Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pavekka;”Koen kyllä nuo pullotunkit hankaliksi työkaluiksi puunkaadossa. Onhan ne kivampi kantaa paikalle ja voima ei lopu. Mutta aika kovertaminen runkoon ja vaatii taitoa ettei luiskahda pois uppoa tms. ja lisäksi liikerata on lyhyt. Miten korjaat jos menee pieleen? ”
Tuosta selviää, että Pavekka ei ole sahan kanssa tehnyt mitään. Eikä ole myöskään isoa puuta kaatanut – tuskin nähnytkään.
Vai on pullotunkin liikerata lyhyt? Helposti löytyy yli kymmenen senttiä, mutta kolmekin senttiä on jo paljon.
Vasakallon toiminta-alueella on kyllä asiat hoidettu mallikkaasti.
Täällä ei koivutukkipalsta aiheuttanut ostohenkilöissä minkäänlaista liikehdintää. Kuidun pystyhintatarjous jäi naurettavaksi, eikä energiapuuleimikko kiinnostanut pätkääkään, koska ovat perustaneet Osuuskunnan, joka on vallannut energiapuumarkkinat täysin, vain VAPO isännöi avohakkuualueilla.
Metsuri
mopokuski:”Toivottavasti työnantajat tekevät viikon työsulun vastatoimena. Se että ay liike vastustaa laillista lainsäädäntövaltaa on toiselta nimeltään kapina. Silloin pitäisi ay liikkeen johtoporras pistää vastuuseen.
– Kömpii mieleen, että millaisessa tapaturmassa – vai vääränlaisessa kotikasvatuksessa tuollaisia ajatuksia on saatu kehittymään? Onko kyse sittenkin vain aivotoiminnan vajavaisuudesta, jota ei ole napattu kiinni – ja hoitolaitokseen?
Vakava tapaus kuitenkin, toivottavasti ei ole ympäristölleen vaarallinen.
Viiden sentin pitopuu, kunhan puu on tervettä, on kyllä ihan maksimi, mitä kannattaa käyttää. Mutta kanto sen verran korkea, että pitopuu tulee jo suorasyiseen runkopuuhun, eli ei juurenniskoihin.
Venevinssi lankunpätkään pulteilla kiinni ja systeemi kuormaliinalla puuhun tai kantoon ankkuriin. Vaijeria niin paljon, että ei joudu kaatuvan puun alle veivaamaan.
Kaatosakset saa helposti kuuteen – seitsemään metriin, siellä jo vetovoima tuntuu.
Jos saha on sellaisessa tällissä, että ottaa kuormittamattomana tehtaan ilmoittamat maksimikierrokset, on järjen vastaista pitää kaasua koko ajan pohjassa. Kone ulvoo silloin ylikierroksilla, mikä ei ole pitkän päälle hyväksi.
Kuitukokoinen kuusi olisi karsittava pyyhkäisemällä niin, että sahaasiirretään klomella pyyhkäisyllä eteenpäin. Nuo selkeästi harrastelijat hankaavat viisi pyyhkäisyä, eli siinä on vauhtia kovasti, mutta tulosta vähän. Vai mitä sanotte, kun on : Oma puoli työnnetty, rungon takapuoli vedetty – työnnetty, alapuoli työnnetty taaksepäin ja takapuoli vielä kerran työnnetty?
Oikea ja rauhallinen tyyli olisi omapuoli työntäen, siirtyen ja työntäen, rungosta seuraavaksi joko takapuoli, tai alapuoli – riippuen kuinka alapuolen oksa panttaavat ketjua. Näin tulee kolmella pyyhkäisyllä 150 – 180 cm moottorisahakarsittua.
Olisi tärkeää saada runko karsittua kertakävelyllä – ja kasaan myös. Vanha totuus on, että jalanjäljistä ei makseta mitään.
Varsinaisissa pihapuissa voi olla pahojakin. Ne kun ovat usein toispuoleisia ja oksisto on 80 %:sesti väärällä puolella.
Kolme kertaa on tullut sellainen vastaan, että 2x Stalpen ei ole pystynyt työntämään puuta oikeaan suuntaan. Kunnon kaatokiilat (vähintään kaksi) – ja moska tai raskas kirves lyöntiin, niin on lähtenyt. Avaintekijät ison puun kaadossa on hyvä kaatokolo ja ehjä / sopiva pitopuu. Myös kanto kannattaa tehdä normaalia korkeampi.
Tosihyvä kaatotunkki on pullotunkki, jolle voi sahata kantoon kolon, josta se sitten työntää puuta oikeaan suuntaan. (Toimii kuten vänkäri) Jo kahdeksan tonnin tunkki tekee ihmeitä, eikä maksa paljon.
Ammattilaiset käyttävät usein lompakkotaljaa, kun sen saa jonnekin kuuden metrin korkeuteen ja kinnaa vaijerin kireälle, on aika turvallinen olo.
Silti ei pidä sahailla tyvellä miten sattuu.
