Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessi. Amerikassa varakkaat ajelevat tuontiautoilla, joita on tehty siellä täällä – myös Suomessa. Huomionarvoista on, että Ranskalaiset loistavat siellä poissaolollaan. Pösöjä ei ole ollut kuin yksi = Golumbolla! Sekin taisi olla muuttoauto?
Muistin – ja omantunnon ojentamiseksi monelle palstan ”Porvarille” olisi sopivaa vilkaista Teema&Fem kanavalta AY-liikkeen taipaleelta tositapahtumasta tehty elokuva ”Eila”.
Jotain inhimillisyyttä tekin tarvitsisitte ahneutenne ja kateutenne lisäksi.
Nyt kun Suomessa on huutava työvoimapula, pitäisi satsata matalapalkka-alalta testien perusteella valikoitujen henkilöiden koulutukseen niin, että he saisivat pätevyyden vähintään kolmen tonnin kuukaisipalkoille – ja reilusti ylikin.
Maahanmuuttajat koulutettaisiin tekemään sitten niitä matapalkkaisia töitä. Niinhän Ruotsalaisetkin ovat tehneet monen vuosikymmenen ajan.
Näin hoituisi kaksi ongelmaa – oikeastaan kolmekin yhdellä sipaisulla.
”Isommissa koneissa”? Oli miten oli, niin yksisylinterinen isompikin kone täräjää käydessään. Monissa pienemmissäkin koneissa: esim nelisylinterisissä henkilö / pakettiautojen dieselmoottoreissa, joissa on suht hyvä vääntö, on kielletty vedättämästä liian isolla vaihteella, vaikka ne hyvin jaksavat viedäkin. Peräkärryä ei saa vetää nelosta isommalla edes alamäessä. Kun polttomoottori käy, niin se tärisee -AINA. Sähkömoottorikin tärisee ja olisi kytkettävä käyttölaitteeseen tärinän takia vaimennetulla systeemillä.
Syynä on moottorin tärinä matalilla kierroksilla. Voimansiirto ei kestä!
On toki totta, että Husku vain värähtää ”sillä” kierrosalueella, sekä kiihdytys – että palautusvaiheessa, mutta Tilhi tärisee – ja tilhin terä lepattaa pitkän aikaa, kun kone yrittää päästä käyttökierroksille, sama tauti palautusvaiheessa. Siksi Tilhillä olisi tärkeää osata vinguttaa koko tankillinen yli kymppitonnin kierroksilla. Ja tämä on tosiiii !
Miksi henkilöauton moottoreita ei ole pultattu suoraan auton koriin kiinni?
Kyllä metsurien kohdalla pitää tavoitteeksi asettaa sama systeemi kuin muillakin ”reppumiehillä”, eli Ateriakorvaus, jos täyttyy matkat ja aika, osapäiväraha, jos säännöt täyttyy = matka ja aika, kokopäiväraha, jos säännöt täyttyy = matka ja aika.
Toki Säännöissä on ollut sekin pykälä, että työnantajan määräämä matka. Meillä oli kuntatyönantajalla tehtävä virkamatka-anomus, josta syntyi matkamääräys. Jos oli talon auto, piti olla esittää matkamääräys, jos ja kun poliisi kysyy. (Ei kysynyt koskaan, vaikka pari kertaa puhallutti).
Ei kukaan saa yhtä isoa konttilaivaa täyteen yksin. Tuskin Suomesta löytyisi niin monta täyttä konttia, että viikossa koko vene täyttyisi, eikä se tosiaankaan pystyisi täältä täydessä lastissa lähtemäänkään, eikä tulemaan.
Laivat käyvät monessa satamassa ja ottavat montaa erilaista tuotetta kannelleen, jopa tyhjiä kontteja menisi sinne kaukoitään tuhansittain täältä.
Äänekoskelta lähtee JOKA PÄIVÄ kaksi täyttä junaa, on määränpää mikä tahansa, mutta Suomesta ei tule niin paljoa sellua vuodessa, että koko laiva täyttyisi siitä. Luulenpa, että kyytiin pakataan täältä mm. Mersuja, Massikoita, Ponsseja, Valtroja, Sahatavaraa, Keräyspaperia, jne…. Niin ja niitä tyhjiä kontteja!
Jos logistiikkaa ajatellaan, niin esim Äänekosken sellun kuljetus ulkomaille onnistuu oikein sujuvasti, kun paalit pakataan kontteihin – kontit kiskoille ja satamassa konttilaivoihin, sillä sitten jäämeren kautta vaikka kiinaan tai Japaniin, miksei myös vaikka Italiaan, mutta ei Koillisväylää pitkin sinne.Isoilla valtamerilaivoilla kuljetuskustannukset tonnia kohti on mitättömän vähän, ei ongelma. Isoon konttialukseen mahtuu 18000 täyspitkää konttia.
Ratkaisu on se, että pakataan heti merikontteihin, jolloin kuormaus ym tapahtuu ”kuin luomisen työ”.
arto:”Se tärinä tulee moottori akseli kulma ovat jäykkä yksikkö. Kahvat taas erillään niistä erotettu jousilla ja kumeilla omaksi yksiköksi, ”
-Sinähän se oikea tietäjä olet! Sellaista polttomoottoria ei ole olemassa, joka er resonoi jollain kierrosalueella. Kun sahan kahvoisa tuntuu tärinää, on kierrosalue väärä. Sahattaessa ei kierrokset koskaan saisi laskea värinäalueelle. Sahasi millä tahansa. (Sovitaan arton kanssa, että Husku ei tärise milloinkaan, silloin kun arto sahaa sillä)
Sama totuus pätee mm perämoottoreihin, joissa on nimenomaa yksi sylinteri. Joko voimansiirto pettää, taikka potkuri putoaa.
Pienemmät lentokoneet (potkurikoneet) , joissa on jopa parikymmentä senttiä paksu potkurinakseli, ovat tulleet kesken matkan maahan – ja usein ilman potkuria.
Myös arton saha tärisisi, ellei hän osaisi sahata oikeilla kierroksilla. Jokainen, joka on sahannut ”HYVÄSÄ TIK1SÄ” olevalla raivurilla, on huomannut (tai sitten ei ikinä huomaakkaan) -kuinka esim. Huskun 555 vavahtaa kiihdytettäessä ja vavahtaa hieman enemmän kierrosten laskiessa tyhjäkäyntiä kohti. Esim Tilhi kiihdytettäessä tutisee ja terä lepattaa, kunnes rauhoittuu – sama toisinpäin kierrosten laskiessa.
Sitä kohtaa pitää välttää!
Merikuljetus talvellakaan ei ole ongelma, eikä juuri kovin suuri kustannuseräkään, kun Välläri on kuollut.
Kohtalaisen kokoisilla laivoilla kuljetus maksaa kiloa kohti vain murto-osan verrattuna rautatie – saatikka sitten maantiekuljetuksen rahtimaksuihin.
Jos vedotaan Ahtaajien ”Ruhtinaallisiin” kuukausipalkkoihin, niin katse pitäisi suunnata myös Huolintayhtiöiden katteisiin ja niiden pomojen / omistajien osinkoihin ym.
Logistiikka toimii kyllä jo melko kitkattomasti, esim Äänekoskelta lähtee joka päivä kaksi täyttä tavarajunaa Sellulastissa kohti satamaa ja samat junat tulevat takaisin seuraavan päivän lastia ottamaan. Sama tahti muillakin, (Paitsi Keiteleellä ja UMP:llä)
Kun sanotaan, että ”Ehjää ei kannata korjata”, niin sen sanoman pitäisi kantaa myös kovapäisimpien ”Tehtaan patruunoiksi” itseään luulevien korviin. Suosittelen heille tutustumista Juuso Waldeenin elämään. Hän oli ”Viimeinen patruuna”, eikä uusia enää tule!
