Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kasper:”Kyllä pienkonebensa kuuluu vähemmän sahaaville mökkiläisille ja niille jotka eivät itse osaa tehdä 2%seosta. On aivan älytöntä maksaa metsurin lähes kaksinkertaista hintaa joka sahaa ammatikseen. Pitäisi tehdä uudet taksat pienkone bensaa sahaaville metsureille. Riittääkö niitä työmaita näille pienkone bensa metsureille?”
Älyttömyyttä taitaa esiintyä näillä perinteisen bensiin käyttäjillä, kun ei terveyden ole väliä, vain muutaman kymmenen sentin ”säästö” ratkaisee. Satunnaiselle käyttäjälle selkeä peruste on, bensiinin säilyvyys, joka on luvattu vähintään kolmeksi vuodeksi, mutta on selvästi enemmän oikeanlaisessa astiassa.
Bensiinin hinta: Tavallinen bensiini 1,9 € /l + öljyä kympin litra 0,196 € / bensiinilitra = 2,096 € /l.
Valmisbensa maksaa siis Kasperille ”lähes 4,184” ! Kannattaa vaihtaa myymälää.
Tiedän kyllä, että Jeessi on itara tyyppi, mutta että oman terveytensä arvostaa noin alas, on kyllä yllätys.
artolla on tilanne hieman toinen, kun hän polttaa päivässä sen, minkä kuluttamiseen Jeessillä kuluu keskimäärin kaksi kuukautta. Siltikin kannattaisi hiukan harkita omaa terveyttään, vaikka autoileekin istuskelle bensakanisterin päällä autossa höyryävän sahan kanssa natsa huulessaa!
Mistään mitään tietämättömät / tajuamattomat NEROT tuossa ilmaisevat täydellisen idiotismin vaivaavan pohjia myöten. Ei sanaakaan aivovaurioista mene noiden kaaliin, ei keuhko – ja verenkierto-ongelmista, He vain kuvittelevat, että sahaa pitää jatkuvasti säätää, vaikka saha itse säätää itsensä.
Kun kymmenenttuhannet muut käyttäjät ovat todenneet, että kone käy sillä yhtä hyvin – tai paremmin kuin normaalilla mittaribensalla, niin nämä idiootit ovat täysin eri mieltä. Kaikki perustuu kuitenkin jonkun harrastelija-asentajarievun lausuntoon, joka taas ei perustu yhtään mihinkään.
suoriutuva porras:”Olisi tarvittu vain kunnon raivaus. Moto palstalla täysin turhaan.”
Kyseessä on selkeästi ”jätemetsä”, nykyään jatkuvan kasvatuksen tulos, mutta hakkuu kolmekymmentä vuotta liian aikaisin.
Mopokuski tekee kyllä sen, minkä voi, mutta kun ei ole värkkejä niin EI.
Minusta tuo ei paljoa olisi parantunut R-sahallakaan. Vanhan lain mukaan siihen on tehty ”Hävityshakkuu”, jos se on hakkaamalla tehty tuohon kuntoon.
Kaikille on tietenkin selvää, että ”haukannokalle” teroitetut hampaat on teränsuusta niin ohuita, että ne murtuvat helposti, varsinkin sattuessaan kovaan – esim alikasvoskuuseen, siihen josta ennen tehtiin ”Atraimen varsi”.
Sellaiseksi viilatut hampaat tarvitsevat maksimikierroksia, jolloin ne leikkaavat kevyesti ja samalla leikkuusärmää säästäen. Kuitenkin niiden teroitukseen isoa puuta varten, kannattaisi kallistaa ohjuria ”siehen lajihin”, että viila nousee hieman ylemmäs hampaasta. Samoin viilauskulma jopa nollaan, JOS purua tulee paljon, se pullistuu hampaan ja leikkuupinnan väliin, jolloin terä ”panttaa” ja singahtaa tyveltä oikealle. Samaa tautia esiintyy myös, kun haritus on liian pieni.
Rajaloukkauksen tein kerran minäkin: MH:n tukkisavotta oli, jossa kaikki ne kuviot, joista mäntytukkia hakattiin, olivat hoidettuja, eikä niissä ollut ainuttakaan kuitukokoista puuta, eikä mitään muuta kuin mäntyä.
Oli parikymmentä vuotta aikaisemmin lätkäisty lisämaata saman savotan alueelta ja lisämaapalstan kulma tuli siihen MH:n männikköön niin, että niitä samanlaisia mäntytukkirunkoja oli päätynyt lisämaille joku -50 kpl.
Myönnän, että minun olisi pitänyt olla tarkempi, koska MH:n puut olivat leimattuja joka ainoa. Tuolla yksityismaan puolella ei ollut.
Olin tankkaus / viilaustauolla ja tankkasin juuri itseäni, kun silmäni osuivat puupaalupyykin jäänteisiin, jotka hangesta pilkistivät. Aloin katsomaan – parikymmentä runkoa olin kaatanut naapurin puolelta!
Hyppäsin autoon – otin selvää maanomistajasta ja ajelin pihaan. Perhana – olikin viehkeä leskiemäntä, joka asiani kuultuaan pyysi kahvipöytään ja juteltiin koko juttu selväksi. Lupasin hoitaa tukit tienvarteen ja asia sovittiin niin.
Jälkeenpäin kuulin, että leskirouvalla oli suhde MHY:n hätäaputyönjohtajan = Metsäteknikon repunkantaja – kanssa ja hän oli painostanut leskeä vaatimaan vahingonkorvauksia. Rouva oli kuitenkin niin itsenäinen, että ei taipunut sen pölvästin tahtoon.
Seuraavana syksynä kaikki – joka ainoa jäljelle jäänyt tukkirunko kaatui syysmyrskyssä.
Iät ja ajat on rintakulmaan vaikutettu, viilan paksuuden vaikutus on otettu huomioon säädeltäessä rintakulmaa. Perusteet 6,3 mm:n viilan käytölle on vahvat.
Isommalla viilalla saadaa tuo puruongelma hoidettua – ja viilauskulman ”pienentäminen” jopa nollaan parantaa hampaan purunkuljetusominaisuutta. Uskokaa huviksenne, että tuota asiaa on tutkittu ja -ratkottu kenttäsirkkeleiden terien kanssa. Niissäkin purun saaminen pois sahausraosta on ollut jossain määrin ongelma, mutta ei ole enää. Tosin niissä paksummissa terissä tulee hampaan rintapintaan ja kolon pohjaan teroituskoneella kouru, joka auttaa osaltaan purun pysymistä hampaan mukana. Kun sahataan oikein tehokkaasti isoa puuta, on hampaan kolo ihan täynnä purua. Yhtään sahanpuru ei pakkasellakaan ”Laasta” lautojen kylkiä.
Uittokalusteen esitteessä mainittu rintakulman ”säätö” pystymmäksi pienissä risuissa, että se ottaisi pehmeämmin, tuntuu nurinkuriselta. Esim taimikonperkauksessa terän pitää olla niin ottava,kuin vain on mahdollista, koska siinä oikeassa ”TIKISÄ” oleva terä tuntuu sahatessa suorastaan imaisevan rungon hampaisiin ja puraisevan sen poikki niin, että NAPS -vain. Kun sahailette sellaista metrin – puolentoista korkeaa vesakkoa ”niittämällä”, niin heti kun tuollainen sentin paksuinen koivunvarpu näyttää ”väistävän” terää, on syytä pyyhkäistä hieman viilalla sitä ”ihan terävää” terää, kyllä maku muuttuu, kun ei risu väistä enää.
