Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Palkkien liimoista huolestuneiden pitää kiinnittää huomionsa myös sisustuksessa käytettyihin materiaaleihin ja niiden kiinnitykseen. Kaikki levyrakenteet ovat aika pitkälti kemiallisesti vahvistettuja, laminaatit, huonekalut ym ovat tehty jopa useammasta erillisestä puukappaleesta, liimaahan siinä on käytetty – ja seiniin isketty tapetit liiman avulla.
Murskeen tuottajan ja myyjän täytyy varautua aikamoisiin kustannuksiin ennenkuin alkaa kauppa kannattamaan. Muutamat ovat keskeyttäneet touhunsa ja myyneet kalustonsa, kun touhu ei olekaan tuottanut tarpeeksi.
Sekä tuulimyllyt, että louhintatyömaat ovat herättäneet aikalailla vastarintaa, kun ihmiset ovat tajunneet niiden pilaavan ison alueen viekistysmahdollisuudet.
Harjavallan seuduilla ne tosin on totaalisesti pilattu jo kymmeniä vuosia sitten, joten siellä ei ole mitään menetettävää – Järkikin on menetetty jo ajat sitten.
Tollo: ”Puupalkitkin sisältää haitallisia liimoja. Miksi omakotitaloihin on alettu laittaa liimapuupalkkeja. Kun puusta sahaamalla saa riittävän kantavia piiruja ja tukirakenteita voisi käyttää. Ei 4m korkeasta sisäkatosta ole kuin haittaa. Kaikki menee vaikeaksi, pinnoitukset, johdotukset ja lamppujen asennukset.”
– Tollolla alkaa välillä ote lipsumaan ja ajatukset ovat jopa järkeviä – Paitsi siinä huonekorkeudessa. Jos ja kun joku haluaa tehdä korkean huoneen, hänen pitää Puupalkitkin sisältää haitallisia liimoja. Miksi omakotitaloihin on alettu laittaa liimapuupalkkeja. Kun puusta sahaamalla saa riittävän kantavia piiruja ja tukirakenteita voisi käyttää. Ei 4m korkeasta sisäkatosta ole kuin haittaa. Kaikki menee vaikeaksi, pinnoitukset, johdotukset ja lamppujen asennukset.sellainen tehdä. Sen rakentamiseen ei läheskään aina tarvitse liimapuupalkkeja, Esim.Ruovedellä on Akseli Kallen-Kallen rakennuttama hirsirakennus, jonka isossa ateljeessa on korkeutta kymmenisen metriä ja kattoa kannattelee 18 metriä pitkät pyöreät orret, jotka ovat vain kuorittu ja ovat lähes saman paksuiset koko matkalta.
Nykytekniikalla on varsin helppo sahata oikeissa olosuhteissa vastaavia palkkeja ylisuurista rungoista – Jopa halkeilukin on mahdollista estää nykyisin hanskassa olevan kuumakuivaustekniikan avulla. (Sahaus vannesahalla ja kuumakuivaus sitä varten rakennetulla uunilla. Myös raamisahalla onnistuisi sahata loputtoman pitkiä runkoja, kunhan saha on avoimella paikalla, jossa pitkätkin rungot voidaan pukata sahasta läpi.)
Tuulimyllyissä käytettävät – sadan metrin pituiset lavat lienee melko pitkälti hiilikuidulla vahvistettuja ”hiilinieluja”, joiden elinikä rajoittuu nopeasti, kun salama iskee lapoihin. Ne johtavat sähköä aika hyvin, mutta hajoavat siinä rytäkässä.
On kuitenkin kokolailla eri asia nauttia luonnonrauhasta Suomen metsissä ja tuntureilla, kun ympärillä viuhtoo tuulimyllyjä joka puolella, pitäen luonnotonta ääntä, murhaten lintuja ja aiheuttaen välkyntää. Minusta pitäisi tuo luonnon tuhoaminen kieltää lakien avulla, jos ympäristön raiskaus ei riittävästi ajatuksia herätä.
Ydinvoimaa pitää rakentaa lisää ja unohtaa tuulimyllyjen rakentelu. Vanhat myllyt pitää purkaa ja niiden paikat ennsllistaa.
Ei voida kuitenkaan itkeä jotain leppäkerttua, ei hyttysiä, eikä punkkeja. Normaalissa metsämaassa on jokaisen aikuisen kengänpohjan alla joka askeleleella n. 40 000 elävää elämää, jotka murskautuvat enemmän tai vähemmän.
Ne kärsivät ja osa kuolevat niin kauvan kunnes kävelevä ihminen on pidätellyt hengitystään ”liian kauvan”.
Kun vaikkapa Äänekoski ottaa vastaan joka ikinen vuorokausi yli 10 000 kiintoa, jotka kaikki menee suoraan käyttöön, niin luulisi Joomiehenkin käsittävän, että puuhuolto ei voi enää olla vain satunnaisten hankintakauppojen varassa. Kun sellutehtaalla loppuu puut, pysähtyy tehdas ja se maksaa aina miljoonia. Siihen ei Klusteri ole halukas ja se kaikki muut ymmärtävät. Järjestelmän rakentaminen Joomiehen varaan tietäisi konkurssia hyvin pian.
mehtäukko. Kyllä hankintamyyjien tukit olivat – ja olisivat vieläkin, aikamoisia virityksiä. Jossain vaiheessa siirryttiin telalta mittauksesta pinolla oleviin tukkeihin ja niissä pinoissa pohjalla oli vain sutta ja sekundaa.
Metsähallituksen ammattimetsurit ja laatuvaatimukset tuottivat niin hyvää tavaraa, että joskus juttelin Alueherran kanssa ja hän sanoi, että hänen optiminsa on, että talven tukkierässä on muutama raakkitukki, jotka sahalla ”Pienennetään”, mutta määrä pitää jäädä alle 1 prosentin.
Ne raakkitukit tehtiin tietoisesti, että alueherra on tyytyväinen.
Tollo. Kun Mäk oli ensiharvennuksessa 8 € ja tienvarressa kolmekymppiä, oli hankintalisä 22 €. Lisäksi lähes kaikissa koneella tehdyissä ensiharvennuksissa on katkonta mennyt ”vituiksi” , eli latvaan on jäänyt suhteessa liian paljon kuitupuuta.
Tukinteossa myös väärin apteeratuissa rungoissa menee latvakuituun tukkia liian usein. Nuo johtuvat vääristä tiedoista kauppasopimuksessa ja ammattitaidon puutteesta Mopokuskilla, – saattaa olla myös välinpitämättömyyttä.
Panu. Minultako kysyit? En toimi enää missään muualla kuin omassa metsässä, enkä ole vuosiin tehnyt hankinta – enkä pystykauppaa. Nyt on vain Jeessin hommat harrastusmielessä, eli polttopuuta lähinnä omaan käyttöön. Siinäkin enemmän painaa oma vapaus ja fysiikan ylläpito. Sain juuro valmiiksi uuden polttopuu-varastokärryn traktoriin. Se on jo viides ja saa riittää. Kärryt teen täyteen lastiin metsäreunassa ja sieltä yhtä kerrallaan kiskaisen pihaan liiteriksi, vanha tyhjänä pois.
Jos olisi vanha mahti käytössä, niin vuoden puut tulisivat metsästä klapeiksi kahdessa päivässä, nyt saattaa mennä pari kuukautta, mutta sekin on niin monesta kiinni.
572:kaan ei ole mikään ihmevehje. Jos ammoin Jonssilla oli 85 kuutioinen saha, jollaisilla lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen ammattimetsurit hakkasivat kaikki leinmikot.
Ne, joilla ei Jonssia ollu, käyttivät Huskun ”tuplaseiskaa” myöhennin 180 – 280, ja saha painoi enemmän ja siinä oli kuitenkin tehoa yhtä paljon kuin vastaavissa nykysahoissa. Jätkät sahasivat jossain kuusitukkimetsässä kahdekas tankkia tyhjäksi ja tankit olivat suurempia kuin nykyisissä. Nykysahoissa on päästöjen rajoittamiseksi tehoja kuristettu polttoaineen kulutuksen kustannuksella.
