Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen:”Mitäs sen väliä mihin suuntaan saa puun kaadetuksi, jos sahan saa pois toisella sahaamalla. Kyllä metsässä yleensä kuormaajalla puut saa liikkeelle, kun ne saa pätkittyä”.
– Kyllä kai sen on väliä, jos puuta kaadetaan sen vuoksi, että Moto yltäisi jotenkuten sen latvaan kiinni.
Tolopainen:”Minusta laippa on pilalla silloin kun siinä ei enää ketju pyöri kahden metallilevy välissä ja se on kierossa. Siinä ison puun tyvessä on muutaman tuhannen kilon vääntövoima.”– Puun tyvessä on silloin, kun saha jämähtää sahausrakoon – kummallakin puolen laippaa suht. pehmeät pinnat. Laipan raossa on melko tiheässä vetohampaita. Ei milloinkaan ole laippa litistynyt siinä vaiheessa niin, että se olisi vähääkään haitannut.
Päinvastoin: Jos laipan ura on väljistynyt niin, että ketju hoipertelee, niin litistymisestä olisi vain iloa käyttäjälle. Litistyksessä usein teräketjun kaikki osaset painavat puuhun tarkan kopion kosketuspinnoista, sekään ei vaikuta mihinkään.
Jos – ja kun – vänkäri on sahausraossa, ei terä edes puristu sahausrakoon.
Opetelkaa hyvät hosuja-Pellet edes eritasosahaus, se vie tyveä kohti lisäaikaa ehkä 20 sekuntia, mutta saattaa tuoda voittoa tunteja. Pitäisi jokaisen, jolla sahanterä on jäänyt nalkkiin tyven ja kannon väliin, oppia yhdestä kerrasta käyttämään vänkäriä ja eritasosahausta. ( Ei koske Jeessiä, hän ei opi edes kahdessakymmenessä vuodessa omista töppäilyistään)
Mainitussa tilanteessa pitää olla tosi-tollo, jos saa laipan kieroksi tai mutkalle ilman, että saha menee romukoppaan.
Tolopainen:”Aloittelijan puunkaato lopahtaa ensimäiseen isoon koivuun. Saha jää jumiin, koivu on hankala puu kaataa. Ilman kahta sahaa ei puun kaatoon kannata lähteä. Saattaa laippakin litistyä kun iso puu tietenkin kallistuu”
-Mitä tuollaisessa hommassa auttaa se toinen saha? Puu kaatuu kuitenkin just` vikasuuntaan.
Ainoa keino noviisille on Jeessin keino, eli Valtra aina puun taakse juontokouran kanssa tuuppaamassa, kun Järki ei riitä vänkärin käyttöön.
Laippa ei koskaan / milloinkaan litisty pilalle – jos sitä tarkoitat.
Kaikesta huolimatta: Kun sama määrä ilmaa tungetaan ahtaammasta paikasta läpi, niin ihan pakko on ilman nopeuden muuttua. Eikä se muutu pinemmäksi, on periaatteessa ihan sama, onko siinä aukeaa vai kakkoskehitysluokan metsää. Jos tuuli lisää ilmanpainetta rinteessä, niin sehän lisää voimaa?
Kysymys: Minkä takia esim kaasuttimien kurkussa on kuristuskartio (Venturi)? Sitä kutsutaan myös kiihdytyskartioksi. Toinen kysymys: Miksi autossa on tuulilasin alapuolella sisäilman ottoaukot / ritilät? Miksi ne eivät ole maskissa?
Ylityöpakkoa ei ole, mutta on myös hätätyö, johon on pakko alkaa, jos pystyy. En minäkään kieltäytynyt, enkä olisi voinutkaan, (en ehtinyt livistämään) kun kotoa tultiin hakemaan metsäpalon sammutukseen ja jälkivartioon. Eikä ollut käytännössä mahdollisuutta kolmeen vuorokauteen lähteä mihinkään sieltä kuloalueelta.
Puuki:”Pösöllä muuten uusia patterihybridiautoja joiden hinta jää alle 50 k€ 4-vedollakin ja saa siten veroetuja max 4000 €. Mutta se merkki ja sen maine. No onneksi suunnilleen samoja malleja saa eri nimisinäkin ja varmaan heikkoudet niissä paremmin hoidettu pois jo laaduntarkkailussa.”
– Viimeisimmässä katsastustilastossa Ranskikset olivat neljän huonoiten pärjänneiden joukossa. Jeessin kiesi oli heti Rellun jälkeen ja Citikka oli Pösön perässä.
Kyllä laadulla on tekijänsä!
Korean kiesitkin (kaikki) ovat valovuosia edellä! Puhumattakaan Jaappanialaisista!Kyse saattaa tosiaan olla ns. laskuojasta, jos sen ylittäminen on mahdottomuus ajamalla.
Loppuunkalvetussa turvesuossa on yleensä sarkaojat jo hyvin matalat, kun niitä ei kovin syvään ole kannattanut kivennäismaahan kalvaa. Kivennäismaa kun pitää ajaa turvesuolta pois.
Kuitenkin – jos metsätalousalueesta on kysymys, niin yleensä siellä operoiminen ilman ajouria nykypäivänä on käytännössä mahdottomuus.
Miten olisi ojaan rumpujen asentaminen? Turvesoilla näkyy joskus tehdyn 200 litran tynnyreistä rumpuputkia,,jotka on upotettu ojiin riukujen ja turpeen ympäröimänä. Eikä se ihan hävittäjän hinnoissa olisi, vaikka ojaan panisi 6 – 8 tuuman muoviputket ja peittäisi ne turpeen alle, mitä syvemmälle, sen parempi.
Tuollaisessa metsittyneessä paikassa olisi ehkä harkinnan arvoista miettiä, kannattaisiko sitä kuitukokoista koivikkoa toisinpaikoin kasvatella, se kun kuitenkin on siinä paikassa se puu, joka parhaiten menestyisi.
