Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Timppa:”Minä lähden kaikkien metsälakien pääperiaatteesta Metsää älköön hävitettäkö.”
– Tuohon kuuluu jälkiosa – Katekismuksen käskyjä mukaillen: – Mitä se on: Metsän hävittäminen on metsän käsittelyä niin, että sen uudistuminen vaaraantuu.
Tuo ei tänä päivänä tarkoita pelkästään luontaisen uuden sukupolven synnyttämistä, vaan luontaista puulajikiertoa, jossa on mukana kaikki pääpuulajit ja maan kasvukyky huomioonottaen oikea puulajivalinta vaikka jaksoittain tai jatkuvasti uusien.
Pelloilla käytetään vuoroviljelyä maaperän ja kasvien terveyden ja parhaan tuloksen takia. Metsässä syklit ovat paljon mittavammat, mutta periaatteessa ”sama juttu”.
Italia otti nyt aimo harppauksen kohti terveempää yhteiskuntaa. Siellä pannaan ”Jeessin” tasoiset pölvästit ojennukseen – vaikka väkisin, mikä onkin ilmeisesti ainoa keino saada korona kuriin ja kusipäät ruotuun. En jaksa ymmärtää, mistä noita ”Trumppeja” on näin lyhyessä ajassa ilmestynyt armaaseen Suomeemme?
Jeessin pullahiiri on kai töissä pöpilässä. Sanotaan, että hoitajiin tarttuu hoidokkiensa sairaus = mielisairaus, joten Jeessin ”neuvonantajakin” on ilmeisesti samassa salajuonessa mukana. Onneksi he ovat niin kaukana, ettei typeryys tartu tänne.
Virtain moottorisahassa on ainakin ollut Stihl-liikkeeksi erinomainen palvelu ja toimitusvarmuus. He ovat myös tehneet meille lukemattoman määrän mittatilausketjuja, kun tarvitsimme halkisahausketjuja oikein tosissaan. Kannattaisi ehkä kysyä sieltä, Heiltä kyllä löytyy muitakin ketjumerkkejä, jos haluja kokeilla erilaisia on!
Olen minäkin aurannut: Ensimmäiset auraukset kärkiauralla, joka oli etukuormaajan kanssa nosteltavissa ketjujen varassa. Kyllä silläkin sain riittävän leveän tien, kun osasi homman ja pariin kertaan penkkoja levitti. Sitten perälevyllä, jonka sai sivulle siirrettyä – ja vinoon. Sitten Eteen vinoaura, joka työnsi apurungolla vetokoukusta, sillä lensi lumi komeasti ojan taakse.
Näille yhdistelmille oli ilmeisesti omituinen ominaisuus: Ne puskivat lumet ja kaiken muun poispäin tieltä, ei niillä koskaan kääntynyt suodatinkankaat eikä tiensivussa olevat – esim aurausviitat – tielle. Kyllä ne aina pysyivät siellä, minne lumikin meni.
Perälevyllä tietä tasaillessa terän vinous on poikkeuksetta toisinpäin, jolloin voisi liepeet tulla tielle, mutta pitääkö levyttää penketeen ulkopuoleltakin? Jos kankaan päällä on kiviainesta parikinkymmentä cm, niin käsitykseni mukaan (ja kokemukseni) suodatinkangas ei ole tunkemassa levyn hampaisiin kiinni.
Jeessin tienhoito taitaa olla melkoista rääpismistä sekin!
Joovaan laskee ainoastaan sellaisen vaihtoehdon, että teettää ”hankintahakkuunsa” urakoitsijalla, joka on sortunut tilanteeseen, jossa ”vekseli pyörii nopeammin kuin akseli”. Niiltä voi olla vaikea saada kelvollista kuittia maksetuista kustannuksista – puhumar´ttakaan veroista.
Käytännössä on kyllä moraalitonta käyttää oikeaa urakoitsijaa niin, että se tekee alihinnoilla (tappiolla) savotan ja lisäksi tekaisee siitä virallisen kuitin.
Oikea – aito hankintamyyjä tekee ainakin hakkuun itse, joko moottorisahalla taikka jonkinlaisella traktorivarusteisella ”vispilällä”.
Takaan, että suurimmalla osalla metsänomistajalla ei enskassa täyty minkäänlainen palkkavaatimus, vaan heillä työn kruunaa omaa silmää hivelevä jäävä puusto ennen hakkuuta rääsykkönä näkyvässä metsässä. Eli taloudellisesti enskassa tehty omatoiminen hankintahakkuu on tehty nollatuloksella, ellei arvosteta huippukuntoon saatettua metsää.
MO:n itse hakkaaman palstan ajourat voivat kyllä pilata hyvän harvennuksen, kun on pujoteltava kolmen metrin raoista kolmen metrin levyisellä koneella ja urat on vedetty pitkin sarkaa, jolloin on samoja jälkiä poljettava lukuisia kertoja. Sen jälkeen on tehtävä ne Jeessin itkemät korjauskerrat jne.
Ei ne pyöri haittana. Minä ostin nelimetristä, sitä kun sai urakoitsijalta, joka ajoi sitten sepelin ja murskeet siihen päälle. Minulla oli suorahko tie, jolloin nelimetrinen kangas oli riittävä. Sen päälle kun ajettiin kiviainesta 20 – 25 senttiä, niin liepeitä ei näy, kun ajokaista on kuormurille hyvin riittävä.
Tie kantaa erinomaisesti, kun suodatinkangas pitää kerrokset erillään.
Anneli. He ov vähä hiinä ja hiinä: – Jos hankintahakkaaja ottaa työn ihan vakavissaan ja huhkii metsässä täysiä työpäiviä, mutta ei saa aikaan päivän mittaan kuin pari mottia kuitupuuta, koska ei osaa oikein tehdä mitään niistä hommista, niin eipä sitä voi oikein ansioksi laskea.
Jos kaikki on kohdallaan – ja äly on riittänyt tehdä kuidun osalta pitkäksi hakkuusopimuksen, vehkeet on kunnossa ja myös taitoa niiden käyttöön, hän tekee päivässä väh. 10 mottia – luultavasti tuntuvasti enemmänkin, ellei ole kyse vanhasta eläkevaarista, jonka askel on lyhentynyt ja voimat vähentynyt.
Kun on metsässä oikein eväiden kanssa, niin ruoka / kahvi / tankkaus / viilaustauoilla voi -ja pitää silmäillä tehdyn työn jälkeä. Alkuvaiheessa sieltä löytyy usein paikattavaa. Myös se, että itsekin myöntää puita jäävän liian tiheään, korjaantuu nopeasti, kun ottaa ja mittaa koealoja. Paras tapa kasvashakkuumetsässä on mitata aarin ympyräkoealoja. Metsurin mitta kiinni vaikka johonkin alikasvuskuusenräippään ja kelan kanssa poispäin, kunnes ollaa kohdalla 564. – sillä säteellä ympyrä on 100 neliömetriä ja enskassa sillä alueella pitäisi olla 10 -12 jäävää puuta / muut kumoon.
Kyllä tuohon silmä tottuu – ja nopeasti. Parikin vuotta kun niitä mittailee, alkaa jo mennä muutama päivä, ettei tarvitse mitata lainkaan! ”Sääli on sairautta”.
Tottakai korjuukustannukset saa vähennettyä, mutta ne on ensin maksettava, että saa kuitin.
Tottakai osalle alveista saa palautuksen, mutta nekin on maksettava, että saa vähennyspohjaa.
Monta kertaa puun korjuukustannukset ovat korkeammat, kuin olisi hankintahinnan ja pystykauppahinnan erotus.
Käsitykseni mukaan ainoa varsinainen erotus tulee – jos on tullakseen, työn laadussa: Puiden yksilöinnissä, harvennusvoimakkuudessa, myös kuitupuun katkonnassa, korjuuvaurioiden syntymisessä ja laadussa. Sanalla sanoen: työn laadussa. Mutta jos työn tekee sekä pysty – että hankintakaupassa sama yrittäjä, niin jälki lienee sama?
Jeessi:” Juuri tuossa yksi kaveri poikkesi ja kauhistui kun sanoin etten ole rokotteita hakenut. Hän oli rokotettu täydet mutta harmistui että hän voi tuoda sinulle taudin. Sivistynyt ihminen kyllä tietää mitä rokote auttaa ja mitä ei.”
-Tuossa siis oli kaksi kaverusta, joista toinen on sivistynyt ja Jeessi ei.
Kiva, kun julistat täälläkin typeryyttäsi. Eiköhän mennä porukalla Jeessin työpaikalle yskimään!
Jos tuollaisia idiootteja ei olisi, Suomessa olisi Korona jo hoidettu pois kuleksimasta. On paljon tauteja, joiden suojaksi on rokotuksia päivitettävä useammankin vuoden ajan, eli niissä ei ole vielä löydetty sellaista rakennetta, jolla saisi elinikäisen suojan.
Vaan tuotahan ei Jeessi usko – Vielä…
