? Vai maksaako puutavaran ahtaminen laivoihin ja tukkilauttoihin niin paljon, että hinta hupenee työpalkkoihin?
Käpykaartiin liittyivät Pohjanmaallakin vain talojen pojat. Rengit ja mäkitupalaiset olivat rintamalla taitojensa perusteella hevosmiehinä ja töpinässä. Tekivät toki arvokasta sotatyötä hekin.
Paperista on julistettu olevan rajua ylituotantoa, joten niitä koneita on pysäytettävä ja kernaasti muokattava kartongin tekoon pystyviä laitoksia.
Tappiolla ei kannata kovin pitkään yritystä pyörittää, vaikka olisi patjan kulmaan vähän rahaa kertynytkin.
Maataloustuotanto on ollut vuosikymmeniä tappiollista, mutta sitä ei ole yrittäjien taskusta rahoitettu, vaan paperi-Köpitkin ovat sitä voimakkaasti tukeneet kovilla veroprosenteillaan.
