Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Majava taitaa nuo isoimmat puunsa esivalmistella tyvestä – ja jää odottamaan oikeasta suunnasta puhaltavaa tuulta, jolloin ryhtyy ohentamaan tyveä. Joskus on urakassa käynyt niin, että kaataja on jäänyt oman puunsa tyven alle. Ihmettelen kyllä moista vahinkoa, luulisi tuonkin otuksen pääsevän tiukan paikan tullen ripeästi siirtymään oikeaan paikkaan.
Kaatajan ei pidä puuntyveltä lähteä kovin kauvas. Väistöliike 2 – 3:n metrin päähän on paljon turvallisempi kuin kirmata kymmenen metrin matkan päähän, jolloin pahimmillaan saa kaatuvan puun selkäänsä.
Paperin valtava ylituotanto on saatu puristettua paperipulaksi maailmalla – ja myös Suomessa. Joidenkin paperilaatujen hinta on pompsahtanut niin, että sitä laatua tekevät paperi-Köpit joutuisivat tekemään ympyriäisiä vuorokausia koneittensa ääressä, paitsi koneet on pysäytetty ja niitä on alettu romuttamaan.
Raakapuun tuonti Venäjältä on toivottavasti loppu ja sinne paasatut rahat alkavat rikastuttamaan kotimaan taloutta – myös Valtiontaloutta, koska niistä puumääristä saadaan nyt pääomatuloverot kotiin – päinvastoin kuin Venäjän puusta, josta teollisuus muuten maksoi reippaasti enemmän kuin kotimaisesta puusta.
Jos nikotellaan siitä, että kuitupuuta pannaan polttoon, niin sehän on selvää, jos polttohakkeena saa enemmän rahaa kuitupuusta, niin vain Jeessi ”lahjoittaa” kuitupuunsa MG:lle. Ymmärtämättä sitä, että hänen harras suhtautuminen sopimusasiakkaana takaa MG:n teollisuudelle vain muutaman minuutin raakapuun tarpeen, vaikka kaikki kelvolliset puut hänen tiluksiltaan kuskattaisiin tehtaille.
Ei puu aina kaadu haluttuun suuntaan ilman todella hyviä ja voimakkaita apukeinoja.
Aikoja sitten: Tyynellä ilmalla katsottiin ja arvioitiin puun painopiste. Puu kaatuu itsestään siihen suuntaan. Näin tekivät ”isät ennen”, ja kun hevosella ajettiin, puu saatiin kyllä kätevästi rekeen .
MUTTA: ”Puun saa kaatumaan kolmeen suuntaan: Painopisteen mukaan – ja kummallekin sivulle. Näin tapahtuu ns ”Hallittu kaato”.
Kaiken avansana on PITOPUU. Vaikka esim kolmekymmentäsenttinen runko on kallellaan jopa 90 astetta sivulle, oikein tehty kaatokolo ja oikean vahvuinen ( = n. 3 senttinen ja max levyinen) – pitopuu ohjaavat sen oikeaan suuntaan. Kun latvus on pari metriä sivussa kannosta, se menee sen verran ohi tarkasta kaatoloven osoittamasta suunnasta, ellei sitä ole huomioitu.
Kun puu pitää kaataa käytännössä pystyynjätettävän puun ”taakse”, käytetään Koukkauskaatoa tai kallistuskaatoa, jossa pitopuu sahataan pois toisesta reunasta, puuta jopa kallistetaan sivulle. Kaatolovi on tarkalleen pystypuuta kohti. Väännetään puu vänkärillä nurin. Runko kiertyy pystyynjätettävän puun taakse: ”BANAANIPOTKU” – hihkui urheiluhullu työkaverini, jolle näytin ensimmäisen kerran tuon koukkauskaadon.
Mutta turha näistä on teille kertoa, korkeintaan pari teistä käsittää, mistä on kysymys, vaikkakaan eivät osaa sitä noinvain tehdä.
Kerran kaadettiin sellaisia yli viiden kiinnon Lehtikuusia maantien ojan takaa ja myös Rautatien vierestä. Silloin meillä oli Timberjakin 1010 työntämässä n. 8 metrin korkeudelta . HUOM puissa oli käytännössä kaikki oksat tiellepäin ja ne olivat lievästi kallellaan sinnepäin. Teleskooppijatkeella meni hienosti suunnitelman mukaan. Silloinkin oli runsas yleisö katsomassa.
Oletteko keksineet, että kaatovänkärissä on suorakulma, ellei vartta ole ruhjottu sivuttain mutkalle?
Luultavasti – jos työ tehdään moottorisahatyönä, on kaikki huu-haa hommat aikataulusta johtuen aivan turhaa. Siitä ei tule muuta kuin sanomista.
Jos lunta on niin paljon , että tyvet pitää kaivaa, lapiohenkilöitä pitää olla monta yhtä ammattisahuria kohti. Sellainen kaatotyö, jossa puut kaadetaan noin suunnilleen samaan suuntaan. Lievä ristikkäisyys lienee suotavaa, ei vie yhtä puuta kohti kuin keskim. kymmenen sekuntia + siirtyminen. Ei mitään kaatotunkkia, mutta ei saa olla vastatuuli.
Silti laittaisin MOTOn asialle. Koko revohkaan.
Jos homma ei ole valmiiksi vaikea, sen voi tehdä lähes mahdottomaksi hyvällä mielikuvituksella.
Meille oli sovittu helvetin vaikea pihakuusen kaatourakka. NELJÄ puunkorjuun opettajaa kävi sitä arvioimassa ja suunnittelemassa ainakin viisi eri kertaa. Sitten minä kävin tekemässä sen puun – ja niistä kolme oli apumiehinä kasailemassa oksia ja ajelemassa niitä Valtralla pois. Vain minä sahasin, kaksi eri sahaa – iso ja pieni.
Patteriautojen päästessä valta-malliksi, on sitten otettava käytäntöön sama malli kuin oli nuoruuden aikaan. Eli ”nussi aina kun on tilaisuus”. = Lataa aina, kun on tilaisuus!
Ei riitä että ajoakku on 50 %:n varauksessa, jos sattuukin, että tarvittaisiin se 80 % yllättäen ja pyytämättä – ja heti.
Metsänomistajien olisi pitänyt ymmärtää jo kymmeniä vuosia sitten, että AY- on ainoa toimiva liike, jolla omia etuja voi puolustaa. MTK:lla oli aikoinaan Heikki Haavisto, joka jämeränä ”Liiton miehenä” hoiti maataloustuottajien edut kotiin. Metsäpuoli jäi jo silloin muiden huoleksi ja nyt ollaan tässä tilanteessa.
Kun esim kansanedustajat pian valintansa jälkeen edustavat vain itseään, on turha edes sinne valita ”Metsänhoitajia” ja vastaavia sillä mielellä, että he toisivat metsäasioita esiin valitsijoidensa kannalta.
Pahin edustaja on ehdottomasti Vihreän aatteen saastuttama henkilö, jonka pään täyttää vain omat ihanteet, joilla ei ole mitään yhteistä arkielämän realiteettien kanssa.
jpjulku.Kuusentapikko pilaantuu jo sillä, että sen runkoihin tulee naarmuja, koska lahottaja-itiöt iskeytyvät niistä sisään. Sen jälkeen tyvilaho leviää ympärillä oleviin kuusiin.
Järeä Moto, joka mahdollisuuksien mukaan nostaa isotkin koivut pystyssä esim ajouralle, jossa ne sitten pui, voi – kuskista riippuen, tehdä uskomattoman siistin jäljen.
Millainen kanava se kauhea oja oikein on? Onko se viisi metriä leveä ja kolme metriä syvä, vai vielä isompi?
jpjulku. Kun oksaisia koivuja kiskotaan alispuukuusikon läpi, menee siinä paljon enemmän kuusia paskaksi, kuin moton ja ajokoneen ajoran alle. Muista vaan, että ajourallakaan ei tarvitse kasvaa sen tiheämmässä puita, kuin taimikon harvennuksen jälkeen on tarpeen.
Vanha sääntö tuollaisessa ylispuiden poistossa on, että kaadetaan se oksainen latvaosa kaikkein tiheimpään pöheikköön. rikki menee sata tainta, mutta ehjäksi jää niin monta, että vielä pitää R-sahalla puolet listiä. Jos jossain reiässä on pari tainta ja nuukuuksisaan (lue hälmöyttään) kaataa puun siihen, ei siihen jää ainuttakaan tainta. Sellainen on kupletin juoni.
Ammattimaisilla pihapuiden kaatajilla on kiilat (useampi koko ja kpl) , joilla kyllä saadaan aikaan kovempi noste kuin esim. kahdella Stalpenilla yhtä aikaa veivaten.
Olin kaatelemassa Lehtikuusia Mastopuiksi, kun paikalle pöllähti toistakymmentä metsäkonekuskiksi opiskelevaan tyyppiä opettajansa kanssa ja he halusivat nähdän kuinka n. 35 metrinen 7:n kiinnon lehtikuusi kaatuu nöyrästi haluttuun suuntaan.
No – Minähän näytin, vaikka en enää aikonut kaataa lisää. Kaksi alumiinikiilaa ja moska. Pojat ihmettelivät, kun käytännössä jokainen isku näkyi rungossa, kun sen vaikutus kiipesi latvaan. Ei pidä paasata kovin tihein iskuin, vaan puun on lähdettävä ”mukaan”. Siihen se kaatui, mihin kolo osoitti, sen kokoiset puut eivät oikeasaan jää koskaan konkeloon.
Sekin on koettu ja todettu.
Jos juontokouran saa vaikka jopa parin metrin korkeuteen, niin traktori ilman ketjuja on yhtä tyhjän kanssa isossa puussa.
Sahat, joissa on muovilaippa, ovat tarkoitettu risusavottaan (korkeintaan)
