Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Se ei ole aivan yksinkertainen tuo M-sahavähennys.
Ellei hiljakkoin ole tullut muutoksia, niin urakkatöissä ainakin työnantaja suorittaa palkasta 30% verottomana, eli se on se ”normaali M-sahan osuus.
Metsuri voi, jos hänellä on riittävän suuri osa vuosiansiosta M-sahatyötä, anoa 10 % lisäosuutta ja lisäksi ns. ”Metsurivähennyksen” , joka on 5%, korkeintaan muistaakseni alle 300 € /v.
Enemmänkin voi saada, jos on kuitteja, joilla voi osoittaa tulonhankkimiskulujen olevan isommat kuin 45 % !
Käsitykseni mukaan Tuntipalkkaisissa töissä maksettu M-sahakorvaus on verotonta tuloa, kuten myös kilometrikorvaus esim, oman auton käytöstä.
Vanha jippo on ollut, että urakkapalkatuissa töissä olevan kannattaa ottaa palkka 30 %:n mukaan ja anoa lopulliseen verotukseen nuo lisäprosentit. Tällöin palkanmaksun yhteydessä maksetut lomakorvaukset, eläkevakuutusmaksut, tapaturmavakuutu/sairaspäiväkorvaukset ym tulevat alkuperäisen mukaisina, jolloin se vaikuttaa mm. eläkkeen suuruuteen.
Voi olla, että tulkinnat ovat muuttuneet sen jälkeen, kun olen näistä joutunut puhumaan opetuslapsille, mutta näin se on ollut.
Niin. Kiinanketjujen käyttöä tarkoitin siis vain ja ainoastaan kertakäyttöisinä, eli jos kerran sahaillaan hiekkaisia ja betonisia puita ja usein maihin tai kiviin, sekä jurnutetaan niin kauvan kuin savun mukana jotain tulee puusta pois, niin ketju vaihtoon. Kun sen oikein treenaa, menee vaihdossa jopa alle kymmenen sekuntia.
En kuitenkaan sellaisiin roskahommiin laittaisi uutta merkkiketjua, loppuunsahattu olisi siihen kyllä hyvä, eli ketju, joka on viilattu viimeisen kerran.
Tollo:”Kyllä ne Sanomat on joulusta aika kaukana. Sehän on pelkkä kaupallinen tapaus ja muutama lomapäivä.”
Mitä on nyt viimeaikoina oikein tapahtunut? Olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä tässä asiassa. Jopa parin kuukauden ajan Tolopaisen kommenteissa on alkanut olla järkeä, ennen ei välttämättä hitustakaan.
Onko ”huomattavasti nuorempi vaimo” antanut aina välillä Tolopaisen tulla viereensä vällyn alle? Vai onko päinvastoin tapahtunut, että sekin aviollinen velvollisuus on poistunut, kuka tietää.
Hyvää joulua kuitenkin, kannattaa ainakin vältellä kovia tappeluita grillikioskin kulmilla ja muuten hillitä hurjaa luontoaan ihan kaikkien.
Jos tätä menoa jatkuu, niin taidan lopettaa ”TOLLO” – nimityksen käyttämisen.
Pavekka:”Ei niitä oikein viitsi kunnostaakaan kun ajettu hammas muodottomaksi.”
-Jos on ajettu hammas muodottomaksi, niin sitä ei todellakaan kannata enää kunnostaa, koska siitä ei enää koskaan kunnollista saa. Ainoa laite sellaiselle ketjulle on teroituskone, eikä sen kanssa kannata hienostella. Sahaaja ei sitä ansaitse, vaan painetaan kerralla milli pois särmästä – Ei ole väliä vaikka hammas karaistuu, paremmin kestää sitä hölmöä käyttöä.
Noille suhareille voisi olla ihan sopivia ne Kiinalaiset ketjut, joita myydään 5 kpl kahdellakympillä.
Kaverilla oli ”vinopino” mökkiläisten ketjuja, joita ei ole kertaakaan viilattu. Sahattu jurrattu vain niin kauvan, että usko on loppunut. Hän kun on nuuka mies, niin viilailee niistä itselleen harrastesahaukseen ketjuja. ( En kyllä itse viilaisi) Merkkiketjuja kyllä, mutta laittaisin teroituskoneen pyörimään, koska maksaa ne kunnon viilatkin, vaikkakin olen aina ostanut vähintään tusinan kerrallaan alan liikkeestä parhaita viiloja.
Kaveri kertoi yhdellä mökkiläisellä olleen sahasta vetoratas kulunut niin loppuun, että ketju ei pyörinyt. Se olisi pitänyt nähdä ihan ite`.
Mopokuski:”Yleensä ketju jos ei pysy päällä voi syy olla sahaustekniikassakin.”
-Yleensä näin ON! Jotkut Metsurioppilaat näpräsivät ketjujaan monta kertaa päivässä paikoilleen ja usein joutui jopa viilan kanssa ähräämään, että sai vetohampaat sopimaan. Kun neuvoin muuttamaan karsintatekniikkaa, osa pisti kampoihin – aluksi. Fiksuimmat uskoivat kertasanomisella. Sahankäyttötekniikka on aika pitkälti tekniikkalaji ja jos ketjut sinkoilevat laipalta usein, niin kyllä se kertoo osaamisen puutteesta – Suoraan sanoen, pitää keskittyä ja harjoitella.
Kun ostaa sahansa merkkiliikkeestä, se on koottuna ja koekäytettynä silloin, kun asiakas lähtee kotiin sahansa kanssa – tyytyväisenä.
Oppilaitos on eri asia, koska siellä koulutukseen kuuluu uuden sahan käyttöönotto, eli oppilaat opettajien johdolla aloittavat homman leikkaamalla pakkauksen teipit auki.
Viimeksi, kun ostin uuden raivurin, soitin liikkeeseen ja teimme kaupat. Sitten lähdin kauppaan, jossa asentaja jo koekäytteli sahaa. Sitten löin Eurot tiskiin ja lähdin samoin tein sahan kanssa palstalle.
Se on niin yksinkertaista. Vein myöhemmin yhdelle rouvalle Stihlin raivurin ja tein siitä kaupat samoin puhelimessa, mutta ehtona oli, että avaamattomassa laatikossa. Sekin sopi heille.
Kerran laittoi vanha – kokenut asentaja ehdolle minun tekemäni Diagnoosin takuuvian kohdalla, ei ole sen jälkeen moista virhettä tehnyt.
Suomihan tosiaan torjuu Venäjän hyökkäyksen ohjuksilla. Montako torjuntaohjusta meillä on?
Olisiko niin valtavasti hommattu niitä, että peräti tuhat kpl. Entäs, kun Venäjällä on Suhoi – ja Mig hävittäjiä iskukunnossa 10 000, ja jokaisessa niissä kuusi ohjusta.
Ensimmäisessä aallossa tulee tuhat vanhempaa hävittäjää, joissa on myös ohjukset ym. Ne toki saadaan lähes kaikki pudotettua, mutta kuin varjo – tulee toiset tuhat nykyaikaista hävittäjää, jotka viimeistään tuhoavat Suomen hävittäjät ja ohjuspatterit, jotka ovat jo ohjuksensa laukaisseet. Sitten tulee seuraavat tuhat hävittäjää, jotka tuhoavat rauteiden solmukohdat, voimalaitokset ja suuren osan isommista kaupungeista. Samaan aikaan panssarit vyöryvä henkilöauton nopeudella työntäen edellään miinapolkijoita. Muistutan, että ne pystyvät melko kovasta vauhdista ampumaan yhtä tarkasti kuin paikoiltaankin – ja nopeasti.
EI! Tollon on turha kuvitella mitään, suurvalta on suurvalta, eikä talvisodan ihme tule toistumaan.
Vasensilmäisen lienee helppokin hankkia sellainen tukki kivääriin, joka on suunniteltu vasurille – ja jopa mittojen mukaan.
Vai onko kyse käsiaseesta? Se lienee todella vaikea tehdä vasurille sopivaksi.
Jos näkövika on paha, niin pitää ampua kuin naiset, eli molemmat silmät kiinni!
Hanhikiven voimalaan pitää Valtion tulla päärahoittajaksi, kuten pariin seuraavaankin.
Ydinvoimala näyttää olevan niin hyvä bisnes, että niitä kannattaa rakentaa niin paljon, kuin vain rahkeet kestää.
Arevan kanssa ei ehkä saada enää niin hyvää Diiliä kuin Olkiluoto kolmosen kanssa, mutta kuka estää yrittämästä?
Venäläiset osaavat myös tehdä ydinrektoreita, Suomen ikivanhat voimalat on hyvä osoitus siitä.
Yhteistyöllä Suomi / Siemens / Venäjä saisimme nopeasti ja hyviä voimaloita.
