Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
petep. Paljonko jää verotettavaksi palkkatuloksi, kun Brutto on 200 € ja siitä maksetaan KAIKKI kulut, + sivukustannukset. Paino sanalla KAIKKI!
Rane. Saattaa olla, mutta ei kannoista päätellen.Aika kova suoritus kuitenkin kaataa ja kuljettaa pois n. sata kookasta runkoa oksineen niin, että ”Kenelläkään” ei ole havaintoa työstä, joka on tehty vilkkaan ulkoilureitin varrella.
Onko ulkoilijat ja koirankusettajat kulkeneet huppu päässä ja korvatulpat korvissa, vai onko ollut kaikilla juuri silloin viikon – parin lomamatka vaikkapa kylpylään tai Thaimaahan?
Perunankasvatus toimii parhaiten hiekkapitoisilla mailla, jotka sateen sattuessa laskevat veden läpi. Savimailla ei perunasta tule laadukasta, eikä niissä nosto onnistu kostealla, koneet kyllä kulkee, mutta säiliöön tulee enemmän maata kuin perunaa.
Esim Pälkäneellä pellot ovat kuin luotu perunan kasvatukseen, eikä syyskosteus haittaa.
Perunoiden sorvaaminen kuorettomaksi ja samankokoiseksi on ihan tuottavaa toimintaa, kun tärkkelystehdas on samalla tontilla. Periaatteessa kaikki menee kaupaksi.
Sopimusviljelyä se on perunankin kanssa.Tässä on muutamia alueitra, joihin perunan tuottajat ovat keskittyneet. Homma on ihan sama kuin esim sokerijuurikkaan tai Rypsin tms viljely.
Myös ohraa tuotetaan Koskenkorvan tarpeisiin, mutta sitä puidaan yleensä 5000 kg / ha. Kumina on tainnut olla parhaiten tuettu peltokasvi viime aikoina.
arto. Paljonko on mallasohran tuottajahinta ja paljonko tuki? Noin pieniä satoja ei kannata viljellä edes mallasohraa.
Perunankasvattajat tuottavat huonona vuonna väh 20 000 kg /ha, hyvinä vuosina tuplasti. Omaan käyttöön kasvattavat eri pellossa ja pienemmillä sadoilla ja eri lajiketta.
arto. Neljän hehtaarin pala on ihan kiva puuhapalsta, kyllä siinä voi aikaa viettää, kun ei liikaa riehu. Kunhan ei kasva kuin Jeessin oman ilmoituksen mukaan hänen metsänsä, eli tuon kokoinen pala kasvaa Jeessillä n. sata kiintoa / vuosi.
Tulee mieleen entinen naapuri-vainaa, jonka metsä oli ”Niin Perkelehenmoista lihivikkoa, notta sitä ei saa pysyhyn kurissa millään!”
Käsityönä tehty hankintahakkuu voi olla laadultaan mitä tahansa. Esim hankintana tehdyt tukit ovat mitä useammin hylky-laatua, koska monelle ainoa kriteeri on järeys, eli jos paksuus ja pituus riittää tukiksi, niin tukki tehdään. Pinon pohjalle piiloon – Ei pidä ihmetellä, jos raakkiprosentti on iso.
Kyykkymotolla omatoiminen Mo VOI saada hyvänkin harvennusjäljen, mutta valitettavan usein näyttää pelisilmä puuttuneen ja jos muuten onkin siisti hakkuu, niin tiheyttä on raakasti liikaa. Johtuu siitä, että ei mitata jäävän puuston määrää.
On häjyn näköistä, kun nuoreen metsään on jätetty puita, joista ei koskaan voi tulla tukkia, ei vaikka paksuus lisääntyisi kuinka paljon. Varsinkin, kun on nähnyt, että lähtöpuusto on ollut vähintään kiitettävää laadultaan..
Mopokuskin kohdalla sen voi jotenkin ymmärtää, kun ohjaamosta ei näe runkoja kuin yhdeltä suunnalta, mutta Tilhin kanssa heiluttaessa puut näkee monelta suunnalta ja väkisin vielä tyveltäkin.
Vieläkin olen sitä mieltä, että harvennettaessa ei pidä katsoa, mitä minä tuosta otan, vaan minkä minä tuohon jätän, silloin tuloksen ”näkee” jo ennenkuin on kaatanut yhtään puuta.
Jeessi. Olet ennenkin leuhkinut kovilla kasvulukemilla – yli 22 kiintoa /ha muistaaksen, tai jotain sinnepäin.
Tuolla edellä mainostat kakkosharvennuskohdetta (joka mielestäni ei ihan sitä vielä pitäisi olla, koska kakkosesta pitäisi jo lähteä jonkin verran kahden tukinkin puita)
Jos metsään.fi tieto puumäärästä pitää paikkansa, niin tuota puuta on kertynyt keskimäärin 5,6 kiintoa / v. Toki enskassa on risua hakattu 27 kiintoa, mikä tekisi motin lisää / vuosi.Missä on loput hirmuisesta vuosikasvusta?
