Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tuo Jonssi on sisuskaluiltaan täysin Husqvarnan kone. Vain kuoret ja etukahva ovat ”Jonssin”.
Tuohon itämaan ihmeen hintaan suosittelen ilman varauksia. Paras saha – heti Huskun jälkeen, jos pieni lisäpaino ei haittaa ( verrokkina pikku-tilhi). Saha, jolla on hauska sahata isompaakin puuta.
Laskisit Jeessi hyvin tarkkaan, millaisella koneella aiot ajaa Sampolla tehdyt puut. Ajokoneessa pitää kasvatushakkuussa olla pitkähkö puomi. Maataloustraktorin yhdistelmä on niin kiikkerä, että sillä jää kauempana olevat taakat helpostikin nostelematta. Ne täytyy vetää maata pitkin, eikä sekään oikein onnistu pohjakuormalla ilman runkolukkoa.
Jos muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen pääset tulokseen: yksi kuorma (5 – 6 kiintoa) / h, niin paljonko tulee ”palkaksi” / tunti?
Jollain Alstorilla saat tunnissa kaksi kuutiota – laskeppa ansiotaso.
Me ollaan laskettu ja lasketettu Metsänomistajilla puunkorjuun hintoja omatoimisesti ja työsaavutuksina on käytetty Työtehoseuran mittaustuloksia. Moni isäntä sanoi, että:” Eipä mennyt viikko hukkaan, säästyin isolta hukkainvestoinnilta, kun en laita metsäkuormainta ja -kärryä”. Taikka jopa että ”Myyn metsävarustukset kokonaan pois”.
Tee Joovaanit ja osta nuo palvelut, se on edullisin tapa!
Erikoispuiden myynti onnistuu käsitykseni mukaan varsin hyvin, jos myyntiä edesauttaa MHY. joka kokoaa amalta toiminta-alueeltaan yhteismyynnin kaltaisia satseja. Kun erikoisen hyvät tyvitukit saa siivilöityä omiksi erikseen ja sopimuskuljettaja kerää kuorman, johon tulee vain laadun täyttävät jo mitatut ja maksetut pölkyt.
Toinen kuljetus vie välitukit, jotka suoruuden ja järeyden perusteella on esim lamellihirsitalon tekijöille mittatilaustyönä katkottu oikeille pituuksille. Trveoksainen latvatukki taas menee vain sellaisia sahaavalle sahalle pikkutukkisahalinjalle.
Tällä periaatteella – ja hyvällä logistiikalla jopa yhden tukin erät löytäisivät oikean kohteensa, eikä sahaajien ja höylääjien tarvitsisi tehdä tappiolla bulkkia ja sekundaa.
Sahalla nyrkkisääntö on, että B-luokan tukilla pärjää normaalisti +- tasolla, suhdeluku 100. A-luokan tukilla suhdeluku 110, ja C-luokan tukilla suhdeluku 90.
Mutta jos sahalaitteet ym on mitoitettu juuri sopivasti, vaikkapa hirsipuiden sahaamiseen, saa C-luokan väli / tyvitukista oikein lajiteltuna reilusti tuon 110.
Sahattiin järeää koivua (25 cm minimi latvasta) ja laatu normaali sahatukin laatu. Käytettiin tukilla hintana 100 € / kiinto + ALV. Läpisahattuna Puusepänlaaduksi, ilman kuivaamista. Ostaja oli erinomaisen tyytyväinen, ainoa mitä paheksui, oli, että laatu on ”liian hyvää, ei olla totuttu tällaiseen”
Sahatukkina koivu saa olla melko mutkainen, kunhan sen saa sahaan johonkin asentoon, jossa terät pysyy koko matkan puussa. Siis puusepänlaadussa.
Egyptinparrujen veistoa tehtiin ennen lähes suoraan ”kannon päällä”, eli ne piiluttiin siinä, missä ne olivat varttuneetkin. Koska parru piti olla tyvipäästä paksumpi kuin latvasta, sitä ei osattu tehdä muuten kuin veistämällä. Lisäksi veistossa kirveen terä tekee parruun vettähylkivän pinnan.
Veistotyö kesäaikaan metsässä aiheutti sen verran männyille juuristoon ja tyviin vaurioita, että Männyn tyvitervastauti levisi kuin kulovalkea nuorissa männiköissä. Tauti keskittyi Saimaan rantametsiin, joissa tuota parrua tuotettiin eniten.
Kukaan ei ole niin viisas kuin ihminen – paitsi insinööri. Ja niinpä kehitettiin veistosaha, jolla saatiin kyljet leikattua niin, että ne kelpasivat Egyptiläisille, Sahalla saatiin myös oikea kartiokkuus parruihin.
Nykyisin veistosahat ovat hyvin yleisiä pienten tukkien linjoilla. Ensimmäisellä kerralla esiteltiin Seikun sahalla minulle tällainen saha, mutta Porilaiset nimittivät sitä pelkkahakkuriksi: Tukki jyrsittiin neliskulmaiseksi ja keskellä oli terä, joka halkaisi aihion kahdeksi soiroksi. Nykyisin on kaksi pyöröterää päällekkäin, jotka tekevät halkaisun. Jäljen kyllä tunnistaa valmiista 50 x 125 :sta jne.
Ei viimeaikainen Jatkuva harsinta vielä pitäisi näkyä kasvussa merkittävästi. Se, että on hakattu jo parikymmentä vuotta liian nuoria, parhaassaa kasvussa olevia metsiä jopa avohakkuin, alkanee näkyä. Isot metsäyhtiöt sen aloittivat, Metsähallitus innostui leikkiin mukaan ja nyt ovat nämä ”uusmetsäomistajat” innostuneet samaan peliin.
Kun nuorta – hyvässä kasvussa olevaa yhden tukin metsää hakataan joko harsimalla taikka avohakkuuna, niin siinä touhussa ei ole mitään järkeä. Jos yhden tukin puusto kasvatetaan edes kolmen tukin puustoksi, on tukin osuus lisäkasvusta reippaasti yli 100 prosenttia. Ja ainakin Etelä-Suomessa kolmen tukin havupuut ovat vielä keskenkasvuisia, paitsi Harjavallassa.
Varsinkin hirvieläinten jahtaamisessa erinomaisen suurta haittaa saa aikaan sellaiset metsäpläntit, joille ei ole saatu metsästysoikeutta.
Syitä voi olla vaikka minkälaisia, mutta yleisin lienee se, että tilan omistaja on ”sellainen kyrkvisti”, että sen kanssa ei onnistu mikään normaali yhteistyö. Ellei muuta, niin hirvipeijaisissa hän aloittaa tappelun – ja poliisit paikalle.
Täällä on tyyli, että vuokraa maksetaan vain firmoille ja Metsähallitukselle, muisen kanssa vain sovitaa, tai sitten ei.
Joskus on Metsänomistaja kytännyt, kun ajo on alkanut – rajojaan, ettei ajo tule hänen mailleen – ja on tarkkana sääntöjen perään. Niinkuin tietysti hänellä on oikeus. Minä olen aina antanut sorkkaeläijnten metsästysluvan ja nyky metsästäjille myös kaikkien muiden eläinten, paitsi MINUN kissojeni ampumisen.
Kurki:”Olkiluoto 3 makssa 8,5 miljardia. Petkeleelle kysymys, sisältääkö 8,5 miljardin investointi, joka on velkaa, palkkakustannuksia olleenkaan vai syntyykö sähkön tuoatolaitos itsestään?”
Kyllä! Olkiluoto 3 taitaa olla kustannuksiltaan 8,5 mrd, mutta Teollisuuden voima maksaa siitä vain noin puolet – muistaakseni.
Epäonniset Siemens ja AREVA nielevät omina oppirahoinaan loput. Loppujen lopuksi Viimeisin ydinvoimala lienee hyvinkin edullinen, olisi vaan saanut valmistua jo syksyllä täyteen tuotantoon, mutta : Nousee se sähkön hinta ens` vuonnakin!
Kyllä esim ”Jatkuva kasvatus käytännössä” – On sellainen ketju, että jos ei ensimmäisen tuhannen kommentin mukana ole ymmärtänyt kaikkea sen antia, niin eipä sitä sitten ymmärräkään koskaan. Mikään kun ei ole muuttunut avauksen jälkeen.
Muitakin ”superketjuja” on, jotka vain toistavat itseään.
Puuki:”Ei palkkakustannukset ole ainoa kantohintojen laskuun vaikuttava tekijä mutta iso osa kuitenkin koska Suomessa tehdaspään palkat on korkeampia kuin kilpailijamaissa.”
_Suomessa on eläminen paljon kalliimpaa kuin kilpailijamaissa, joten kustannusten korjaaminen olisi aloitettava siitä suunnasta.
Kunhan elinkustannuksia laskettaisiin kolmekymmentä %, olisi palkkoja varaa alentaa jopa kymmenen %. Tämä näin pikaisena arviona.
Sillä taksoituksella alkaisi kuitupuun kantohinnatkin tuntua siedettäviltä.
