Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Anneli:”Kunnallisveroa maksavat pyöräilijätkin ja sillä rakennetaan pyörätiet.”
-Valtionosuuksilla pyörätiet rakennetaan – jos niitä johonkin rakennetaan. Vain autoilijoilta peritään kymmenkertaisesti pakollisina veroina se summa, mikä käytetään maantieliikenteeseen. Loput menevät mikä mihinkin, mutta sieltä riittää myös kevyenliikenteenväylien valtionosuuksiin, joiden määrän voisi ihan piruuttaan laskea olevan 200 % toteutuneista kustannuksista – ja vielä täysin ilman kuntaveroa ja ALV osuutta.
Gla;”Kuntien verotus on vielä oma lukunsa.
Minä esimerkiksi olen käyttänyt viime vuosina tuhansia euroja rahaa pyöräilyyn. Jokaisesta on mennyt alvia, osa tosin ehkä ulkomaille, kun sieltä olen tavaraa tilannut.
Kysy rohkeasti, jos et vieläkään ymmärtänyt. Nyt minä haluan kysyä sinulta, miten vakuutusrahoilla rakennetaan teitä?”
Minulla on kysymyksiä, mutta sinulla ei älli riitä vastaamaan mihinkään:
-Jos ja kun kunnat tekevät kevyen liikenteen väyliä, niin käyttävätkö ne siihen vain ja ainoastaan näiden teiden käyttäjien veroja ja Alv-maksuja, joista osa menee Valtion pussiin, josta kaiketi valtionosuuksien määrä on joskus jopa niin suuri, että ne tuntuvat kuntataloudessakin. Vaikka ne eivät enää ole korvamerkittyjä. Kuitenkaan ei sinunkaan fillarista ole mennyt käyttöverojen kaltaisia maksuja valtion kassaan, kuten autojen liikennekäytöstä menee, vaikka niiden omistajakin maksavat tuloveroa – jotkut jopa pääomatuloveroakin, sekä pakolliset vakuutukset.
Pyörällä ei ole liikennevakuutuksia, joten henkilövahingot maksetaan autoilijoiden vakuutuksista, jos pyöräilijä on hullunkiilto silmissään paahtanut auton alle. Yhteiskunta hoitaa melko pitkälle itse itsensä kolhineen pyöräilijän sairaalahoidot, koska hänellä ei ainakaan liikennevakuutusta ole.
Jos olet ymmärtänyt, että vakuutusrahoilla rakennetaan teitä, olet ymmärtänyt väärin, mutta sehän ei ole tavatonta.
Anneli:”Minä suosittelen aina ja kaikille luettavaksi Tapion metsänhoitosuositukset.”
Jeessille on turha niitä suositella, hän ei niistä mitään ymmärrä – ja vaikka ymmätrtäisikin, ei niihin uskoisi, hänellä kun keskimääräinen hehtaarikasvu on hänen luulonsa mukaan yli 20 kiintoa / ha.
Anneli:”Kunnallisveroa maksavat pyöräilijätkin ja sillä rakennetaan pyörätiet.”
– Höpöhöpö Anneli. Minä olen maksanut ja maksan myös kunnallisveroa, en pyöräile ja maksan autoilusta veroja aika runsaasti. Pyörätietä ole tänne meillekin odotellut, tullut ei ole, eikä tule. Ainoa mahdollisuus olisi, että kaupunginjohtaja muuttaisi meille asumaan ja olisi intohimoinen pyöräilijä – ja tietenkin Kepuli!
Meillä on entiselle kaupunginjohtajalle rakennettu kesämökillekin valokuitukaapeli, Kepun kansanedustajalle sivukylälle kunnallinen vesijohto ja viemäri jne. Jäsenkirjan väri vaikuttaa ehdottomasti – ja paljon!
Yhtäkään huonoa Shindaiwaa en ole tavannut. Linkin sahan kanssa samaa sarjaa – aikaisempaa tosin, tänään viimeksi kuuntelin harrastajasahailijalla, jonka työkohteena on pihasta kaadetut ja kaadettavat koivut. Hän on ehdottomasti ihastunut sahan varmatoimisuuteen, ei mitään vikaa.
Jos verrokkina pidetään Pikku-Tilhiä, niin laittaisin tuohon Shinkkuun samanlaisen terän kuin on Tilhissä. Silloin maistelu tuntuisi maukkaammalta. Kaverilla on kyllä toisena sahana isompi Husku, joka pääsee töihin noissa kahdeksankymmentä senttisissä koivujen tyvissä. Taidan antaa hänelle 18 tuumaisen terän siihen Huskuun.
Gla:”Pyöräilijät osallistuu jo tälläkin hetkellä tienrakennuskustannuksiin. Vakuutusrahoista ei tosin mene latiakaan infraan.”
Melkoisen paksu väite. Suosittelen, että perustelet väitteesi tarkasti, ettei sinua voisi syyttää valehtelusta tai väylien rakennus / -hoitokulujen rahoituksesta mitään ymmärtämättömäksi.
Pelkästään ja ainoastaan autoilijoilta kerätään valtion kassaan kymmenen kertaa enemmän kuin mitä kulkuväylien rakennukseen ja ylläpitoon käytetään samassa ajassa.
Pyöräilijät eivät maksa killinkiäkään veroja ajelustaan. EIHÄN?
Marjametsä. -Kun aikoinaan kaadettiin prosessorille, niin kyseessä oli yleensä avohakkuu, jossa kaikki rungot kaadettiin samansuuntaisesti, taikka jos tuuli kääntyi, suuntaa muutettiin.
Jätkillä oli yleensä tehokkaimmat sahat = 77 kuutioinen Husku, taikka Jonssin 85 kuutioinen, aika pitkällä laipalla. Partnerillakin oli joku versio, mutta se oli kevyempi tapaus.
Jos tuuli puhalsi sopivasti, kaateli pätevä sahaaja 1000 – 2000 r / päivä. Hyvällä kelillä saattoi äänenvaimennin palaa puhki jo kuukauden sisään. Ansiot olivat hyvät, mutta äijät sahasivat myös lauantaisin ja sunnuntaisin, jos tuuli oli sopiva. Parhaat eivät kaataneet lainkaan tyynellä ilmalla.
Ymmärrän kyllä porukan riisitaudin runtelemien kehojen aiheuttaman epäuskon, kun täällä nelikiloisen sahan kanssakin raivaaja kulkee konttaamalla, kun ei muuhun pysty. Ensimmäisiä kertoja käynnistin sellaisen sahan ja sillä sahasin isän valvonnassa alle 15 vuotiaana, että palstalta ei taida montaa sellaista karjua olla, joka sen saisi vetäistyä käyntiin, mutta sekään ei auttaisi, kun ei jaksaisi sitä kantaa viittä metriä pidemmälle.
Ei silti, itsekin pidän pikku-Tilhiä aivan ehdottomana vehkeenä, nytkin minulla on kaksi HYVÄSÄ TIK1SSÄ olevaa, joita jotkut hinkuvat ostaa, mutta en myy. Saha tarpeen mukaan, on ollut mottoni siitä lähtien kun erilaisia sahoja on alkanut olla ostettavissa.
Etupäässä sahailen kuitenkin oikealla Huskulla, Jonssissa on kovapalaketju, sahailen sillä epävarmoja tapauksia.
Mutta jos tärkeimmät perusteet sahan ostossa on, että se on kevyt käynnistää, on halpa ostohinnaltaan, toimii 95 – bensalla viiden % seoksella, niin olkaa hyvät vaan, Kiinaan se viittaa.
Kasper:
Vielä tähän 1200/m3 kuukaudessa. Kyllä tämän pystyy tekemään jos haluaa jotain ennätystä tehdä. Jos tekee vaikka kuukaudessa 30pv. Päivätuotos olisi silloin 40 mottia. Kovakuntoinen metsuri jaksaa kyllä kuukauden tehdä tätäkin vauhtia. Vaatii kyllä vähäoksaiset puut. Kyllä kuukauden jaksaa painaa sitten voi jo levätä.”
– Miten kukakin ajattelee. Silloin oli taksat niin kehnot, että oli pakko tehdä ahkerasti. Kuitenkin vain viiden päivän työviikkoja, mutta hakkuuta vain noin 8 kk/ , pari kuukautta istutusta ja ehkä taimikonhoitoa – kuukausi kesälomaa.
Syksyllä alkoi kuitupuun hakkuut, Laskin joskus, paljonko Partner r 17 – 18 :lla sai tankillisella: Se pyöri kolmensadan kaksimetrisen pölkyn vaiheilla – ja neljä tankillista joka saatanan arkipäivä. ( ”Ei jumala laiskoja ruoki”) Joskus kieltämättä käsi vapisi,kun viilasi todella kuumaa teräketjua joka tankillisen jälkeen.
