Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos tehdään metsätie niin, että kääntyminen tapahtuu ajolenkkinä, niin paras ratkaisu on lenkki, joka on hieman kulmikas ja jonka halkaisija on max 800 m. Silloin lenkin sisään jäävällä alueella pisin ajomatka metsäkoneella on neljäsataa metriä ja keskimäärin kaksisataa metriä.
Näin ajokortiton ”rekkamieskin” saa lullansa kääntymään, jos pysyy baanalla.
Jokaisella osalla, joka tiellä näkyy kerrallaan, pitäisi olla kohtaamispaikka, jolloin peruuttelua ei tarvitse alkaa metsätiellä opettelemaan, kun sitä ei ole koskaan tullut opeteltua.
Muistuu teidän jupinoistanne, kun olimme EP:llä pitämässä metsäomistajille taimikonhoitokurssia ja olimme liikenteessä pikkubussilla, jossa peräkärryyn lastattu tarvikkeita. Työkaveri ajoi aamulla ja iltapäivällä minä lähdin tyyräämään. Ukot kuuluivat höpisevän, että kuinkahan onnistuu yhdistelmän kääntäminen. Peruutin peilistä kärryn levikkeen reunaan ja lähdettiin. Takaa kuului: ” Olet tainnut ennenkin peruutta kärryn kanssa, aamulla oli aika hankalan oloinen homma”. Siinä vaiheessa jo, olin peruutellut traktorin ja autojen kanssa yli kolmekymmentä vuotta, työkaveri ehkä pari kertaa hyvissä olosuhteissa.
Myönnetään, että ensimmäiset kerrat peruuttelua kuraisessa senssissä ja liukkaiden kivien seassa traktorin ja kärryn kanssa meinasi jo ottaa pattiin – Kun ei osannut, niin olihan siinä opettelua. Siinä tuli tutustuttua ”Perstuntumaan”.
Kuitenkin Eläkekassojen varallisuus lisääntyy joka kuukausi. Eli sisään tulee enemmän rahaa kuin sitä maksetaan ulos. Siinä mielessä ei kannata olla huolissaan. Eläkevakuutusmaksurahat eivät ole korvamerkittyjä, eli nykyisellä tulovirralla voi surutta maksaa eläkkeitä, koska kassassa rahat vain lisääntyvät.
Varmasti eläkekassojen pyörittämisessä on totuttu melko holtittomaan rahankäyttöön. On liikaa pomoja ja pomojen pomoja ja kaikilla sihteereitä kosolti. On myös komeita lomapaikkoja, jotka eivät ole suinkaan asiakkaille, eivätkä edes työtekijöille, vaan pomoille ja heidän seurueilleen jne. (On tupa täynnä ”Tytti Yliviikareita”)
Suoriutuva. Jätkä oli menossa avopuolisonsa kanssa terveyskeskukseen, jonne oli aika varattu. Tuo puutavara-auto pitäytyi tielle vain hieman ennen meidän lähtöämme. Perävaunun takapuskuri oli juuri meidän liittymästä kaksi metriä menosuuntaamme.(Ainoa poistumismahdollisuus) Eli meidän liittymän kanssa neljän tien risteys, jossa on kääntynyt lavettiautoja, täysperävaunuautoja ja pelkkiä kuorma – ja linja-autoja.
Kyllä rekan kuljettajan pitää hallita ajoneuvonsa paremmin kuin tuo ukkeli, joka oli tekeytynyt ”Rekkamieheksi”.
Mainitsenpa vielä, että ukko oli kääntänyt yhdistelmänsä kaksisataa metriä ennen varastopaikkaa olevalla pellolla ja siitä kihnuttanut peruuttaen pinon ääreen. Oli hivenen lunta satanut ja tiellä oli mielenkiintoiset eturenkaiden jäljet.
Se kaveri, joka vei ne loput kuormat, käänsi yhdistelmänsä ihmettelemättä yhtään risteyksen ahtautta, eikä se muutenkaan tukkinut tietä kovinkaan montaa kymmentä minuuttia.
Terminaaliverkko: Täällä meidän ”talousalueella” on puutavaraterminaaleja useitakin ja ne on käytössä ympäri vuoden. Käyttö on lisääntynyt Äänekosken puutarpeen kasvamisen myötä, etupäässä ne ovat MG:n ja UPM:n terminaaleja, joilta super-raskaat rekat ajavat tavaraa tehtaille. Samoille tuotantolaitoksille viedään myös rautateitse ja niilä asemilla, joissa lastataan, on myös mittavat terminaalit ympäri vuoden. Kesäaikaan puskurivarastoidaan lähinnä Mäntyä ja Koivua, talvella myös kuusta.
Lisäksi viedään Pietarsaaren suuntaan, Vilppulaan ja Pohjanmaan talotehtaille, mutta enimmäkseen tukkia.
Oikea puutavara-auton kuljettaja tekee myös intiaanikäännöksen tilassa, jossa meikäläinen ehkä juuri ja juuri saisi hierottua nupin ympäri.
Mikäli puhutaan MH:n ympyrästä, niin niissä on ollut tarkoitus saada myös pysäköintitilaa muutamalle henkilöautolla ilma, että puutavara-auton kääntyminen estyisi.
Peruuttelijoita on monenlaisia. Meidän kylätiellä oli tienvarteen ajettu runsa energiapuuvarasto. Tie niin kapea, että yhdistelmä täytti sen. Lähdimme emännän kanssa liikenteeseen, kun ukko lastasi autoaan. Pyysin häntä väistämään sen verran,että pääsemme ohi. Varttitunnin hän hieroi ennenkuin sai peruutettua sen verran sivuun ( n. 40 metrin matka) – ja meinasimme myöhästyä sovitusta vastaanottoajasta.
Sama auto ei hakenut enää siitä varastosta puita, vaan oli eri auto ja eri kuski. Ei ongelmia peruuttelussa, eikä kääntämisessä.
Jos sattuu ajelemaan tuolla oikeilla maanteillä, niin siellä saattaa silmiin osua varastoliittymä.
Se on usein n. 90 asteen kulmassa maantiehen nähden, eikä liittymän leveys ole kymmentäkään metriä. Sinne se yhdistelmä vaan peruuttaa ja tulee sieltä kuormalla vaivattomasti takaisin tielle.
Minusta siinä ei ole muuta huomioitavaa, kuin että yhdistelmä on lähes 25 metriä pitkä ja sen pitää mahtua haaraan kokonaan. Kannattaisi käydä katsomassa esim Metsähallituksen metsäteiden ratkaisuja. Ne on yleensä toteutettu vähin kustannuksin, mutta ne on mitoitettu oikein.
Minusta Y-mallinen kääntöpaikka on tuntuvasti parempi kuin T. Jos puutavara-auto ei käänny helposti oikein mitoitetussa Y- paikassa, niin kuskia on syytä vaihtaa.
Ajatin kerran yhdistelmän outoa tietä päähän, jossa ei yhdistelmä olisi mahtunut kääntymään. Kapeahko metsäautotie ja peruutettavaa parisataa metriä, kääntö peruutaen n. 120 astetta. Ja kerralla kaima työnsi yhdistelmänsä sinne.
Ne on eri miehet, jotka rekalla peruuttaa – ja eri miehet, jotka sitä vain jeesustelevat. Yhdistelmäajoneuvo ei kovin montaa metriä oikaise edes T-risteyksessä. Perävaunun etuvaunu seuraa kyllä vetoauton takapyörien jäljissä.
Hotaa tosiaan rapakaljaan sekoitettuna muutamat (tosi harvat) vetelivät, en tiedä, kuinka päivittäistä se heillä oli, mutta ne tyypit eivät kyllä itseään rasittaneet minkäänlaisella työllä.
Meillä oli lääkekaapissa Hota-pulveria, isä otti joskus, kun sotasaaliiksi saadut sirpaleet aiheuttivat niin julman kolotuksen, että ei pystynyt nukkumaan.
Nythän Jeessi muka ”uhriutuu”, kun taistelutoverit ovat Koronassa. ”Mutta maskia en käytä”! Kyllä tuollaiset pitäisi sulkea määräämättömäksi ajaksi pyöreään koppiin, jossa on pehmustetut seinät.
Tollo:”Minulla on omakohtaista tutkimustietoa, että esim.männyn kanto lahoaa pihapiirissä heinikossa paljon nopeammin kuin metsämaastossa. Kymmenen vuotta sitten kaadetun puun kanto katkesi, kun ajoin siihen niittokoneella.”
Ja kanto oli kymmenen sentin vahvuisesta, alle kymmenen vuotta kasvaneesta männystä jäänyt?
Turpeen polttaminen lienee jo hyvinkin hanskassa, varsinkin, jos on savukaasupesurit piipuissa.
Nostolla on sotkettu tuhansia hyviä, puhdasvetisiä järviä ja jokia. Ne pitäisi mielestäni puhdistaa ja käyttää turvelieju hyväksi sekä poltossa, että kasvualustana.
Luonnontilaisen suon käyttäminen turpeen nostoon, ei mielestäni olisi mikään katastrofi, kunhan vesi alueelta puhdistettaisiin tavalla tai toisella. Loppuun kalvettu suo voitaisiin valjastaa vaikka rahkasammaleen tuottamiseen, puuntuottamiseen tai vaikka kalanpoikasten kasvattamiseen luonnonravinnolla.
Ei turpeen nosto saastuta ilmastoa ja luontoa sen enempää Suomessa, kuin mitä se saastuttaa Virossa ja Venäjällä.
Todella hölmöä on sulkea täällä turvesuot ja ostaa samaa tavaraa ulkomailta!
