Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Itämaan Ihme. Tonttihakkuisiin maataloustraktori, jossa on kunnon nosturi. Siihen Motokoura ja vaihdokiksi tavallinan koura. Sillä saa peräkärryssä siirtää puita tietä pitkin jne.
Kyllä pikkukoneet tulevat hakkuukoneiksi, mutta ne ovat robotteja, jotka tekevät pyöreitä vuorokausia metsässä.
Niitä voi olle samalla työmaalla useita – ja yksi ihminen on niitä valvomassa kerrallaan. Jos sellainen kone hakkaa kaksi kiintoa tunnissa, on se 48 kiintoa vrk. Se on enskassa aika hyvin.
mehtäukko. Tietenkään et ole koskaan nähnyt kunnollista tukkimetsää. Mutta selitäppä, kun on kuusitukkirungot niin suileita, että laadukasta tukkipuuta on yhteen pötköön 29 – 32 metriä.
Käytössä kaikki mitat 31 – 61 skaalalla.
Ainuttakaan ”katkaisukohtaa” ei rungoissa ole. Sinäkö hutkisit kolmiykkösiä kaikki, vai nerokkaasta neljäysiin asti kaikkia mittoja?
Oletko ihan järjissäsi vaiko vain kännissä?
Niin kauvan, kun ketju pyörii kevyesti ja kone kiertää iloisesti, ei saha tiedä eikä välitä, onko ketju tylsä vai terävä.
Suosittelen kuitenkin pitämään ketjun terävänä. Pikkutilhissä tankillinen ei kestä kauvaa, joten siinä voi teroituksen tehdä joka toiselle tankilliselle – Taikka aina heti, kun on edes hipaissut maata.
.
”Lasten leluja
Tietysti tiedän”
Vaan kun taitaa olla vain luuloa. TIETO olisi selvittänyt vian jo kerta nykäisyllä narunuijasta.
Jos on tietoa, niin puristukset mitataan käynnistysnarusta. Jos kone ei lähde käyntiin puristusten löysyyden takia, niin vain ääliö etsii vikaa muualta.
Korva luulo säädöissä
Heh
.Hekottele sinä vaan. Olen säätänyt satoja sahoja sekä korvakuulolla, että myös mittarilla. Se on jämpti niin, että todellisuudessa korva on tarkempi kuin mittari.
Kun M-sahan kierrokset ovat ilman virityksiä yli 15 000, niin poikkeuksetta ne on liian korkeat oikeaan sahaamiseen. Joillekin sahoille on ollut ohje 15 500 r/ min, ja niitä on täytynyt pudottaa, että saa täydet tehot.
On mitattu myös testipenkissä.
Kyllä kuitenkin pitäisi laskea, paljonko koneen käyttötunti tulee maksamaan. On kiinteät kustannukset ja on muuttuvat kustannukset, lisäksi pitää käyttäjälle laskea palkka. Alkaa lähestyä 50 € / h kustannukset. Pitäisi pelkkää hakkuuta tulla nelisen kiintoa tunnissa. Ajokoneelle pitää vielä tulla lisäksi palkkaa.
Videon metsä ei ole niin järeää, että siitä tuolla tahdilla tulisi pinoa.
arto:” Aikoinaan käytin oman korvakuulolla säädetyn liikkeellä testissä oli kierrokset juuri oikeat. Eli . ei asiat ole aina niin.”
Ne on aina niin. En epäile, että arto ei osaisi säätää…Sen kuulee korvalla, milloin koneessa on juuri oikeat säädöt. Tämä koskee nimenomaa ammattikoneita. Harrastelijakoneissa ei aina löydy sitä raja-aluetta, johon kuormittamaton moottori pitää säätää. Joskus hirrenveistokurssille tuli yksi isäntä Huskun kanssa, jossa oli vain kaksi numeroa kyljessä. Oli itse säätänyt aika kireälle, mutta en puuttunut siihen, vaan lähdin hakemaan hirsikuormaa. Kun tulin takaisin, oli saha hirttänyt kiinni. Hirrenveistossa pitää tuntea sahansa, tai säätää rikkaammalle. Mieluummin tuntea sahansa ja lirputtaa kaasua.
Onhan jo kauvan sitten käsitelty aihe tuo pienkonebensat. Nesteen, Aspenin, Husqvarnan ja Stihlin merkillä myydyt alkylaattibensat on todettu hyviksi, kun vielä muistetaan se, että kanisterissa on merkintä 2-tahtisuudesta. Jos on otettu pienkonebensaa Nesteen mittarista, siihen tarvitsee sekoittaa kaksitahtiöljy.
Halpahallien pienkonebensa on jonkin verran halvempaa, mutta myös tuntuvasti huonompaa – kerrotaan.
