Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessin satukirjassa Harvainvallassa Kuuset ja jopa männytkin kasvavat pituutta 1 – 1,5 m – ja paksuutta n 3 cm joka vuosi. Hypridihaapa kasvaa kahdessakymmenenssä vuodessa 200 M3 ja se on Jeessistä ihan valtavaa kasvua.
Kurki. RoundUp on valmiste, joka puree vain määrätynlaisiin kasveihin. Se ei vaikuta maaperän / juuriston kautta, vaan ainoastaa letien kautta. Maahan roiskutettu Glyfo hajoaa.
Kyllä vesakkomyrkyt ja rikkaruohomyrkyt olivat ennen myrkyllisempiä ja vaarallisempia kuin nykyiset ”ympäristönsuojeluaineet”. Siinä asiassa Jeessiressukat ovat myöhäisheränneitä. Olisi pitänyt nousta Barrikaadeille kymmeniä vuosia sitten…
Käytännössä on lehtivihreä se taikasana, jonka varassa puutkin elävät ja kasvavat. Mitä tummemman vihreää kasvin lehdissä /neulasissa on, sitä enemmän siinä tapahtuu yhteyttämistä, johon kasvu perustuu.
Kun hakkuutähteet ovat ruskistuneet ja oksista kuoret alkavat irrota, on aikalailla sama, vaikka ne viedään pois. Klorofylli on niistä jo hävinnyt ja mennyt kiertoon.
Periaatteessa kaikki vihreä kasvillisuus on täynnä Klorofylliä, jonka koostumus on hyvin lähellä esim ihmisen verta. Väriero johtuu siitä, että toisessa on matallia , jota kutsutaan raudaksi, toisessa jotain sen tyyppistä kuin Magnesiumia.
Kysymys: Kummassa on rautaa? Vihreässä vai punaisessa?
Jokamiehenoikeudet ovat niin kaukaa peräisin, että ne voidaan nimittää ”Vanhaksi nautintaoikeudeksi”, eli Vanha nautinta. Liikkuminen toisten mailla pihapiirin ulkopuolella on edelleenkin täysin sallittua, kunhan se ei muodosta haittaa.
Kaupallinen marjanpoiminta pitäisi kyllä saattaa maanomistajan luvan varaiseksi. Kyllä se varmasti järjestyisi.
Mielellään ei liikaa rajoitettaisi, mutta ei myöskään haittaa tehtäisi, että sopu säilyisi.
Minulta ovat kysyneet hillasoita ja muitakin marjapaikkoja. Olen kyllä näyttänyt suunnan, minne kannattaa mennä kokeilemaan.
Kerran tuli porukka ( 5 – 6 henkeä)- mato-ongelle minun mökkirantaan ja laiturille, silloin käskin heidät pois – Lähtivät.
Harvennuksen jälkeen puusto ”valtaa” juuristollaan kaadettujen puiden mandaatin. Puusto myös vahvistaa juuriaan ja tuo vaihe erottuu joskus tyven selkeänä vahvistumisena. Myös neulasten tilanne (havupuissa) muuttuu ja kun muistamme, että puussa on käytännössä kolmen vuosikerran neulaset, niin kolme vuotta kestää naulaskerran uusiutuminen.
Näillä perusteilla minä olen saanut sellaista valistusta, että kahden – kolmen kasvukauden kuluttua olisi otollinen hetki lannoittaa.
On todella hyvä, että tuollaiset yritykset kuin esim Pölkky on – menestyvät. Ne ovat kolmelle isolle kuin piikki lihassa lisäämällä kilpailua tukista, tosin vaikutus on paikallista, mutta osaltaan nostavat puutavaran hintaa alueella.
Tuollaisen sahayhtiön merkitys tuli selkeästi esiin, kun pidettiin metsäverotukseen liittyviä koulutustilaisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Täällä on vieläkin aika monta sahalaitosta, joiden pitkäaikainen paikallinen vaikutus näkyi esim verokuutiometrin hinnassa. Esim Töysässä oli verokuutiometrin hinta Etelä-Pohjanmaan korkein, siellähän on hyvä sahalaitos aivan keskustan tuntumassa. Myös puunjalostusta on entisen kunnan alueella suht runsaasti.
Tuo on vaikuttanut myös metsien käsittelytapoihin, eikä siellä tosiaankaan keskitytä kasvattamaan kuitupuuta, eikä avohakkuuta tehdä alle 40-vuotiaaseen metsään. Sama jälki näkyy myös Ruoveden, Kauhajoen ja Alajärven tienvarsimetsissä. Laatua tuotetaan!
Visakallo:”Metsänhoidosta ei kannata tehdä yhtään vaikeampaa kuin se on. Kun tekee hoitotyöt ja harvennukset ajoissa, ovat kustannukset pienimmät ja tulot suurimmat.”
Noin se on ollut jo vuosikymmeniä – Suunnilleen alkoi metsätaloudessa Jatkosodan jälkeen tuo herätysliike. 50-luvulla se oli jo kaikkien metsäammattilaisten mielessä, nykyään on enää yksi vastavirtaan soutaja, mutta hänelle me muut nauramme paskaiset naurut.
Ei ole mikään ihme, että Jeessin vastuulla olevat Bisnekset ovat menneet kumoon, Liiketaloudessa pitää osata laskea muutakin kuin: 1€ / motti = tuloa 1 €. Se on 100 % enemmän kuin nolla euroa!
Kyllä Jeessi Hybridihaavikostaan saa ”ihan kivan” tuoton, mutta suurin tekijä siinä on Metsäliiton typerät toimet, jolla se teki puuntuottajille edullisia sopimuksia, joiden maksuaika alkaa Jeessin kohdalla lähestyä.
Sopimuksessahan taattiin ostettavan kaksi kiertoaikaa haapakuitua, jonka hinta sidotaan kuusikuidun hintaan: Esim Kuk 20 €/ M3 – 20% = 16 € / M3. Pystykaupoissahan puhutaan kantohinnoista. Jeessin haavikko on kuitenkin ehkä 400 M3 / ha = 6400 € /ha:n kantorahatulo.
Visakallon kuusikko on puolestaan kasvanut erinomaisesti ja tuosta reilusta 700 M3:n määrästä n. 600 M3 on tukkia, jonka kantohinta varovaisen arvion mukaan lienee n. 70 € / M3. = 42 000 € /ha.
Tyvilahon määrän toteamiseksi puusto on kaadettava. Mutta jos lahosta haapakuituinossa tulisi raakkeja, niin epäilen sitä löytyvän aika runsaasti Jeessin savotasta, kun sitä pinossa ihastellaan.
En silti sano, että Jeessi olisi kätensä lyönyt paskaan, Metsäliitto kylläkin.
Näin olen sivullisena tuumaillut.
Kyllä energiapuun kasvatus ja myynti on parasta bisnestä. Saahan siitä kantorahatuloa pari – kolme €uroa kiinnolta. Se parempaahan ei ole. Toki hoidetusta metsästä saisi saman verran ensiharvennuskuitua (ja Puuki tukkia), jonka kantohinta lienee n. viisinkertainen. Puusto olisi kyllä samanikäistä.
Periaate on kuitenkin jalo, eli metsä kasvatetaan tukiaisten voimalla. Ihan sama kuin maataloustuotannossakin, eli tukiaiset kattavat tuotantokustannukset. Samaa kannattaisi harjoittaa myös yritystoiminnassa, eli Valtio maksamaan kaikki kulut – yrittäjä kuittaa kaikki tulot! (Ja itkee Duunarien korkeita palkkoja, kun ”Itse ei saa läheskään….”)
